Lausunto Suomen kahdeksannesta määräaikaisraportista taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Ulkoministeriö
VN/11469/2025-UM-9

Ulkoministeriö on pyytänyt lausuntoa Suomen kahdeksanneksi määräaikaisraportiksi YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ns. TSS-sopimus SopS 6/1976) täytäntöönpanosta. Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää huomioita yleissopimuksen 3, 7 ja 8 artikloita koskevasta raportoinnista.

Artikla 3

Suomessa toteutettu vuoden 2022 perhevapaauudistus parantaa mahdollisuuksia jakaa perhevapaita tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen voi parantaa etenkin naisten työmarkkina-asemaa ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen. Suomen Yrittäjät toteaa, että perhevapaiden kustannusten tasaisempi jakautuminen yhteiskunnassa olisi tarpeen, jotta kustannukset eivät jäisi suurelta osin naisvaltaisten alojen työnantajien maksettavaksi.

Suomen Yrittäjät toteaa, että sukupuolten välinen palkkaero Suomessa johtuu enimmäkseen segregaatiosta eri toimialojen välillä, kuten raportissakin on todettu. Lisäksi selittävänä tekijänä on, että naisten keskimääräinen työtuntimäärä on miehiä pienempi. Suomessa palkkaus perustuu useimmilla työpaikoilla työehtosopimuksiin. Työehtosopimusten palkkajärjestelmät ovat lähtökohtaisesti syrjimättömiä eikä niiden soveltaminen johda perusteettomiin palkkaeroihin. Työehtosopimusten palkkausjärjestelmät perustuvat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteiseen sopimukseen. Jos sukupuoleen perustuvia vinoumia ilmenee, niiden korjaaminen on mahdollista työmarkkinaosapuolten omin toimin.

Samapalkkaisuuden tavoitteeseen liittyy myös EU:n ns. palkka-avoimuusdirektiivi. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen implementointi toteutetaan suomalaisten työmarkkinoiden ja kansallisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Palkka-avoimuusdirektiivin implementointi ns. minimi-implementointina on perusteltua, sillä Suomessa lainsäädäntö lähtökohtaisesti kattaa direktiivin vaatimukset samapalkkaisuuden periaatteesta. Direktiivin sisältämien raportointivelvoitteiden osalta on perusteltua, että työantajien hallinnollinen taakka ei kasvaisi enempää kuin direktiivin implementoinnin kannalta on välttämätöntä.

Artikla 7

TSS-sopimuksen 7 artikla koskee oikeudenmukaisia ja suotuisia työoloja, ja erityisesti palkkausta. Suomessa palkat perustuvat toimialakohtaisiin tai yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, eikä Suomessa ole säädetty euromääräisistä minimipalkoista. Suomen Yrittäjät toteaa, että suomalainen järjestelmä ei ole kansainvälisesti vertaillen poikkeus, vaan EU-maissa on muitakin valtioita, joissa ei ole lakisääteisiä minimipalkkoja.

Työehtosopimuksiin perustuva palkkajärjestelmä ottaa lakisääteistä vähimmäispalkkaa paremmin huomioon eri toimialojen erityispiirteet sekä yleisen työmarkkina- ja taloustilanteen kehityksen. Työehtosopimusten kattavuus on Suomessa yhä erittäin korkea. Yleissitovuuden poistuminen tietyiltä toimialoilta (mm. metsäteollisuus) ei ole johtanut työehtosopimusjärjestelmän romuttumiseen. Yleissitovat työehtosopimukset ovat korvautuneet pääosin yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, joissa osapuolina ovat yksittäinen työnantaja ja valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys. Suomen Yrittäjät huomauttaa myös, että tyypillisillä ns. matalapalkka-aloilla on edelleen yleissitovat työehtosopimukset, joihin palkat perustuvat.

On myös huomattava, että lakisääteisen minimipalkan puute ei estä puuttumasta työntekijöiden hyväksikäyttöön. Suomessa rikoslakiin sisältyy useita rikostunnusmerkistöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden puuttua hyväksikäyttöön tai kohtuuttoman alhaisiin palkkoihin. Oikeusministeriössä on parhaillaan valmistelussa työperäistä hyväksikäyttöä koskevien rikossäännösten uudistaminen, mikä parantaa hyväksikäytön uhrien oikeussuojaa. Hyväksikäytön torjunnassa avainasemassa on toimiva ja riittävästi resursoitu viranomaisjärjestelmä, sekä tiedon jakaminen työntekijöiden oikeuksista erityisesti ulkomaisille työntekijöille ja myös työnantajille. Suomen Yrittäjät huomauttaa, että työperäisen hyväksikäytön aiheuttama vahinko ei kohdistu yksin hyväksikäytön uhriin, vaan myös niihin yrityksiin, jotka toimivat lain mukaisesti ja työehtosopimuksia noudattaen.

Raportissa on todettu, ettei Suomen rikoslaissa ole säännöksiä, jotka koskisivat nimenomaisesti tai pelkästään työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Suomen Yrittäjät toteaa, että seksuaalisen häirinnän nykyiset kriminalisoinnit soveltuvat kaikissa tilanteissa, myös työpaikalla ja työliitännäisissä yhteyksissä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään tai ahdisteluun. Lisäksi on tärkeä huomata, että työnantajalla on jatkuva velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään, mukaan lukien seksuaalinen häirintä ja ahdistelu, myös suoraan työturvallisuuslain nojalla.

Työturvallisuuden osalta raportissa on selostettu raportointikaudella tehtyjä muutoksia työturvallisuuslakiin. Suomen Yrittäjät toteaa, että Suomessa on erittäin kattava työturvallisuuslainsäädäntö. Suomalaisen työturvallisuussääntelyn haasteena on kuitenkin erittäin laaja työnantajan rikosoikeudellinen vastuu, joka on ongelmallinen rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Kaikki työturvallisuuslain nojalla annetut lakia alemmanasteiset työturvallisuusmääräykset ovat nykyisin kriminalisoituja rikoslain 47 luvun 1 §:n nojalla. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate kuitenkin edellyttäisi, että rikosvastuun perustava käyttäytyminen on määritelty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Suomen Yrittäjät huomauttaa, että työturvallisuusrikoksen kohdalla työnantajan voi olla mahdoton tietää, millainen toiminta voi aikaansaada rikosvastuun. Tämän vuoksi olisi tarpeen selvittää työturvallisuussääntelyn rangaistavuuden aineellista laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta perustuslain näkökulmasta.

Artikla 8

Suomen Yrittäjät toteaa, että työrauhalainsäädäntöön tehdyt muutokset ja suojelutyötä koskeva sääntely ovat sopusoinnussa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kannalta. Lainsäädäntövalmistelussa käsiteltiin kattavasti erityisesti muutosten suhdetta kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin, ja muutokset ovat ILO-soveltamiskäytännön mukaisesti välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.

Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä
johtava asiantuntija, OTM