YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Valtiokonttorin laatima arviomuistio koskien sähköisiä liiketoimintatositteita
Valtiokonttori
VK/5449/2026
Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta. Pidämme sähköisten liiketoimintatositteiden edistämistä tärkeänä osana yritysten taloushallinnon digitalisaatiota ja reaaliaikatalouden kehitystä. Samalla katsomme, että etenemisen on tapahduttava siten, että pk-yritysten moninaiset valmiudet sekä kustannus- ja osaamisvaikutukset arvioidaan huolellisesti. Pidämme keskeisenä periaatteena markkinaehtoisuutta, EU-yhteensopivuutta ja hallinnollisen taakan vähentämistä.
1. Huomionne verkkolaskuja koskevista ehdotuksista
1.1. Tulisiko eurooppalaisen standardin mukaista verkkolaskutusta mielestänne edistää lainsäädännöllä?
Suomen Yrittäjät kannattaa eurooppalaisen standardin laajaa käyttöönottoa ja pitää tärkeänä, että laskut muodostetaan yhteentoimivassa muodossa, joka mahdollistaa automaation ja vähentää virheitä. Samanaikaisesti toteamme, että pk-yritysten taloushallinnon kypsyystaso ei ole vielä sillä tasolla, että laaja velvoittavuus olisi tarkoituksenmukaista.
Arvioimme, että laaja pakottava sääntely lisäisi erityisesti pienimpien yritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa ilman, että niille syntyisi välittömiä liiketoimintahyötyjä. Verkkolaskutus on Suomessa kehittynyt vahvasti markkinaehtoisesti, ja nykyinen järjestelmä laajenee ohjelmistopalveluiden kehittyessä myös ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Katsomme siksi, että velvoittavaa lainsäädäntöä ei tule tässä vaiheessa säätää, vaan kehitystä tulee jatkaa markkinaehtoisesti ja informaatio-ohjauksen avulla.
1.2. Jos verkkolaskutusta ei edistetä lainsäädännöllä, miten eurooppalaisen standardin mukainen verkkolaskutus tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?
Ilman pakottavaa sääntelyä eurooppalaisen standardin mukaisten laskujen osuus kasvaa Suomessa luonnollisesti markkinan ja ohjelmistoteknologian kehityksen kautta. VAT in the Digital Age-sääntely ohjaa tulevina vuosina merkittävästi koko EU-alueen laskutuskäytäntöjä ja vauhdittaa väistämättä standardimuotoisen datan yleistymistä myös Suomessa. Tämän seurauksena verkkolaskujen kattavuus ja standardin mukaisuus kasvavat todennäköisesti huomattavasti kuluvan vuosikymmenen aikana ilman lisäsääntelyn tarvetta.
Lisäksi on huomioitava, ettei kansallisella pakottavalla sääntelyllä ole ilmeistä tarvetta tilanteessa, jossa verkkolaskutuksen käyttöönotto on jo levinnyt näin laajasti markkinaehtoisesti ja jossa yritysten vapaaehtoiset järjestelmäinvestoinnit ovat tuoneet laajan kattavuuden ilman velvoitteita. Suuret ja kansainvälistä kauppaa tekevät yritykset ovat luontaisesti omaksuneet standardoidun verkkolaskutuksen, sillä se on niiden kilpailukyvyn ja rajat ylittävän yhteen toimivuuden kannalta kannattavaa. Pienemmät yritykset ovat monin paikoin kyenneet hoitamaan liiketoimintansa ilman rakenteisia laskuja, eivätkä ne välttämättä saa välittömiä liiketaloudellisia hyötyjä pakollisesta siirtymästä.
Arvioimme siksi, että markkinaehtoinen kehitys riittää ohjaamaan kohti laajaa standardimuotoisen verkkolaskun käyttöä, samalla kun pk-yrityksille jää aikaa ja taloudellinen liikkumavara sopeutua muutokseen kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla.
2. Huomionne Peppol-hankintasanomia koskevista ehdotuksista
2.1. Tulisiko Peppol-hankintasanomien käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?
Suomen Yrittäjät pitää hankintasanomien sähköistämistä yritysten prosessien kehittämisen ja toimitusketjujen sujuvoittamisen kannalta tärkeänä. Peppol-ratkaisut tarjoavat erityisesti suurille ja kansainvälisille toimijoille mahdollisuuksia automatisoida tilauksesta toimitukseen-ketjua ja tehostaa sekä tilaamiseen että laskutukseen liittyviä prosesseja.
Kuitenkin pk-yritysten kyvykkyys lähettää ja vastaanottaa Peppol-hankintasanomia on tällä hetkellä varsin rajallinen, ja niiden edellyttämät järjestelmämuutokset ovat monille pieniä yrityksiä ajatellen kohtuuttoman raskaita.
Suhtaudumme varauksellisesti esitetyissä arvioissa esiin tuotuihin suuriin potentiaalisiin säästölukuihin. Mitä pienempi yritys, sitä epätodennäköisempää on, että investointi Peppol-kyvykkyyteen tuottaisi välittömiä liiketaloudellisia hyötyjä. Velvoittava sääntely voisi johtaa tilanteeseen, jossa pk-yritykset joutuvat tekemään kustannuksiltaan merkittäviä järjestelmäpäivityksiä ilman, että saavutettavat hyödyt ovat suhteessa investointeihin.
Näistä syistä Suomen Yrittäjät katsoo, ettei Peppol-hankintasanomien käyttöä tule edistää lainsäädännöllä. Suomessa on jo käynnissä markkinalähtöinen kehitys, jossa suuret yritykset ja julkinen sektori ottavat Peppol-ratkaisuja käyttöön omien prosessiensa tehostamiseksi. Tämä kehitys heijastuu ajan myötä myös ohjelmistotarjoajien palveluihin ja avaa pk-yrityksille mahdollisuuksia liittyä verkostoon silloin, kun se on niiden oman liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Näemme, että valtionhallinnon toimiminen suunnannäyttäjänä omissa hankinnoissaan on tässä vaiheessa riittävä ohjauskeino, eikä pk-yrityksiä tule velvoittaa laajamittaisiin järjestelmäinvestointeihin ennen kuin markkina ja teknologinen kypsyys aidosti mahdollistavat niille kustannustehokkaan siirtymän.
2.2. Jos Peppol-hankintasanomien käyttöä ei edistetä lainsäädännöllä, miten Peppol-hankintasanomien käyttö tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?
Ilman lainsäädäntöä Peppol-käyttö kasvaa erityisesti toimialoilla ja suurissa hankintaketjuissa, joissa volyymit ja prosessien automatisointitarpeet ovat merkittäviä. Ohjelmistojen kehitys ja kansainväliset vaatimukset lisäävät vähitellen myös pk-yritysten mahdollisuuksia liittyä verkostoon. Arvioimme, että käyttö laajenee tasaisesti ja kustannustehokkaasti ilman velvoittavia toimenpiteitä. Julkisen sektorin on syytä myös jatkaa tehokasta informaatiovaikuttamista pienien yrityksien suuntaan ja keskittää kouluttamisresurssit etenkin uusiin yrityksiin.
3. Huomionne eKuittia koskevista ehdotuksista
3.1. Tulisiko eKuitin käyttöä mielestänne edistää lainsäädännöllä?
Suomen Yrittäjät pitää eKuitin hyödyntämispotentiaalia merkittävänä, mutta pk-yritysten valmiudet eKuitin tarjoamiseen ja vastaanottamiseen vaihtelevat huomattavasti. Valtaosassa pk-yrityksistä ei ole kassaohjelmistoja, jotka mahdollistaisivat eKuitin täysimääräisen hyödyntämisen. Merkittävä osa pk-yrittäjistä ei osaa edes sanoa, onko heillä käytössä ohjelmisto, joka vastaanottaa tai lähettää eKuitteja, mikä kertoo markkinan kypsymättömyydestä ja informaation puutteesta.
Nykyinen markkinatilanne on lisäksi erittäin keskittynyt, sillä eKuitti-palveluita tarjoaa käytännössä yksi toimija. Olisi julkisen vallan näkökulmasta ongelmallista edistää pakottavaa sääntelyä, joka tosiasiallisesti tukisi yhden markkinatoimijan asemaa ja loisi kilpailun vääristymisen riskin. Tämä ei olisi tasapuolista yrityskenttää kohtaan eikä toisi välttämättä kuluttajille tai yrityksille niitä hyötyjä, joita lainsäädännöllä tavoiteltaisiin.
On myös huomattava, että eKuitti on tällä hetkellä tyypillisesti käytössä ensisijaisesti kuluttajakaupassa. Pienimmille kaupan alan yrittäjille ei välttämättä ole asiakaskysyntää eKuitille, joten velvoittaminen voisi johtaa kustannuksiin ja järjestelmämuutoksiin, joihin ei liity välittömiä liiketaloudellisia hyötyjä. Arviomuistiossa ei ole myöskään käsitelty riittävästi nimenomaan pienimpien yritysten asemaa. Esimerkiksi niin sanotussa suppeassa mallissa myös pienimmät yritykset velvoitettaisiin tarjoamaan eKuitteja, jolloin sääntelyn vaikutukset olisivat tosiasiallisesti yhtä raskaat kuin laajassa mallissa.
Suomen Yrittäjät katsoo, että nykyinen lainsäädäntö tukee eKuittien vapaaehtoista käyttöönottoa jo riittävästi, eikä velvoittava sääntely ole tässä vaiheessa perusteltua. eKuittiin liittyvän infrastruktuurin ja ohjelmistoekosysteemin tulee ensin kehittyä aidosti monitoimijaiseksi, kustannusten tulee pysyä maltillisina ja markkinoiden tulee saavuttaa nykyistä korkeampi kypsyysaste. Tämän jälkeen voidaan arvioida mahdollisia lisätoimia. Katsomme, että eKuitin jatkokehityksen tulee edetä markkinaehtoisesti ja vaiheittain siten, ettei pk-yrityksille synny kohtuutonta investointipainetta ja että kehitys etenee yritysten omien liiketaloudellisten tarpeiden, ei velvoitteiden kautta.
3.2. Jos eKuitin käyttöä ei edistetä lainsäädännöllä, miten eKuitin käyttö tulee mielestänne kehittymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana?
Ilman lainsäädännöllistä velvoittavuutta eKuitin käyttö kehittyy edelleen markkinaehtoisesti, erityisesti aloilla, joilla sähköiset kassajärjestelmät ja maksupäätteet ovat jo vakiintuneita. Teknologinen kehitys, mukaan lukien tekoälyn nopea yleistyminen, voi tuoda markkinoille myös vaihtoehtoisia ratkaisuja kuittidatan rakenteistamiseen, käsittelyyn ja välittämiseen. Onkin mahdollista, että yritykset hyödyntävät tulevaisuudessa osittain uusia tekoälypohjaisia tapoja automatisoida kuittien käsittelyä.
Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana, että julkinen sektori toimii jatkossakin edelläkävijänä ja pyrkii ottamaan käyttöön eKuitteja sekä muita reaaliaikatalouden ratkaisuja mahdollisimman laajasti, jolloin markkina saa vahvoja signaaleja kehityssuunnasta. Julkishallinnon oma käyttöönotto ja teknologinen valmius toimivat markkinoille tärkeänä veturina ilman, että pk-yrityksiä asetetaan velvoitteiden kohteeksi ennen aikojaan.
Arvioimme, että eKuitin käyttö yleistyy sitä mukaa, kun ohjelmistoekosysteemi laajenee, kilpailu teknologiaratkaisuissa kasvaa ja kustannukset laskevat. Yritykset voivat tällöin edetä käyttöönotossa liiketoimintatarpeidensa mukaisesti, mikä tukee kehitystä ilman, että pk-sektorille syntyy kohtuutonta investointipainetta tai vaatimusta siirtyä teknologiaan, joka ei ole vielä kypsä tai kustannustehokas kaikille.
4. Valtionhallinnon rooli sähköisten liiketoimintatositteiden kehittämisessä
4.1. Minkälainen rooli valtionhallinnolla tulisi mielestänne olla sähköisten liiketoimintatositteiden käytön edistämisessä ja kehittämisessä?
Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan valtionhallinnon roolin tulee olla ohjaava ja mahdollistava. Pidämme tärkeänä, että valtio tukee yhteen toimivien standardien käyttöönottoa, koordinoi kehitystyötä ja tarjoaa selkeää informaatio-ohjausta sekä viranomaisneuvontaa. Lisäksi julkisten hankintojen roolia suunnannäyttäjänä voidaan vahvistaa, kuitenkin ilman velvoittavia säädöksiä pk-sektorille.
Valtion pidättäytyminen pk-yrityksiä velvoittavasta sääntelystä on keskeistä, jotta digitalisaatiokehitys toteutuu yritysten taloudelliset edellytykset huomioon ottaen. Katsomme, että julkishallinnon tulisi edistää kehitystä investoimalla omiin järjestelmiinsä ja luomalla vakaa, markkinoita tukeva kehikko, ei pakottavia velvoitteita.
5. Muut huomiot
Suomen Yrittäjät korostaa, että sähköisten liiketoimintatositteiden käyttöönottoa koskevien arvioiden tulee olla kattavia ja perustua ajantasaiseen, erityisesti pk-yritysten näkökulmasta tehtyyn vaikutusanalyysiin. Arviomuistiossa ei kuitenkaan ole käsitelty riittävällä tarkkuudella alueellisia vaikutuksia eikä sitä, miten esitetyt muutokset kohdentuisivat eri toimialoille. Tämä on merkittävä puute, sillä yritysten digitalousvalmiudet vaihtelevat huomattavasti alueittain. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla toimivien pienyritysten toimintaympäristö, asiakaskunta ja teknologiset valmiudet eroavat merkittävästi kasvukeskuksissa toimivista yrityksistä. Velvoittavan sääntelyn vaikutukset eivät siten jakaudu tasaisesti.
Myöskään toimialakohtaisia näkökulmia ei ole arvioitu riittävästi. Sähköisten liiketoimintatositteiden käyttöönoton kustannukset, hyödyt ja tekniset edellytykset saattavat vaihdella huomattavasti eri toimialoilla, käsiteltävästä tositteesta riippuen. Osa toimialoista hyötyisi standardoiduista ratkaisuista jo lyhyellä aikavälillä, kun taas toisille niistä aiheutuisi ensisijaisesti kustannuksia ilman vastaavia tuottavuusvaikutuksia. Velvoittavan sääntelyn suunnittelussa tällaiset erot tulisi arvioida tarkasti, jotta sääntely ei johtaisi kohtuuttomaan taloudelliseen paineeseen aloilla, joilla tekninen valmius tai asiakaskysyntä ei vielä puolla muutosta.
Pidämme tärkeänä, että vaikutusarvioita täydennetään ennen mahdollisia jatkovalmistelutoimia. Toimien tulee perustua realistiseen kuvaan siitä, miten teknologiset vaatimukset ja investointivaateet jakautuvat eri puolille Suomea ja eri toimialojen kesken. Vain näin voidaan varmistaa, että digitalisaation edistäminen tukee yritysten kilpailukykyä tasapuolisesti, eikä aiheuta tarpeetonta hallinnollista tai taloudellista taakkaa erityisesti kaikkein pienimmille yrityksille.
Suomen Yrittäjät korostaa, että digitalisaation edistäminen tulee toteuttaa siten, että yritysten hallinnollinen taakka kevenee ja järjestelmien käyttöönotto on aidosti kustannustehokasta. EU-tason sääntelyn täytäntöönpanossa tulee noudattaa johdonmukaisuutta ja varmistaa, ettei kansallinen sääntely luo suomalaisille yrityksille kilpailuhaittaa. Pidämme tärkeänä, että mahdolliset lainsäädäntömuutokset tehdään vaiheittain, pk-kentän valmiudet arvioiden ja riittävän pitkien siirtymäaikojen puitteissa.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Maria Nyroos
Digi- ja TKI-politiikan asiantuntija