Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta (alkoholijuoman toimittaminen, etämyynti ja markkinointi)

Sosiaali- ja terveysministeriölle

VN/1531/2024

1. Suomalaisille alkoholialan yrityksille ja ravintoloille on annettava reilu kilpailuasema

Hallituksen esitysluonnoksessa ulkomailla toimiville verkkokaupoille annettaisiin oikeus myydä 80-prosenttisia alkoholijuomia kuluttajan kotiin toimitettuna. Hallituksen esitys perustuu EU-oikeuden keskeiseen periaatteeseen, ettei muiden EU-maiden yrityksiä voida syrjiä suomalaisiin yrityksiin nähden.

Kiitämme valmistelijoita siitä, että tilaviinien ja käsityöläisoluiden toimitusmahdollisuus käsitellään erikseen osana pientuottajien ulosmyyntioikeuden laajennusta. Kannamme kuitenkin huolta siitä, että suomalaisten toimijoiden asema jää edelleen hallituksen esitysluonnoksessa heikommaksi kuin muiden EU-maiden yritysten ja kuten esitysluonnoksen yritysvaikutusten yhteydessä on todettu, esityksellä voisi olla negatiivisia vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen, sillä esitys kohtelisi kotimaan ja ulkomaan toimijoita eri tavalla. Emme pidä tällaista kotimaisten yritysten asettamista selvästi heikompaan asemaan perusteltuna.

On myös huomattava, että jos muutokset toteutetaan esitysluonnoksessa esitettävällä tavalla, tämä voisi johtaa siihen, alkoholin hankinta siirtyy enenevissä määrin ulkomaisiin verkkokauppoihin, jolloin kotimainen alkoholielinkeino ja sen tavarantoimittajat voivat menettää myyntiä, työntekijät työpaikkoja ja valtio verotuloja.

Hallituksen esitysluonnoksen ristiriitaisuutta kuvaa myös ravintoloiden osalta esitettävät säännökset. Esityksen mukaan Suomessa toimivat ravintolat voisivat myydä enintään 8-prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia kuluttajan kotiin toimitettuna. Kyseessä on räikeä kilpailuvääristymä, joka syrjii kotimaisia toimijoita. Alkoholipolitiikka voisi laajemminkin suosia ravintola-alan yrittäjyyttä siten, että alkoholia nautitaan kohtuullisesti ravintoloiden ”valvotuissa olosuhteissa”.

Mikäli sääntely toteutetaan esitysluonnoksessa esitettävällä tavalla, tämä voisi – kuten luonnoksen vaikutusarvioinneissa on kuvattu – johtaa siihen, että yrityksille saattaisi olla houkuttelevaa sijoittautua esimerkiksi Viroon, josta yritys voisi myydä ilman lupa- tai ilmoitusvelvollisuutta esimerkiksi monopolin alaisia alkoholijuomia Suomessa asuville kuluttajille. Kilpailukyvyn kannalta esitys voi näin ollen heikentää Suomen houkuttelevuutta alkoholielinkeinoon liittyvän yritystoiminnan sijaintipaikkana.

Toteamme, että esimerkiksi selvityshenkilö Antti Neimala esitti raportissaan vähittäismyynimonopolin purkamista siten, että ravintolat saisivat oikeuden viinien vähittäismyyntiin. Hän myös katsoi, etteivät alkoholihaitat kasvaisi tämän takia. Yrittäjien mielestä alkoholilaissa ei tule suosia ulkomaille sijoittautuneita alkoholijuomia myyviä yrityksiä ja syrjiä kotimaassa toimivia yrityksiä. Katsomme, että jatkovalmistelussa esitystä tulisi muuttaa selvityshenkilö Neimalan esittämällä tavalla ja sallia ravintoloille oikeus viinien vähittäismyyntiin.

2. Yrittäjät esittävät joustoa anniskelualueisiin

Esimerkiksi urheilu-, teatteri-, tanssi-, ooppera- ja musiikkiesityksissä alkoholijuomia pystytään tällä hetkellä ja uudessakin hallituksen esityksessä tarjoilemaan vain lyhyen väliajan aikana esimerkiksi aulatiloissa tai erikseen määritellyillä anniskelualueille.

Yrittäjien mielestä olisi kohtuullista, että viranomainen luottaisi jatkossa tapahtumajärjestäjän kykyyn valvoa anniskelua katsomoalueella. Voihan esimerkiksi ravintolassa samassa pöydässä voi istua niin täysi-ikäisiä kuin alaikäisiäkin asiakkaita, joista vain osalle tarjoillaan alkoholia.

3. Vaikuttajamarkkinoinnin täyskielto heikentää suomalaisten tuottajien asemaa

Toteamme, että hallituksen esitysluonnoksessa oleva vaikuttajamarkkinoinnin täyskielto heikentäisi merkittävästi kotimaisten alkoholialan toimijoiden mahdollisuuksia markkinoida tuotteitaan kansainvälisesti ja asettaisi heidät epätasa-arvoiseen kilpailuasemaan suhteessa ulkomaisiin toimijoihin, joihin vastaava sääntely ei kohdistu.

Luonnoksessa esitettävä sääntely on myös ylimitoitettua ja esitettävässä muodossaan se voisi johtaa moniin tulkinnanvaraisuuksiin esimerkiksi sen osalta, ketä voidaan pitää ”vaikuttajana”.

Lisäksi on huomattava, että alkoholilaki sisältää jo nykyisin selkeät säännökset puitteet siitä, mitä saa mainostaa, kenelle ja miten. Näitä säännöksiä voidaan näkemyksemme mukaan soveltaa myös vaikuttajayhteistyöhön.

Katsomme, että vastuullisesti tehty vaikuttajamarkkinointi ei poikkea riskitasoltaan muista sallituista mainonnan muodoista.

Esitysluonnoksessa esitettävä vaikuttajamarkkinoinnin täyskielto ei koskisi ulkomaisia vaikuttajia eikä yritysten omaa sisältöä samoilla alustoilla. Sen takia vaikutukset kohdistuisivat vain suomalaisiin vaikuttajiin ja pk-yrityksiin.

Vaikuttajamarkkinoinnin täyskielto poikkeaa selvästi muiden EU-maiden linjauksista, joissa korostetaan selkeää merkintää, kohdennusta ja vastuullisuutta täyskieltojen sijaan.

Katsomme, että asian jatkovalmistelussa tulee luopua esitetystä vaikuttajamarkkinoinnin täyskiellosta ja sen sijaan Suomen tulee siirtyä muiden EU-maiden linjausten mukaiseen vaikuttajamarkkinointiin.

4. Vaikutukset yritysten toimintamahdollisuuksiin ja yhdenvertaisuuteen on arvioitava kokonaisuudessaan

Lopuksi toteamme, että esityksen jatkovalmistelussa tulee perusteellisesti arvioida, muodostuisiko esitysluonnoksessa esitettävä sääntely kotimaisten elinkeinotoimijoiden kannalta kohtuuttomaksi sekä sitä, voidaanko ulkomaisten ja kotimaisten toimijoiden erilaista kohtelua pitää perustuslain 6§:n mukaisen syrjintäkiellon näkökulmasta hyväksyttävänä sekä oikeasuhtaisena.

Harri Jaskari

johtaja
Suomen Yrittäjät