YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Ammatillisen koulutuksen tila
Eduskunnan sivistysvaliokunta
O 6/2026
1. Ammatillista koulutusta tulee kehittää työelämän tarpeista käsin
Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua ammatillisen koulutuksen tilasta. Ammattikoulun tärkeä tehtävä on kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämään ja yritysten palvelukseen joka puolella Suomea. Jotta tämä onnistuu, oppilaitosten ja työpaikkojen on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä. Tarvitaan niin alueellista kuin valtakunnallista koulutustarpeiden ennakointia, jotta koulutus vastaa erilaisilla alueilla ja työelämän nopeasti muuttuessa työelämän tarpeisiin.
Suomen Yrittäjät pitää hyvänä sitä, että ammatilliset opiskelijat harjoittelevat työpaikoilla ja yrityksissä. Moni saa työelämälähtöisessä koulutuksessa jalan oven väliin ja työllistyy valmistumisen jälkeen.
Pk-yrittäjät ovat yrittäjägallupien mukaan pääosin tyytyväisiä ammattikoululaisten osaamiseen. Toki osa opiskelijoista tulee työpaikalle liian heppoisin taidoin. Oppilaitosten tuleekin varmistaa riittävät perustaidot ja riittävä ammatillinen osaaminen ennen ensimmäiseen harjoitteluun lähtemistä.
Niin sanotussa Kuopion mallissa ensimmäinen vuosi opiskellaan pääosin oppilaitoksessa, jolloin opitaan riittävät taidot. Toisena vuonna on paljon palkatonta työssä oppimista koulutussopimuksella yrityksissä. Kolmantena vuonna opiskelija voi suorittaa tutkinnon osia myös palkallisesti oppisopimuksella.
Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä sitä, että oppivelvollisuuden pidennyttyä peruskoulun jälkeen tyhjän päälle pudonneet nuoret pyritään poimimaan nykyisin kyytiin. Moni heistä päätyy ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen tulee myös sellaisia opiskelijoita, jotka eivät ole koulukuntoisia. Opettamisen haasteet ovat lisääntyneet, mutta resurssit eivät. Tämä selittää osaltaan ammatillisessa koulutuksessa kohdattuja haasteita. Ammatillisen koulutuksen riittävä rahoitus on turvattava myös jatkossa.
Suomen Yrittäjät painottaa, että luku- ja laskutaidot tulee oppia kunnolla jo peruskoulussa. Sieltä ei saisi päästää eteenpäin ilman perustaitoja. Tällöin ammattikoulu saa keskittyä ammattitaidon ja jatko-opiskeluvalmiuksien kouluttamiseen. Jatko-opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa tulee ottaa huomioon myös ne opiskelijat, joille syttyy into jatkaa opintoja työelämän keskellä ja joiden valmiudet ovat jääneet ammatillisessa koulutuksessa puutteellisiksi. Heidän joukossaan voi olla monia lahjakkaita ammattiosaajia, joissa on merkittävää potentiaalia.
Suomen Yrittäjät nostaa ammatillisen koulutuksen kehittämiskohteiksi opiskelupäivien riittävän pituuden. Opiskelupäivien ja -viikkojen on syytä olla täysiä, jotta nuoret oppivat työelämän rytmin. Opiskelijoilta tulee vaatia nykyistä enemmän. Samaan aikaa tuen tulee olla riittävää. On otettava huomioon, että kaikki eivät kykene itsenäiseen työskentelyyn. Opettajan opettamiselle ja ohjaukselle tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja.
Kun nostamme maamme koulutustasoa, meidän tulee huolehtia oppimisen taidoista ja sujuvoittaa erityisesti reittiä ammattikoulusta ammattikorkeakouluun. Myös eteneminen ammatillisen koulutuksen sisällä perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon tulee nähdä koulutus- ja osaamistason nostona.
Suomi tarvitsee sekä korkeakoulutettuja että taitojaan jatkuvasti kehittäviä ammattilaisia, jotka voivat syventää osaamistaan suorittamalla ammatillisen perustutkinnon jälkeen ammatti- ja erikoisammattitutkinnon tai täsmäkoulutuksena sopivia tutkinnon osia tai yhdestä tai useasta tutkinnon osista muodostuvia osaamiskokonaisuuksia, joita järjestetään täsmäkoulutuksena tai muuntokoulutuksena työntekijöiden ja yritysten tarpeisiin.
Ammatillisen koulutus on laaja kokonaisuus, joka sisältää niin oppivelvollisten koulutuksen kuin jatkuvan oppimisen tarjonnan työikäisille, oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan työvoimakoulutuksen, ammatillisen vaativan erityisen tuen koulutuksen, tutkintoon valmentavan ns. TUVA-koulutuksen sekä vammaisten opiskelijoiden työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan TELMA-koulutuksen.
Suomen Yrittäjät painottaa, että ammatillista osaamista tulee voida täydentää ja syventää koko työuran aikana. Uutta osaamista tarvitaan niin vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja uuteen teknologiaan kuin yrittäjyyteen liittyen. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan koko yrityksen elinkaareen liittyviä tutkinnon osia, joita tulee voida valita kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin.
2. Yrittäjägallupin (2025) tuloksia
Yrittäjägallupin (2025) mukaan pk-yrittäjät pitävät ammatillisesta koulutuksessa valmistuneita palkatessaan tärkeimpinä taitoina oma-aloitteisuutta, itsenäistä työskentelyä ja yrittävää asenneta. Yrittäjägallupiin vastasi 1 077 pk-yrityksen edustajaa tammikuussa 2025.
Pk-yritykset nostavat tärkeäksi taidoksi vastavalmistuneelle myös kyvyn omaksua uusia asioita ja vastuullisuuden. Tärkeiksi osaamisiksi nostettiin lisäksi sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen ja työtehtävien käytännön osaaminen sekä sosiaaliset taidot ja tiimitaidot.
Pk-yritykset arvostavat aloitteellista ja aktiivista tapaa sekä asennetta työskennellä. Pienissä yrityksissä on usein sopeuduttava nopeasti liiketoimintaympäristön vaatimuksiin. Työntekijöillä on monipuolisia tehtäviä, ja heidän odotetaan hoitavan ketterästi useita eri rooleja.
Pienistä yrityksistä vain harva eli 13 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana palkannut vastavalmistuneen alle 25-vuotiaan nuoren. Erityisesti nuoria olivat palkanneet iältään nuoret yrittäjät (18 – 39-vuotiaat) ja yli 10 hengen yritykset. Pk-yrityksille on syytä osoittaa kannusteita nuorten vastavalmistuneiden työllistämiseen, jotta nuoret pääsevät valmistuttuaan sujuvasti ja mahdollisimman nopeasti työelämään.
Yrittäjät kertovat, että eivät ole palkanneet vastavalmistuneita, koska tarvetta uusille työntekijöille ei ole tai sopivia työtehtäviä ei ole. Tähän on vaikuttanut yleinen taloustilanne.
Nuoria palkanneet yrittäjät kertovat, että vastavalmistuneet ovat omaksuneet erittäin hyvin uusia asioita ja hallitsevat työkielensä. Myös sosiaaliset taidot sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat erittäin hyvällä tasolla.
Paineensietämisessä ja ongelmanratkaisukyvyssä pk-yritykset kuitenkin mainitsevat puutteita ja samoin yrittävässä asenteessa. Yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta tarvitaan tämänkin vuoksi koko koulupolun varrella.
Yrityksistä viidesosalla eli 22 prosentilla on ollut nuori oppi- tai koulutussopimuksella ammatillisesta koulutuksesta. Yrittäjistä, joilla ei ole ollut oppi- ja koulutussopimuksella nuorta, 47 prosenttia raportoi, että sopivia työtehtäviä ei ole ollut tähän tarkoitukseen ja 29 prosenttia kertoi, että heille ei ole haettu oppimaan. Vain 10 prosenttia pk-yrittäjistä mainitsi, että oppi- ja koulutussopimukset sisältävät liikaa hallintoa. Byrokratiaa tai lomakkeiden täyttämistä ei pidetä esteenä oppisopimuksille. Tämä kertoo hallinnollisen taakan purkamisesta ja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön parantumisesta.
Kunnioittaen
Suomen Yrittäjät
Mikko Kinnunen
Koulutuspolitiikan asiantuntija