Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (lukio- ja ammatillisen koulutuksen lukuvuosimaksut EU/ETA-valtioiden ulkopuolisille ja ammatillisen koulutuksen tilauskoulutus)

Asia: VN/1088/2025

Lausunnon keskeinen sisältö

Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden lukukausimaksuihin ja pitää lakiesitystä tässä muodossa haitallisena. Esitys on tehty riittämättömin vaikutusarvioin ja se uhkaa heikentää pk-yritysten työvoiman saatavuutta erityisesti alueilla, joissa väestö vähenee ja työmarkkinoiden kansainvälistyminen on elinvoiman edellytys.

Suomen väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa. Siitä johtuen Suomen merkittävä haaste tulevina vuosina on osaavan työvoiman saatavuus. Nuorten ikäluokkien pieneneminen muodostaa suuren haasteen sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Ongelma korostuu väestöään menettävillä alueilla. Lukukausimaksut vaikeuttavat tilannetta entisestään sekä johtavat oppilaitosten lakkauttamisiin, kouluverkon supistumiseen ja työvoiman saatavuuden heikentymiseen.

Suomen Yrittäjät esittää, että otetaan aikalisä ja laaditaan koulutuksen kokonaisstrategia, joka perustuu perusteelliseen vaikuttavuusarviointiin ja jossa linjataan Suomeen toisen asteen koulutukseen tulemisesta suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin rakentamiseksi. Suomen Yrittäjät kehottaa hallitusta arvioimaan uudelleen esityksen kauaskantoiset vaikutukset ja tekemään muutokset, jotka palvelevat Suomen pitkän aikavälin osaajatarvetta ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Luonnoksessa esitetty muutos olisi ainutlaatuinen Euroopassa. Kansalliskielellä toteutettu toisen asteen koulutus on maksutonta Euroopan maissa. Euroopassa on komission mukaan seitsemän miljoonaa työikäistä vähemmän vuonna 2030. Osaavasta työvoimasta tullaan kilpailemaan. Lakimuutos heikentäisi Suomen kilpailukykyä osaavan työvoiman houkuttelemisessa maahamme.

Toisen asteen koulutuksen maksullisuutta olisi syytä painottaa englanninkieliseen koulutukseen kuten muissa maissa, mutta suomen- ja ruotsinkielinen koulutus säilyttää maksuttomana kattavampien selvitysten valmistumiseen asti. Tämä malli vastaisi niin Saksan kuin Ranskan käytäntöä ja vastaisi Suomen alue- ja työvoimapoliittisiin tarpeisiin.

Koulutuksen rakenneuudistuksia ei kannata tehdä hätiköidysti ja pelkästään lyhyen tähtäimen säästöperustein. Päätös lukukausimaksuista ei tuo kasvua eikä välttämättä paranna julkista taloutta lainkaan vaan se uhkaa heikentää elinvoimaa, vähentää työvoimaa ja vaarantaa suomalaisten yritysten kasvuedellytyksiä.

Suomen Yrittäjät ehdottaa kaksikanavaista lukukausimaksumallia seuraavin perustein:

• Kansalliskielen osaaminen on avain työmarkkinoille integroitumiseen. Opiskelijat, jotka opiskelevat suomeksi tai ruotsiksi, osoittavat vahvaa sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielen osaaminen mahdollistaa jatko-opinnot ja työllistymisen Suomessa.

• Pk-yritysten osaajapula uhkaa kasvua eri puolilla maata. Osaajapula on edelleen pk-yritysten kasvun yksi merkittävistä esteistä. Suomen väestökehitys on alueellisesti epätasapainossa. Syrjäseuduille on vaikea saada työvoimaa ilman opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaiset, kansalliskielellä opiskelevat nuoret jäävät todennäköisemmin Suomeen työhön ja ovat tärkeä osa osaajapulan ratkaisua.

• Kansalliskielinen koulutus on koulutusvientiä eikä pelkkä menoerä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vetovoima perustuu laatuun ja maksuttomuuteen. Kansalliskielellä suoritettu lukio- tai ammatillinen koulutus on investointi tuleviin veronmaksajiin ja työntekijöihin.

• Lukukausimaksuilla ei saavuteta merkittäviä säästöjä. Valtionosuus, joka ulkomaisesta opiskelijasta maksetaan, on pieni verrattuna siihen, että opiskelija ei ole käynyt Suomessa varhaiskasvatusta eikä perusopetusta. Yksi kansainvälinen opiskelija säästää valtiolta merkittävästi rahaa, kun aloittaa Suomessa vasta lukion tai ammatillisen koulun.

• Lakimuutoksella voisi olla vakavia alueellisia vaikutuksia. Tyhjien luokkien täyttäminen on kuntatalouden kannalta järkevää maaseudun pienissä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kansainväliset opiskelijat hyödyntävät olemassa olevaa infraa ja opetusresursseja. Yhden lisäopiskelijan ottaminen ei nosta merkittävästi yksikkökustannuksia, kun ikäluokat pienenevät Suomessa heikon syntyvyyden takia vääjäämättä seuraavan 20 vuoden aikana.

• EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla nuorilla tulee olla merkittävä summa rahaa käytettävissä vuosittain, jotta he pääsevät maahan. Tämä summa tulee tyypillisesti heidän läheisiltään ja ne käytetään elantomenoihin Suomessa. Tämä summa on palveluvientiä ja tukee Suomen taloutta ja tuo verotuloja esimerkiksi arvonlisäveron kautta.

Lausuntonne koskien ammatillisen koulutuksen tilauskoulutusta koskevia ehdotuksia

Hallituksen esitysluonnos avaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta siten, että koulutettavina ovat Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen kansalaiset vastaavalla tavalla kuin korkeakouluissa.

Suomen Yrittäjien mielestä ehdotus parantaa suomalaisten ja muiden EU/ETA-valtioiden kansalaisten mahdollisuuksia osallistua tilaajan maksamaan koulutukseen. Lisäksi ehdotus avaa Suomessa toimiville työnantajille paremmat mahdollisuudet kehittää henkilöstönsä osaamista tilauskoulutuksen avulla.

Luonnoksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitsisi yhtiöittää toimintaansa järjestäessään ammatillisen koulutuksen tilauskoulutusta. Suomen Yrittäjät toteaa, että on pyrittävä turvaamaan kilpailun tasapuolisuus julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Kilpailuneutraliteetin kannalta paras toimintamalli kuntien ja kuntayhtymien tilauskoulutusten tarjoamisessa olisi voimassa olevaan lainsäädäntömalliin pohjautuva yhtiömuotoinen toiminta, joka turvaisi parhaiten kilpailun tasapuolisuuden. Tilauskoulutus tulee järjestää täyskatteellisena, jottei se vääristä kilpailua.

Suomen Yrittäjät kannattaa lainsäädäntöön kirjattavaa rajausta, jonka mukaan tilauskoulutustoiminnan on oltava oikeasuhtaista ottaen huomioon koulutuksen järjestäjän tämän lain mukaiset tehtävät ja koulutuksen järjestäjän toiminta-alueella toimivien yksityisten koulutuksen järjestäjien tarjoamat tilauskoulutuspalvelut.

Kuntien ja kuntayhtymien on huomioitava tilauskoulutusten hinnoittelussa myös kuntalain edellyttämän markkinaperusteisen hinnoittelun edellyttämä kohtuullinen tuotto eli riittävä kate, sillä markkinaperusteinen hinnoittelu edellyttää, että julkisyhteisö pyrkii markkinoilla toimiessaan kannattavaan liiketoimintaan.

Lausuntonne koskien lukiokoulutuksen tilauskoulutusta koskevia ehdotuksia

Lukiokoulutuksessa tilauskoulutus on mahdollista ainoastaan International Baccalaureate -tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tilauskoulutus koskee vain koulutuksen järjestäjiä, joiden järjestämislupaan sisältyy lupa järjestää IB-tutkintoon johtavaa koulutusta. Tilauskoulutusta voidaan järjestää vain EU/ETA-alueen ulkopuolisille kansalaisille. Ehdotettavat muutokset eivät laajenna tai kavenna tätä lainsäädännön perusasetelmaa.

Luonnoksessa ehdotetaan muutosta, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä ei saisi järjestää tilauskoulutusta, jos tilaajan tarkoituksena on välittää opiskelijoita tutkinto-opiskelijoiksi siten, että opiskelijoiden välittäminen on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Suomen Yrittäjät pitää muutosta tarpeettomana.

Lausuntonne koskien ammatillisen koulutuksen lukuvuosimaksuja koskevia ehdotuksia

Luonnoksessa ehdotetaan, että EU/ETA-valtioiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille säädetään lukuvuosimaksut sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa. Lukuvuosimaksut koskisivat opiskelijan oleskeluluvalla opiskelevia EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisia kansalaisia. Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti ammatillisen koulutuksen lukukausimaksuihin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja pitää esitystä haitallisena.

Lukuvuosimaksut eivät luonnoksen mukaan koskisi Euroopan talousalueella vakituisesti asuvia kolmansien maiden kansalaisia eikä vakiintuneiden ohjelmien kautta saapuvia vaihto-opiskelijoita, jotka eivät tule suorittamaan koko tutkintoa tai lukion oppimäärää. Myös tilapäistä suojelua saavat rajattaisiin maksullisuuden ulkopuolelle. Suomeen ETA-valtioiden ulkopuolelta pidempiaikaiseen työhön tulevien perheeseen kuuluvat eivät kuuluisi maksullisuuden piiriin, jos heillä olisi ennen opintojen alkua oleskelulupa Suomeen.

Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden poistamisen valtionosuusrahoituksen piiristä arvioidaan vähentävän ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusta 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lukien. Näitä laskelmia merkittävämpiä ovat muutoksen laajemmat ja pitkäaikaiset vaikutukset ammatillisen ja lukiokoulutuksen kenttään.

Väestönkehityksestä johtuen Suomen haasteena on tulevina vuosina osaavan työvoiman saatavuus. Yhtenä ratkaisuna siihen on työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto. Lukuvuosimaksut heikentävät ammatillisen koulutuksen hyödyntämistä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

Toteutuessaan lukukausimaksut uhkaisivat vähentää ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää ja alan osaajista riippuvaisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä tulevina vuosina. On oletettavaa, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttaville nuorille maksuton laadukas koulutus on keskeinen peruste valita juuri Suomi jatkokoulutuksen ja työllistymisen kohdemaaksi.

Kansainväliset opiskelijat tukevat omalta osaltaan Suomen elinvoimaa ja tulevan työvoiman potentiaalia. Suomessa suomen tai ruotsin kielellä ammatillisen koulutuksen suorittaneet ulkomaalaiset nuoret sitoutuvat merkittävältä osin myös suomen- tai ruotsinkielisiin jatko-opintoihin ja työuraan Suomessa. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä, opiskeluun sitoutuneita nuoria, jotta meillä riittää tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta ei ole tehty riittävää vaikutta-vuusarviointia suhteessa työvoiman tarpeeseen ja saatavuuteen. Suomen Yrittäjien saaman palautteen mukaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden sulkeminen pois maksuttoman toisen asteen opintojen piiristä vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja elinkeinotoimintaa.

Luonnoksessa esitetään, että yritykset kouluttaisivat työntekijänsä suoraan oppisopimuksella tai ostaisivat tilauskoulutusta. Opiskelijat, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan oppisopimuskoulutuksessa, tarvitsevat työperusteisen oleskeluluvan. Opiskelijat, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan oppisopimuskoulutuksessa työnteon perusteella myönnetyllä jatkuvalla oleskeluluvalla, eivät tulisi olemaan lukuvuosimaksuvelvollisia.

Ehdotus voi toimia suurimpien yritysten kohdalla, mutta 95,5 % suomalaisista yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen mikroyrityksiä, joilla ei ole varaa kouluttaa itse työvoimaansa ja jotka eivät kykene ottamaan riskiä palkatakseen työntekijöitä suoraan ulkomailta oppisopimuksella. Koulutetun työvoiman saannin hankaloituminen asettaa uudella tavalla haasteita yrityksille tuottavuuden ja tuotannon näkökulmasta. Tämä vaikuttaa myös yritysten sijoittumiseen pitkällä aikavälillä.

Lukuvuosimaksut heikentävät Suomen mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden kanssa, joissa toisen asteen opiskelijoilta ei peritä lukuvuosimaksuja, kun opiskelu tapahtuu maan kansalliskielellä.

Lukuvuosimaksun sijaan heille voitaisiin asettaa esimerkiksi useamman vuoden työvelvollisuus Suomessa koulutusta vastaan, jolloin myös hyvin toteutetun kotoutuksen seurauksena he jäisivät maahan. Mikäli tutkinnon suorittaneet haluaisivat lähteä maasta ennen ajan täyttymistä, silloin he joutuisivat maksamaan koulutuksensa jälkikäteen.

Lausuntonne koskien lukiokoulutuksen lukuvuosimaksuja koskevia ehdotuksia

Luonnoksessa ehdotetaan, että EU/ETA-valtioiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille säädetään lukuvuosimaksut sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa. Lukuvuosimaksut eivät koskisi Euroopan talousalueella vakituisesti asuvia kolmansien maiden kansalaisia eikä vakiintuneiden ohjelmien kautta saapuvia vaihto-opiskelijoita, jotka eivät tule suorittamaan koko tutkintoa tai lukion oppimäärää. Myös tilapäistä suojelua saavat rajattaisiin maksullisuuden ulkopuolelle. Suomeen ETA-valtioiden ulkopuolelta pidempiaikaiseen työhön tulevien perheeseen kuuluvat eivät kuuluisi maksullisuuden piiriin, jos heillä olisi ennen opintojen alkua oleskelulupa Suomeen.

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että Suomen väestökehitys on katastrofaalinen. Emme saa hukata yhtään mahdollisuutta edistää opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa maahamme. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukiolaisten lukukausimaksuihin ja pitää esitystä haitallisena.

Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden poistamisen valtionosuusrahoituksen piiristä arvioidaan vähentävän lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta kaksi miljoonaa euroa vuonna 2026 ja kolme miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien. Säästö on kaiken kaikkiaan vähäinen verrattuna muutoksen kokonaisvaikutukseen pitkällä aikavälillä.

Kaikkiaan 72 lukiokoulutuksen järjestäjää on rekrytoinut kansainvälisiä opiskelijoita. Muutoksen vaikutukset kohdistuvat eri koulutuksen järjestäjiin eri tavoin. Osalla lukiokoulutuksen järjestäjiä valtionosuuteen oikeutettujen opiskelijoiden määrä puolittuu nykytilanteesta.

Suomen Yrittäjät toteaa, että kansainväliset opiskelijat voivat tehostaa lukiokoulutusta, kun ikäluokat pienenevät vääjäämättä tulevina vuosikymmeninä heikon syntyvyyden takia. EU/ETA-maiden ulkopuoliset lukiolaiset tarjoavat mahdollisuuksia väestöään menettäville alueille tukien kouluverkon kattavuutta. Pienten paikkakuntien lukiot ja perusopetus ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Tilat ja hallinto ovat yhteisiä, samoin opettajat, jotka opettavat sekä perusopetuksessa että lukiossa.

Lukukausimaksut johtaisivat tilanteeseen, jossa kansainvälisiä nuoria ei jatkossa enää hakeutuisi suomalaisiin pieniin lukioihin. Lukion pienentyessä ja opetustuntien vähetessä opettajien tehtävät muuttuisivat osa-aikaisiksi, mikä heikentäisi pysyvyyttä ja vaikeuttaisi rekrytointia, joka on harvaan asutulla seudulla haastavaa jo nykyisin. Pienten lukioiden olemassaolon varmistaminen takaa laadukkaan ja tasavertaisen opetuksen perusopetuksessa koko maan alueella.

Luonnoksessa esitetään ratkaisuksi lukioverkon harventumiselle kuntien välistä yhteistyötä ja etäopetusta. Yhteisten opettajaresurssien käyttäminen pitkien välimatkojen seuduilla on käytännössä kuitenkin vaikeaa ja etäopetuksella on rajansa erityisesti perusopetuksessa. Paikallisen lukion ja peruskoulun yhteistyön purkautuminen laskee perusopetuksen laatua.

Suomen tai ruotsin kielen osaava, lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon suomen kielellä suorittanut kansainvälinen nuori kiinnittyy hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja on potentiaalinen veronmaksaja ja suomalaisen yhteiskunnan aktiivinen jäsen myös toisen asteen koulutuksen jälkeen. Kansainväliset nuoret, jotka ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen Suomessa, esimerkiksi Sallassa ja Kemijärvellä, ovat jääneet opintojen jälkeen Suomeen jatko-opiskelemaan tai tekemään työtä. Osa on myös perustanut perheen.

Kansainvälisten lukiolaisten keskeyttäminen on ollut varsin vähäistä. Suomalaisiin lukioihin toisen asteen koulutusta suorittamaan tulleet opiskelijat ovat olleet sitoutuneita opiskeluun ja he ovat usein kotoutuneet paikkakunnilleen. Suomeen tulevat nuoret lähtevät joka tapauksessa kotimaastaan opiskelemaan ulkomaille. Näistä nuorista tullaan kilpailemaan tulevina vuosina.

Eri paikkakunnilla on toteutettu monenlaisia tukitoimia kansainvälisille opiskelijoille. Esimerkiksi Kemijärvellä on palkattu kansainvälisten asioiden koordinaattori, joka auttaa nuoria asumiseen, opintoihin ja muuhun elämiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden kotoutumista on tuettu mm. järjestöyhteistyön kautta kouluttamalla heitä esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Nuorille on annettu ylimääräistä kielenopetusta kansalaisopiston kautta. Nuoria on autettu kesätöiden hakemisessa.

Pienillä paikkakunnilla kansainväliset lukiolaiset ovat tärkeitä myös elinkeinoelämälle ja pk-yrityksille. Lukio-opintojen aikana kansainväliset opiskelijat työskentelevät esimerkiksi Lapissa kaupoissa ja matkailuyrityksissä osa-aikaisina työntekijöinä ja kiireapulaisina. Yritysten mukaan tämä on elintärkeä lisä palveluiden ylläpitämisessä rekrytointihaasteiden keskellä.

Yliopistolain 10 §:n sekä ammattikorkeakoululain 13 a §:n mukaan korkeakoulussa voidaan periä lukuvuosimaksua vieraskieliseen tutkintokoulutukseen hakeutuneelta opiskelijalta. Maksu on ollut vähintään 1500 €. Luonnoksessa todetaan, että korkeakoulujen em. lukuvuosimaksu ei ole vaikuttanut negatiivisesti koulutukseen hakeutuneiden opiskelijoiden määrään.

Suomen Yrittäjät painottaa, että lukiokoulutuksen lukuvuosimaksun vähimmäismäärä olisi suuruudeltaan noin kuusinkertainen verrattuna edellä mainittuun korkeakoulujen vähimmäislukuvuosimaksuun. Todennäköistä on, tuon suuruiset lukuvuosimaksut tulevat vaikuttamaan negatiivisesti kansainvälisten nuorten hakeutumiseen suomenkieliseen lukiokoulutukseen, koska nuoret maksavat jo suomen kielen opiskelusta ennen maahan tulemista. Lisäksi nuoret maksavat Suomessa kaikki elämiseen liittyvät kustannukset itse.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla nuorilla tulee olla merkittävä summa rahaa käytettävissä vuosittain, jotta he pääsevät maahan. Tämä summa tulee tyypillisesti heidän läheisiltään ja ne käytetään elantomenoihin Suomessa. Tämä summa on palveluvientiä ja tukee Suomen taloutta ja tuo verotuloja esimerkiksi arvonlisäveron kautta.

Edellä mainitut korkeakoulujen lukuvuosimaksut liittyvät vieraalla kielellä toteutettuihin tutkintoihin. Suomen ja ruotsin kielillä toteutettuihin tutkintoihin ei ole korkeakouluissa tulossa lukuvuosimaksuja. Nyt sen sijaan toisen asteen koulutuksessa suomen tai ruotsin kielillä toteutetut tutkinnot olisivat 1.8.2026 alkaen kansainvälisille opiskelijoille maksullisia.

Kansainvälisten lukiolaisten osuus Suomen kaikista lukiolaisista on varsin vähäinen. Vuonna 2024 ensimmäistä oleskelulupaa ylioppilastutkinnon suorittamista varten haki 302 nuorta. Koko maan tasolla kansainvälisiä lukiolaisia (EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia) on muutamia satoja. Yksittäisessä lukiossa kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat maltillisia. Heidän vaikutuksensa lukioverkon pysyvyyteen on sen sijaan merkittävä.

Kun nuorisoikäluokat pienenevät entisestään, EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden poistuminen valtionosuusrahoituksen piiristä heikentäisi lukiokoulutuksen järjestämismahdollisuuksia harvaan asutulla seudulla. Opiskelijamäärän vähenemisestä johtuva yksikkökustannusten nousu ja rahoituksen samanaikainen väheneminen vaarantaisi koulutuksen saatavuuden.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on lukiolain 4.3 §:n mukaan erityinen velvoite varmistaa lukiokoulutuksen riittävä valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus. Kattava lukiokoulutus on tärkeä väylä korkeakouluopintoihin ja Suomen koulutustason nostamiseen. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän tulee tukea koulutuksen saavutettavuutta.

Lukiokentällä kansainvälisiä nuoria ei nähdä ongelmana vaan pienten lukioiden arkea rikastuttavana tekijänä. Lukion opiskelijamäärä on kasvanut. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita ja matemaattisesti taitavia. He kehittävät lukion opiskeluilmapiiriä sallivammaksi. He ovat aktiivisia harrastajia ja käyttävät paikkakunnan palveluja. Maaseudun nuoret voivat kansainvälistyä omassa lukiossaan ja saavat uusia ystäviä ja kontakteja eri puolilta maailmaa. Kansainväliset opiskelijat ovat monella tavalla tärkeitä kunnan elinvoiman ylläpitämiselle.

Lausuntonne koskien rahoituslain muutoksia

Suomen Yrittäjien mielestä Euroopan talousalueen valtioiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat on säilytettävä valtionosuusrahoituksen piirissä, jotta Suomeen saadaan koulutettua lisää osaavaa työvoimaa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet muuttuvat 1.1.2026 alkaen, joten tämän lisäksi ei tarvita uusia muutoksia 1.8.2026 alkaen. Koulutuksen järjestäjät eivät pysty ennakoimaan riittävästi toimintaansa jatkuvien muutosten vuoksi. Kaksi merkittävää rahoituslain muutosta samalle vuodelle on liikaa.

Lausuntonne koskien oppivelvollisuuslakiin ehdotettavaa muutosta

Suomen Yrittäjien mukaan kaikkien alaikäisten opiskelijoiden tulee kuulua kotikunnasta riippumatta oppivelvollisuuslain soveltamisalaan. Koulutuksen järjestäjien on kohdeltava kaikkia opiskelijoita yhdenvertaisesti.

Lausuntonne koskien tiedonvaihto-oikeuksia

Suomen Yrittäjien mielestä tietojen vaihtaminen koulutuksen järjestäjän ja Maahanmuuttoviraston välillä on tärkeää, jotta kaikkien osapuolten laadukas toiminta voidaan varmistaa ja laitonta maahantuloa voidaan estää. Tiedonvaihdon tulee olla sujuvaa, eikä se saisi lisätä kohtuuttomasti koulutuksen järjestäjän hallinnollista työtä.

Kinnunen Mikko
koulutuspolitiikan asiantuntija

Suomen Yrittäjät