YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Selvitys taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistamisesta – keskitetty tiedonvälitys yrityksille ja organisaatioille
Verohallinto
VH/3261/00.02.00.01/2024
1. Keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuus
1.1. Pyydämme esittämään mahdolliset huomionne keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta
Suomen Yrittäjät pitää keskitettyä tiedonvälitystä tavoitteena kannatettavana, mutta korostaa tarvetta edetä yritysten näkökulmasta hallitusti, kustannuksia hilliten ja ennakoiden.
Esitämme vakavan huolen siitä, että selvityksessä ei ole tehty riittävän tarkkoja yritysvaikutusarvioita eikä osoitettu konkreettisesti, miten pk-yritykset hyötyvät uudistuksesta suhteessa niihin kohdistuviin kustannuksiin. Lyhyellä aikavälillä kustannukset ja hallinnollinen työ kasvavat yrityksissä merkittävästi, kun taas hyödyt ovat suurimmaksi osaksi pitkän aikavälin potentiaalia ja kohdistuvat ensisijaisesti viranomaisiin. Uudistusta ei tule toteuttaa esitetyn aikataulun mukaisesti ilman huomattavasti tarkempaa vaikutusarviointia, toimialakohtaisia kustannuslaskelmia ja pk-yritysten edellytyksiin perustuvaa vaiheistusta.
Keskitetyn tiedonvälityksen tavoite hallinnollisen taakan keventämisestä on sinänsä oikea, mutta selvityksen perusteella ei ole riittävää varmuutta siitä, että uudistus olisi pk-yritysten näkökulmasta toteutettavissa kustannustehokkaasti tai oikea-aikaisesti. Selvityksessäkin myönnetään, että lyhyellä aikavälillä hallinnollinen taakka ja kustannukset kasvavat väistämättä, kun yritykset joutuvat päivittämään järjestelmiään, muuttamaan prosessejaan ja hankkimaan uutta osaamista. Ohjelmistotoimittajien tekemien muutosten kustannukset siirtyvät käytännössä yritysten maksettaviksi.
Selvitys kuvaa laajasti järjestelmäarkkitehtuurin mahdollisuudet, mutta yritysvaikutuksia on arvioitu puutteellisesti erityisesti käyttöönoton vaatimusten ja ohjelmistopäivitysten todellisten kustannusten osalta. Pk-yritysten taloushallinnon järjestelmät ovat hyvin heterogeenisiä, ja suuri osa pienistä ja mikroyrityksistä käyttää edelleen kevyitä, osin manuaalisia ratkaisuja. Näille toimijoille siirtymä aiheuttaa väistämättä lisätyötä ja uusia velvoitteita. Selvityksessä ei ole riittävästi huomioitu sitä, että automatisointi ei toteudu itsestään, vaan vaatii sekä järjestelmäinvestointeja että uusien prosessien käyttöönottoa, jotka ovat yrityksille todellisia kustannuksia. Ilman näiden vaikutusten täsmällistä arviointia toteutettavuus jää tältä osin epävarmaksi.
Erityisesti mikäli ViDA-sääntelyn pakollisen EU-jäsenvaltioiden rajat ylittävien liitoimien digitaalisen arvonlisäveroraportoinnin lisäksi Suomessa päätetään käyttää direktiivin sallima optio ottaa laaja transaktiokohtainen (arvonlisä)veroraportointi käyttöön myös kotimaan kaupassa, muutoskokonaisuuden erittäin merkittävän laajuuden vuoksi pidämme selvityksessä esitetyn ViDA:sta erillisen, erittäin laajan muutoskokonaisuuden (VirTA) toteuttamista ja sen jalkauttamista myös käytännön prosesseihin esitetyllä aikataululla epärealistisena. Kansallisen transaktiokohtaisen ilmoittamisen toteutus vaatisi vähintään muutosten jaksottamista esitettyä huomattavasti pidemmälle aikavälille. Jo yksinään ViDA-direktiivin edellyttämän rajat ylittävien liiketoimien transaktiokohtaisen digitaalisen arvonlisäveroraportoinnin käyttöönotto on muutoksena erittäin suuri, ja jo yksinomaan pakollisen sääntelyn voimaantulo 1.7.2030 alkaen on etenkin niille pk-sektorin verovelvollisille, joilla lausuttavana olevassa selvityksessäkin tunnistetaan olevan heikompi valmius hyödyntää digitalisaatiota, muutoksesta aiheutuvan hallinnollisen työn ja siitä koituvien kustannusten vuoksi haastava.
Toisin kuin EU-jäsenvaltioita velvoittava ViDA, keskitetyn tiedonvälityksen ratkaisu olisi puhtaasti Suomen kansallinen hanke. Monilla kansainvälisillä yrityksillä tilinpäätösraportointi perustuu konsernitason yhteiseen tilikarttaan, jota ei muuteta suomalaisen kansallisten veroilmoitusmuutosten takia. Näin ollen tällaiset yritykset joutuvat kohdistamaan kirjaukset sekä konsernin oman tilikartan mukaisesti että suomalaisen veroraportoinnin edellyttämän vakiotilikartan mukaisesti sekä ylläpitämään molempia raportteja. Keskitetystä tiedonvälityksestä aiheutuvat haasteet ja sen toteutuksesta aiheutuva työmäärä ovat suuret myös kotimaassa operoiville pk-yrityksille. Toimiakseen VirTa edellyttäisi huomattavaa vero- ja muun lainsäädännön yksinkertaistamista. Kuten selvityksessä todetaan, keskitetty tiedonvälitys ja automatisointi ei poistaisi tarvetta verokannanottojen tekemiselle, sillä keskitetty tiedonvälitys edellyttäisi ilmoitusvelvolliselta verokannanottoa jokaiselta kirjanpidon kirjaukselta. Kuten selvityksessä todetaan, mallin edellyttämä ratkaisujen tekeminen kirjanpidon tiliöintivaiheessa pikemminkin merkitsisi osalle yrityksistä muutosta nykykäytäntöön, vaikka selvityksen mukaan verotuksellisia kannanottoja osin tehdään jo nykyään tiliöinnin yhteydessä. Suomen Yrittäjät katsoo, että VirTa-kokonaisuuden kaltaisia erittäin laajoja muutoshankkeita ja niiden toteutettavuutta ei tule arvioida erillisinä osahankkeina, vaan olennaista on kaikki osa-alueet sisältävän muutoskokonaisuuden kattava arviointi, ja koko kokonaisuuden siihen liittyvine vaikutusarvioineen tulee olla myös yritysten arvioitavissa hyvissä ajoin.
1.2. Pyydämme arvioimaan, mihin keskeisiin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota keskitetyn tiedonvälitysratkaisun jatkovalmistelussa
Jatkovalmistelussa tulee huomattavasti vahvistaa yritysvaikutusten arviointia. Tarvitaan huomattavasti tarkempia ja yrityskokoluokittaisia arvioita kustannuksista, hyödyistä ja siirtymävaiheen vaikutuksista.
Jatkokehityksessä on välttämätöntä arvioida tarkemmin pk-yritysten digitalisaation nykytila ja realistinen valmius siirtyä rakenteiseen tietoon perustuvaan raportointiin. Selvityksessä esitetty aikataulu ei ota riittävästi huomioon ohjelmistotoimialan kapasiteettia toteuttaa merkittäviä muutoksia yhtä aikaa ViDA-uudistuksen, digi- ja yrityslompakoiden sekä muiden sähköisen taloushallinnon kehityshankkeiden kanssa. On ilmeinen riski, että kustannukset kasaantuvat yrityksille samanaikaisesti useista sääntelyhankkeista.
Jatkokehityksessä tulee myös varmistaa, että järjestelmän tietosisällöt ovat selkeästi rajattuja vain niihin tietoihin, joihin viranomaisilla on laissa säädetty tiedonsaantioikeus. Yritysten näkökulmasta on välttämätöntä, että tietotaakka ei kasva yli alkuperäisen tavoitteen, ja että tietomallit ovat selkeitä ja soveltuvat eri toimialoille.
Keskitetyn tiedonvälityksen hankkeen kytkeytyminen mahdolliseen kansalliseen transaktiokohtaiseen ilmoittamiseen tulisi olla selvästi tiedossa. Julkishallinnon tavoittelema kokonaisuus on oltava selvästi ilmoitusvelvollisten tiedossa kokonaisvaikutusten arvioimiseksi. Tarvitaan myös selkeät linjaukset muutosehdotusten vaikutuksista mahdollisista virheilmoituksista annettaviin sanktioihin. Esimerkiksi silloin, kun kyse on vakiotilikartan tiliryhmän valintaan kohdistumasta ilmoitusvelvollisen ja veroviranomaisen välisestä tulkintaerimielisyydestä tai muusta ilmoittamisvirheestä, verovelvolliselle ei tulisi seurata verotuksellisia tai muita sanktioita tilanteissa, joissa muutoksella ei ole vaikutusta veron määrään.
Selvityksessä korostuu vahvasti verovalvonnallinen näkökulma ja se, kuinka keskitetty tiedonvälitys tehostaisi valvontaa. Yritysten näkökulmasta selvityksessä esitetyt näkökohdat ovat omiaan herättämään kysymyksen, tarkoittaisiko muutos sitä, että keskitetyn tiedonvälityksen käyttöönoton seurauksena yritykset olisivat käytännössä niin sanotusti jatkuvan verotarkastuksen kohteena.
Lisäksi toteutuksen tulee tapahtua riittävän pitkällä siirtymäajalla, ja pk-yrityksille on luotava matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalvelut. Standardien ja teknisten määritysten tulee olla selkeästi dokumentoituja ja ohjelmistotalojen kanssa yhteisesti valmisteltuja, jotta toteutus onnistuu yhdenmukaisesti ja kohtuullisilla kustannuksilla. Myös tietoturva, tietosuoja ja liikesalaisuuksien suoja on varmistettava kaikissa ratkaisuissa.
2. Keskitetyn tiedonvälityksen tietovirrat
2.1. Pyydämme esittämään mahdolliset huomionne keskitettyyn tiedonvälitykseen suunnitteluista tietovirroista
Suunnitellut tietovirrat ovat lähtökohtaisesti kattavia ja muodostavat perustan raportoinnin automatisoinnille. Kirjanpidon tietojen, niitä täydentävien tietojen ja verkkolaskutietojen hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista ja linjassa EU:n ViDA-sääntelyn kanssa.
Samalla korostamme tarvetta varmistaa, että raportoitavat tiedot pysyvät rajattuina eikä järjestelmää laajenneta ilman tarkkaa vaikutusarviointia. On varmistettava, että raportoitavat tiedot rajataan tiukasti vain niihin tietoihin, jotka ovat välttämättömiä viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Erityistä varovaisuutta on noudatettava tapahtumakohtaisen tiedon ja esimerkiksi kuittiaineiston hyödyntämisen suhteen, sillä se voi kasvattaa pienyritysten hallinnollista taakkaa, jos toteutus ei perustu selkeään sääntelyyn ja aidosti kevennä raportointia.
2.2. Pyydämme esittämään huomionne tiedon standardointiin ja tiedon rakenteiseen muotoon liittyen
Suomen Yrittäjät kannattaa tiedon rakenteistamista ja standardointia. Standardoinnissa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että ratkaisut ovat kevyitä ja yhteensopivia eri ohjelmistojen kanssa. XBRL GL -tyyliset standardit tukevat yhteen toimivuutta, mutta niiden käyttöönoton on oltava kustannustehokasta, erityisesti pienille yrityksille. Standardointityössä on varmistettava tiivis yhteistyö ohjelmistotoimittajien kanssa sekä mahdollistettava markkinalähtöiset ratkaisut ilman ylisääntelyä.
2.3. Pyydämme esittämään näkemyksenne muista tietovirroista, jotka voisivat soveltua keskitettyyn tiedonvälitykseen. Lisäksi pyydämme arvioimaan, mihin muihin käyttötarkoituksiin nyt suunniteltuja tietovirtoja voitaisiin hyödyntää.
Tietovirtoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää useissa viranomaisprosesseissa, kuten tilastoinnissa, rahoituksen myöntämisessä ja harmaan talouden torjunnassa. Jatkokehityksessä tulee arvioida tarkasti, mitä tietovirtoja voidaan hyödyntää ilman, että yrityksille syntyy uusia velvoitteita.
Selvityksessä esitetään, että keskitetty tiedonvälitys mahdollistaisi toiminimiyrittäjien tulotietojen lisäämisen tulorekisteriin ja siten myös positiiviseen luottotietorekisteriin. Ansiotulotiedon lisääminen toteutettaisiin niin sanotulla ”viranomaisten yhteisellä laskentakaavalla yrittäjän ansiotulon laskentaan”, ja laskenta tehtäisiin ilmoittamisen kanssa samassa syklissä pohjautuen ilmoituskauden tuloihin ja menoihin. Selvityksen mukaan näin voitaisiin varmistaa tulotietojen saatavuus luotonantotilanteessa luottokelpoisuutta arvioitaessa ja parannettaisiin samalla luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan.
Suomen Yrittäjien käsityksen mukaan esitetty ansiotulon laskentakaava ei paranna nykytilaa eikä millään muotoa poista ongelmaa siitä, että toiminimiyrittäjien tulotietojen osalta ei ole olemassa reaaliaikaista ja varmistettua tulotietolähdettä, koska toiminimiyrittäjän todelliset verotettavat ansio- ja pääomatulot selviävät ja varmistuvat aina vasta silloin, kun verotus on toimitettu ja verotuspäätös on annettu. Toiminimiyrittäjän todelliset verotettavat ansio- ja pääomatulot selviävät vuosittain verotuksen toimittamisen yhteydessä. Verovuoden aikana toiminimiyrittäjä voi itse arvioida tulonsa, ja esimerkiksi ennakkoveroa maksetaan perustuen arvioon elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta.
Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan esitetyllä ansiotulon laskentakaavalla voidaan saada korkeintaan yhtä hyvä arvio toiminimiyrittäjän lopullisista ja todellisista verotettavista tuloista kuin nykyisinkin voidaan saada kirjanpidon tiedoista. Kirjanpito kertoo toteutuneen tilanteen aina kyseiseen hetkeen asti, mutta kirjanpidon tietojen lisäksi toiminimiyrittäjällä itsellään voi olla paljonkin sellaista tietoa tulevasta, joka vaikuttaa verovuoden tuloihin tai menoihin ja joka ei luonnollisesti sillä hetkellä vielä selviä kirjanpidosta. Vastaava koskee myös selvityksessä esitettyä laskentakaavaa. Mikäli kesken verovuoden halutaan arvioida ansiotulo-osuutta, ei sen tekemiseksi tarvita keskitettyä tiedonvälitystä, kun jo nykytilassa laskentakaavan mukainen ja täysin vastaava laskenta voitaisiin aivan yhtä hyvin tehdä kirjanpidon perusteella. Lisäksi näkemyksemme mukaan yrittäjän oma tieto tulevasta on usein aivan olennainen, kun tarkoituksena on pyrkiä arvioimaan koko verovuoden tuloa. Lähtökohtaisesti lähimmäksi oikea arvio tulotasosta saataisiin toiminimiyrittäjän oman selvityksen perusteella. Lausuttavana olevassa selvityksessäkin esiin nostetun toiminimiyrittäjien luotonsaantia koskevan problematiikan ratkaiseminen ei edellytä keskitetyn tiedonvälityksen käyttöönottoa – eikä toisaalta keskitetyn tiedonvälityksen käyttöönotto itsessään ratkaisisi mainittua problematiikkaa.
Suomen Yrittäjät vastustaa kehityssuuntaa, jossa tulorekisteriin tallennettavaa tietosisältöä lähdettäisiin laajentamaan kokonaan uusiin tulolajeihin tai että tulorekisteriin alettaisiin esimerkiksi tallentaa sellaisia tietoja, jotka lähtisivät laajentamaan ilmoitettavia tulotietoja pääomatuloihin vastoin tulorekisterin alkuperäistä ajatusta (palkkatietojen ilmoittaminen). Lisäksi on syytä korostaa, että eräs keskeisimpiä tulorekisterin käyttöönoton tavoitteita oli vähentää työnantajayrittäjien hallinnollista taakkaa. Kuitenkin käytännössä ilmoittajien hallinnollinen taakka päinvastaisesti lisääntyi merkittävästi etenkin käyttöönoton alkuvuosina. Tulorekisterin kehittämistyötä tehdäänkin edelleen rekisteristä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi, mutta vielä kahdeksantena vuonna käyttöönoton jälkeenkään käytännön kokemus ja riippumaton arviointi eivät osoita kokonaiskevennystä hallinnollisen taakan suhteen, vaan pikemminkin hallinnollinen taakka on monissa tilanteissa edelleen vähintään ennallaan ja jopa suurempi. Keskitetty tiedonvälitys on tulorekisteriäkin huomattavasti laajempi hankekokonaisuus, ja esitettyyn hallinnollisen taakan pienentämistä koskeviin hyötyihin liittyy jo selvityksenkin perusteella huomattavaa epävarmuutta, sillä selvityksessä selostetusti hyötyjen arviointia on rakennettu erilaisten olettamien varaan ja selvityksessäkin todetaan, että hallinnollisen taakan muutokseen liittyen täsmällistä arviota ilmoitusvelvolliskohtaisesta ja koko ilmoitusvelvollisten joukon kustannussäästöstä on vaikea muodostaa. Sen sijaan lyhyen aikavälin muutoskustannukset yrityksille ovat selvät ja selvityksessä selvästi todetaan, että etenkin lyhyellä aikavälillä yritysten kustannukset ja hallinnollinen työ kasvavat. Myös pitkällä aikavälillä tulee aiheutumaan pysyviä kustannuksia vähintäänkin jatkuvaluonteisten kustannusten muodossa, joiden suuruutta ei ole selvityksessä arvioitu edes karkealla tasolla. Selvityksessä tehtyjen vaikutusarvioiden valossa erittäin varauksellista suhtautumista selvityksessä esitettyyn yritysten hallinnollisen taakan ja hallinnollisten kustannusten pienenemiseen kokonaisuutena ei voida pitää aiheettomana. Arvioimmekin, että ilman samanaikaisesti tehtävää vero- ja muun lainsäädännön yrityksille asettamien velvoitteiden merkittävää yksinkertaistamista hallinnollisen taakan vähentämiseksi keskitetyn tiedonvälityksen käyttöönoton seurauksena yritysten hallinnollinen taakka ja kustannukset kasvaisivat pysyvästi.
3. Keskitetyn tiedonvälityksen vaikutukset
3.1. Pyydämme arvioimaan esitettyjä hyötyjä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tuomaan esiin mahdolliset muut tunnistamanne hyödyt
Uudistus voi pitkällä aikavälillä edistää digitalisaatiota, automatisointia ja yhden kerran periaatteen toteutumista. Yrityksille voi mahdollisesti syntyä merkittävin hyöty päällekkäisen raportoinnin vähenemisestä ja automaation lisääntymisestä, mikä voi pitkällä aikavälillä pienentää työaikaa ja virheiden määrää. Viranomaiset voivat hyödyntää tietoja tehokkaammin, mikä lyhentää käsittelyaikoja ja parantaa palveluiden laatua. Käytännössä hyödyt kohdistuvat kuitenkin erityisesti niihin yrityksiin, jotka jo nyt käyttävät moderneja ja automatisoituja taloushallinnon järjestelmiä. Suurimmalle osalle pk-yrityksistä hyödyt realisoituvat hitaasti ja vaativat merkittäviä investointeja.
Kiinnitämme huomiota vaikutusarvioinnin epätasapainoon. Selvityksessä keskitetyn tiedonvälityksen arviointi painottuu selvästi siihen, miten se palvelisi viranomaisten toimintaa ja miten tiedon valvonta paranisi, kun taas yritysvaikutuksissa korostuu pitkälti pitkän aikavälin hyödyt, joita koskevat arviot tukeutuvat laajoihin oletuksiin ja joiden toteutumiseen liittyy korkeaa epävarmuutta, ja lyhyen aikavälin kustannukset ja riskit yrityksille ovat huomattavat. Viranomaisnäkökulma on selvityksessä vahvasti kuvattu viranomaisille selkeiden ja kvantifioiduin hyödyin, mutta yritysten osalta hyötyjen kuvaaminen painottuu lähinnä tarkemmin määrittelemättömään potentiaaliin (lähinnä hallinnollisen taakan pieneneminen pitkällä aikavälillä) kuin todennettuihin ja konkreettisesti esitettävissä oleviin hyötyihin, ja yrityksille esitettyjen kustannusten ja hyötyjen kvantitatiivinen arviointi on puutteellinen tai vähintään keskeneräinen, kuten selvityksessäkin todetaan. Vaikutusarvioinnin ulkopuolelle on rajattu merkittäviä ja laajoja yrityksiä koskettavia muutoskokonaisuuden osa-alueita, kuten ViDA-direktiivin digitaalisen raportoinnin osuus ja kirjanpito- ja muistiinpanotietoja täydentävien tietojen tietovirran vaikutukset, jotka ovat yritysten näkökulmasta aivan olennaisia muutoskokonaisuuteen liittyvien kokonaisvaikutusten arvioimiseksi. Suomen Yrittäjät katsoo, että tämän kaltaisia laajoja hankekokonaisuuksia ei tule suunnitella ja arvioida erillisinä osahankkeina, vaan olennaista on koko muutoskokonaisuuden kattava arviointi, ja koko kokonaisuuden siihen liittyvine kattavine vaikutusarvioineen tulee olla myös yritysten arvioitavissa hyvissä ajoin.
Kun keskitetyn tiedonvälityksen hankkeen tavoitteita tarkastellaan selvityksen ja verolainsäädännön näkökulmasta, vaikutus yrityksiin on negatiivinen eikä selvityksessä asetettujen tavoitteiden voida katsoa täyttyvän. Erityisesti pk-yritysten veroilmoittaminen on jo nyt erittäin sujuvaa. Muutoksesta aiheutuisi ohjelmistotaloille, tilitoimistoille ja kaikille ilmoittamisvelvollisille pk-yrityksille sekä kertaluonteisia että pysyviä kustannuksia ja etenkin uudistuksen käyttöönottovaihe synnyttäisi merkittävän työmäärän lisäyksen yrityksille. Puolestaan nykyisin erittäin sujuva veroilmoittaminen ei merkittävästi nopeutuisi. Yrityksillä, jotka laativat juoksevaa kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä konsernin oman tilikartan pohjalta, veroraportoinnin työmäärä lisääntyisi todennäköisesti pysyvästi. Jotta keskitetyn tiedonvälityksen ratkaisu olisi myös yritysten kannalta hyödyllinen, on yritysten hallinnollista taakkaa kevennettävä. Käytännössä tämä edellyttää verolainsäädäntöä laajempaa tarkastelua ja muutoksia myös muuhun lainsäädäntöön hallinnollisen taakan keventämiseksi (muuhun kuin verotukseen liittyvän hallinnollisen taakan keventämiseksi tulisi tarkastella esimerkiksi mikroyritysten tilinpäätös- ja tarkastusvelvollisuuksia sekä erilaisten julkishallinnon raporttien tarpeellisuutta).
3.2. Pyydämme arvioimaan esitettyjä kustannuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tuomaan esiin mahdolliset muut tunnistamanne kustannukset
Siirtymävaihe aiheuttaa yrityksille huomattavia kustannuksia, jotka kohdistuvat erityisesti ohjelmistopäivityksiin, prosessimuutoksiin ja koulutukseen. Mikro- ja pienyritykset ovat tässä suhteessa heikoimmassa asemassa, ja kustannusten jakautuminen ei ole tasapuolista. Ohjelmistojen kehittäminen, prosessien muuttaminen ja koulutus voivat olla yksinyrittäjille ja pienille toimijoille suhteettoman suuria kustannuksia. Suomen Yrittäjät korostaa tarvetta kohdistaa tukea pienille toimijoille sekä varmistaa, että tietosisältöjen ja teknisten vaatimusten laajuus ei kasva yli välttämättömän. Myös jatkuvat ylläpitokustannukset on pidettävä maltillisina ja ennakoitavina.
Arviomme on, että mikäli keskitetty tiedonvälitys toteutetaan ilman samanaikaisesti toteutettavia laajoja lainsäädäntömuutoksia hallinnollisen taakan ja siten hallinnollisten kustannusten pienentämiseksi, kokonaisuuden kustannukset yrityksille ovat suuremmat kuin sillä saavutettavat hyödyt. Lisäksi korostamme, että moneen raportissa esitetyn mahdollisen hyödyn toteutumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta, mutta samanaikaisesti kustannusten kasvu yrityksille erityisesti lyhyellä on varma ja myös pitkällä aikavälillä erittäin todennäköinen. Ennen hankkeen mahdollista toteutusta sitä tulisi ensin vähintään arvioida osana yritysten hallinnollista taakkaa keventävää kokonaisuudistusta, jotta voitaisiin arvioida, voitaisiinko kokonaisuudistuksella saavuttaa yrityksille riittävän suuria ja konkreettisesti esitettävissä olevia hyötyjä, että ne ylittävät uudistuksesta yrityksille aiheuttavat kustannukset.
3.3. Pyydämme esittämään muut mahdolliset huomionne uudistuksen vaikutuksista
Tietosuojaan ja liikesalaisuuksiin liittyvät riskit korostuvat, kun taloustiedot keskitetään yhteen viranomaisrekisteriin. Ratkaisun tulee olla teknisesti erittäin turvallinen ja läpinäkyvä. Lisäksi toteutuksessa on huomioitava toimialakohtaiset erityistarpeet ja vältettävä liiallista yhdenmukaistamista, joka voi johtaa virheellisiin tai epätarkoituksenmukaisiin raportointivelvoitteisiin.
4. Keskitetyn tiedonvälityksen vaiheistus, riippuvuudet ja aikataulu
4.1. Pyydämme esittämään huomionne uudistuksen vaiheistuksesta, sen riippuvuuksista muihin kehittämiskokonaisuuksiin sekä suunnitellusta aikataulusta
Suomen Yrittäjät pitää tarkoituksenmukaisena, että uudistus toteutetaan vaiheittain ja että ensimmäinen vaihe on rajattu selkeästi. Aikataulun on oltava realistinen ja suhteutettu ohjelmistotoimialan ja yritysten kyvykkyyteen toteuttaa muutokset. Keskeistä on varmistaa yhteensovitus muiden kansallisten ja EU-tason hankkeiden kanssa, erityisesti ViDA-sääntelyn ja digi- ja yrityslompakoiden käyttöönoton aikataulujen osalta. Pk-yritysten näkökulmasta riittävän pitkä siirtymäaika, selkeä ohjeistus ja ennakoitava toteutus ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.
Yritysten, ohjelmistotalojen ja tilitoimistojen resurssien kannalta mahdollinen kansallisen transaktiokohtaisen ilmoittaminen ja sen laajuus on erittäin suuri kysymys, joka vaikuttaa aivan keskeisesti suunnitellun muutoskokonaisuuden esitetyn aikataulutuksen realistisuuteen sekä koko muutoskokonaisuuden toteuttamiskelpoisuuteen ylipäätänsä, ja kansallisen transaktiokohtaista ilmoittamista koskeva tavoite ja sen kytkeytyminen keskitettyyn tiedonvälitykseen tulisi selkeästi käydä ilmi.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Maria Nyroos
Digi- ja TKI-politiikan asiantuntija