O 35/2025 vp Talouskasvun edellytysten turvaaminen

Eduskunnan tarkastusvaliokunta
O 35/2025 vp

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien asiaa O 35/2025 vp Talouskasvun edellytysten turvaaminen.

Suomen Yrittäjät korostaa, että kestävää talouskasvua tukevat erityisesti pk-yritysten kasvu- ja investointiedellytysten vahvistaminen sekä resurssien tehokas kohdentumisen mahdollistaminen. Nykyisessä taloustilanteessa on tärkeää siirtyä leikkauksiin painottuneesta politiikasta yhä enemmän kasvua mahdollistaviin toimiin.

Kasvun aikaansaaminen edellyttää ennustettavaa toimintaympäristöä, kilpailukykyisiä kannustimia sekä kohdennettuja ja huolella rajattuja panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin.

Yritystuet

Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti tukimalleihin, joissa julkista rahaa suunnataan yritystoimintaan ilman osoitettua lisäarvoa tai markkinapuutteiden korjaamista.

Tutkimuskirjallisuuden (Koski & Fornaro, 2022) mukaan vanhaa säilyttävät ja kilpailua vääristävät yritystuet voivat hidastaa talouden rakennemuutosta, ylläpitää tehottomuutta ja vaikeuttaa uusien, innovatiivisten yritysten markkinoille pääsyä. Säilyttävistä tuista ei ole löydetty tutkimuksissa mitään positiivisia kasvu- tai kilpailukykyvaikutuksia. Tällaiset tuet voivat pahimmillaan heikentää tuottavuuskasvua ja talouden uudistumiskykyä.

Mikäli yritystuet kohdentuvat heikon tuottavuuden yrityksiin, ne voivat heikentää resurssien kohdentumista, vääristää kilpailua ja aiheuttaa hyödyn sijaan haittaa kansantaloudelle. Kaikki uudistavat tuetkaan eivät ole kokonaistarkastelussa tarpeellisia tai hyvin kohdentuvia, mutta yritystukien karsiminen tulisi aloittaa säilyttävistä tuista.

Erityisen ongelmallista on se, että merkittävää osaa yritystuista ei seurata vaikuttavuuden näkökulmasta lainkaan, kuten esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on energiatukien kohdalla havainnut. Tukien myöntöperusteet ja -kohteet on usein suunniteltu ilman selkeitä vaikuttavuusmittareita tai jälkikäteisarviointia.

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta kestävä lopputulos saavutetaan kilpailullisten markkinoiden kautta. Julkisen vallan tehtävänä on luoda ennustettava ja avoin toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kilpailla reilusti ja kehittää toimintaansa markkinaehtoisesti.

Verotuet

Yritysten innovaatiotoimintaa, tuotekehitystä ja yritystoiminnan kasvua tuettaessa verotoimin on tärkeää, että veropoliittiset toimet eivät ole poukkoilevia. Verotuksen tulee olla ennustettavaa ja johdonmukaista. TKI-toimintaan kannustetaan tällä hetkellä verotuksen keinoin. Verokannusteiden vaikuttavuutta tulisi seurata ja samalla tulisi olla valmius tehdä mahdollisia muutoksia verokannusteiden vaikuttavuuden kohdentumisen parantamiseksi. Olennaista pk-yrityksille on, että sääntely on ymmärrettävää. Muussa tapauksessa verotuksellisten kannusteiden vaikuttavuus voi jäädä vajaaksi.

Mahdollisia uusia verokannusteita suunniteltaessa on keskeistä ottaa huomioon paitsi se, miten ne soveltuisivat nykyjärjestelmään, myös niiden kohdentuminen eri kokoisiin yrityksiin. Suuria yrityksiä tarvitaan esimerkiksi vihreän siirtymän ajureiksi, mutta suuri massa pk-yrityksiä luo käytännössä potentiaalia talouskasvun edellytysten vahvistamiseksi. Kannusteiden soveltamisedellytysten rajaaminen vain suurille tai tietyn toimialan yrityksille ei ole kannatettava ratkaisu. Verotuksen tulee yleisesti olla yrittämiseen ja toimeliaisuuteen kannustavaa. Laajasti jaettu näkemys on, että perusteltu lähtökohta verotukselle on periaate laajat veropohjat ja matalat verokannat. Pidämme myös tärkeänä, että päällekkäisten sääntelyratkaisujen luomista tulee välttää. Osakeyhtiöiden verotuksessa yrittäjille tärkeää on yhtiön ja osakkeenomistajan verotuksen kokonaisuuden kannustavuus.

T&K-rahoituksen kohdentaminen pk-yrityksille on tutkitusti kannattavaa

Pk-yritysten T&K-panostuksia vahvistavat instrumentit, kuten matalan kynnyksen innovaatiotuet ja verohuojennukset, ovat tutkitusti kustannustehokkaita ja voivat lisätä suomalaisten yritysten pitkäjänteistä kilpailukykyä.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla löytää T&K-verotukia koskevassa tutkimuksessaan näyttöä siitä, että T&K-tukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaisi suurimmat hyödyt (Koski & Fornaro, 2022).

Etlan tutkimuksen perusteella tukien tehokkaamman kohdentumisen lisäksi T&K-verohuojennusmalli, joka tarjoaisi isoille yrityksille vähemmän verotukia kuin pk-yrityksille, vähentäisi huomattavasti verotukimallin rasitusta julkiselle taloudelle: kaikkia yrityksiä yhtäläisesti koskeva T&K-verotuki aiheuttaisi julkiselle sektorille noin 2,5–3-kertaisen kustannusrasitteen julkiselle taloudelle verrattuna pk-yrityksiin rajattuun verotukimalliin.

Myös aiempi tutkimus viittaa siihen, että yhden euron lisäys T&K-verotuessa tuottaa suurimman lisäyksen pk-yritysten T&K-panostuksissa. Lisäksi pk-yrityksissä suorat tuet täydentävät verotukia. Sen sijaan tutkimuskirjallisuuden perusteella isojen yritysten kohdalla verotuet ja suorat tuet näyttäisivät korvaavan toisiaan, jolloin niiden yhteiskäyttö ei tuota parasta tulosta.

Samaan aikaan on tunnistettava, että tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus alkaa vaikuttamaan aikaisintaan vasta vuosikymmenen lopulla. TKI-panostusten lisäksi on välttämätöntä löytää toimia, joilla nopeutetaan kasvua.

Yritysrahoituksen kohdentuminen

Pk-yritysten rahoitus perustuu pitkälti pankkirahoitukseen. Suomessa sen saatavuus on heikentynyt viime aikoina verrattuna muuhun Eurooppaan. Esimerkiksi Ruotsissa rahoitusta on paremmin saatavilla. Suomessa pankit hylkäävät suuremman osan pienten yritysten lainahakemuksista kuin Ruotsissa.

Rahoitusmarkkinoiden ongelmat näkyvät eniten pienimpien yritysten kohdalla. Ne eivät useinkaan saa rahoitusta yrityksen kasvattamiseen. Liian monen pienen yrityksen rahoituskelpoinen kasvuhanke jää Suomessa toteutumatta rahoituksen puutteessa. Tämä jarruttaa pienten yritysten kasvua, työllistämistä, vientiä ja uusien kasvuyritysten syntyä.

Pk-yritysbarometrin mukaan rahoitusvaikeuksista kärsivien pk-yritysten osuus on kasvanut useiden vuosien ajan. Samaan aikaan pk-yritysten investointien määrä on laskenut yhtä jyrkästi. Kasvua, investointeja, uudistumista ja vientiä ei synny ilman toimivaa yritysrahoitusta.

Yritysrahoitusta tulisi kehittää, korjaamalla olemassa olevaa sääntelyä, tuomalla markkinoille uusia rahoituslähteitä ja edistämällä myös pankkirahoitukselle vaihtoehtoisten markkinapohjaisten rahoituslähteiden, kuten joukkorahoituksen toimintaedellytyksiä.

On varmistettava, että pienet yritykset pystyvät kasvamaan. Nämä yritykset onnistuvat usein kaikista radikaaleimmin innovoimaan uusia liiketoimintamalleja ja haastamaan perinteisiä toimijoita. Tarvitsemme Suomeen kasvuhakuisia pk-yrityksiä laajalla rintamalla, jotta mahdollisimman moni kasvaisi pienestä keskisuureksi ja edelleen suuriksi. Suomessa on liian vähän kasvuhakuisia yrityksiä, mutta tämä tilanne ei korjaannu, jos pienet yritykset eivät saa rahoitusta kasvaakseen.

Tutkimuksen suuntaaminen

Jotta tutkimuksesta olisi mahdollisimman paljon hyötyä päätöksenteossa, tulisi siinä muun muassa:

• Erottaa toisistaan tuottavuutta ja kasvua edistävät tuet talouden rakenteita heikentävistä tukimuodoista.

• Sisällyttää systemaattinen arviointi yritystukien vaikuttavuudesta sekä ehdottaa mittaristoja niiden seurantaan.

• Tutkia työvoiman liikkuvuuden ja kohdentumisen sekä työperäisen maahanmuuton yhteyttä talouskasvuun, ja miten näitä voidaan edistää esimerkiksi vero- ja aluepolitiikan keinoin.

• Tunnistaa kasvua rajoittavat säätely- ja byrokratiaelementit, jotka vaikeuttavat pk-yritysten kansainvälistymistä ja laajentumista.

Huomio kasvutoimiin

Suomen houkuttelevuutta yritysten, investointien ja osaajien kohdemaana on parannettava ja kasvua rajoittavaa sääntelyä purettava. Valtiolla on oltava rohkeutta lisätä osaamista ja osaajia sekä tehokkaasti kohdennettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että yrityksillä on kykyä ja halua kasvaa.

Kasvun merkittävä rajoittaja – taantumasta huolimatta – on sopivan työvoiman ja osaajien saatavuusongelma. Samalla kun hallitus pyrkii lisäämään Suomen houkuttelevuutta yritysten ja osaajien kohdemaana, antavat sen useat maahanmuuttoon liittyvät kiristykset, kuten päätös kiristää työperäisen maahanmuuton oleskelulupia kolmeen kuukauteen tilanteessa, jossa henkilö jää työttömäksi, Suomesta toisenlaisen viestin. Lisäksi katsomme, että talousarvioehdotukseen liittyvä osaamisesta leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. On mahdollista, että kokonaisvaikutukset huomioiden tällaiset leikkaukset eivät vahvista julkista taloutta pidemmällä aikavälillä.

Suomen hallituksen tulee olla valmis pitkäjänteisiin toimiin, joilla saadaan aikaan laaja-alaista kestävää kasvua. Yritysten kasvun mahdollisuuksia tulee lisätä keventämällä sääntelytaakkaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Suomen on oltava houkutteleva kohdemaa yrityksille, investoinneille ja osaajille.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
johtava ekonomisti

Viitteet

Koski, Heli & Fornaro, Paolo (2022). The Design of R&D Tax Incentive Schemes and Firm Innovation. ETLA Report No 123. Saatavilla: https://www.etla.fi/julkaisut/the-design-of-rd-tax-incentive-schemes-and-firm-innovation/

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Pk-yritysbarometri. Saatavilla https://www.yrittajat.fi/tutkimus-aiheet/pk-barometrit/