Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien ja asetusten muuttamiseksi pienten midcap-yritysten sääntelytaakan vähentämiseksi sekä Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien ja asetusten muuttamiseksi digitalisaation ja yhteisten eritelmien osalta (Omnibus IV -ehdotukset)

Eduskunnan talousvaliokunta
U 30 ja U 31/2025 vp

Eduskunnan talousvaliokunta pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikkoasioiden U-kirjelmäluonnoksista koskien komission nk. Omnibus IV -ehdotuksia.

Toimenpidepaketin tavoitteena on yksinkertaistaa sääntöjä ja vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa sisämarkkinoilla ja helpottaa näin yritysten toimintaa, innovointia ja kasvua. Ehdotusten tavoitteena on muun muassa päällekkäisyyksien poistaminen, papeririippuvuuden vähentäminen ja prosessien tehostaminen kaikille toimijoille.

Yksi ehdotusten tavoitteena on tarjota kevyempi sääntelykehys yrityksille, jotka ovat kasvaneet ulos pk-yritysten rajoista mutta eivät vielä ole suuryrityksiä. Komission antaman suosituksen mukaan pienillä midcap-yrityksillä (small midcap) tarkoitetaan yrityksiä, joiden työntekijöiden määrä on yli 250 mutta alle 750 työntekijää, yrityksen liikevaihto on enintään 150 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 129 miljoonaa euroa.

Suomen Yrittäjät kannattaa lainsäädännön ja hallinnollisen taakan keventämistä

Suomen ja Euroopan talous voi niin hyvin kuin siellä sijaitsevat yrityksetkin, joten niiden kustannusrasite on opittava tunnistamaan ja sitä rajoittamaan. 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on alle 250 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä. Tämä 23 miljoonan yrityksen ja yrittäjän ryhmä toimii sisämarkkinoiden kasvun, työllistämisen ja hyvinvoinnin moottorina, minkä vuoksi sääntelyn tulee olla kohtuullista juuri tälle joukolle. Jos sääntelyä ei ole ollut tarkoituksenmukaista ulottaa pienempiin yrityksiin, ne on voitu jättää sääntelyn ulkopuolelle tai velvoitteet ovat olleet pienemmille toimijoille vähäisempiä. Poikkeuksia ei kuitenkaan ole tehty systemaattisesti, vaan tietyillä sektoreilla satunnaisesti.

Merkittävä määrä kansallisesta lainsäädännöstämme on lähtöisin Euroopan unionista: rohkeimpien arvioiden mukaan tietyillä sektoreilla EU-peräisyysaste kotimaisessa lainsäädännössämme asettuisi 60 ja 80 prosentin väliin. Tästä syystä ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisin periaattein ja ohjenuorin EU-lainsäädäntöä valmistellaan. Parempi EU-sääntely on myös parempaa kansallista sääntelyä. Paremman sääntelyn tavoitteita on siis tuettava ja edistettävä kotimaan lisäksi myös Euroopan unionissa. Suomen valtioneuvosto on sitoutunut sääntelyn toimivuuden edistämiseen Euroopan unionissa.

Komission lainsäädäntöehdotusten tulee tähdätä kasvun, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen tukemiseen, mukaan lukien uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotto. Sääntelyn tavoitteet on saavutettava mahdollisimman yksinkertaisesti ja kevyesti, mahdollisimman pienin kustannuksin. Taloudellisille toimijoille ei tulisi asettaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa liiallisilla raportointivelvollisuuksilla. Tämä koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sääntelystä aiheutuvat kustannukset aiheuttavat hallinnollista taakkaa suhteellisesti enemmän pk-yrityksille kuin suuryrityksille.

Valtioneuvoston kanta digitalisaatiota ja yhteisiä eritelmiä koskevaan Omnibus -ehdotukseen on perusteltu ja kannatettava. Viime vuosina EU:ssa on säädetty runsaasti sellaista lainsäädäntöä, joilla on ollut hyvät ja kannatettavat tavoitteet mutta lainsäädännön kokonaisvaikutukset yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille ovat olleet massiivisia, eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä heikentäviä sekä kasvua rajoittavia. Valtioneuvoston tavoitteena on parempi ja vähäisempi EU-sääntely, mitä voidaan tässä tilanteessa pitää erittäin perusteltuna ratkaisuna.

Valtioneuvosto kantaluonnos liittyen pieniin midcap-yrityksiin on perusteltu ja kannatettava etenkin, kun uuden määritelmän osalta pitäydytään hallinnollisen ja sääntelytaakan keventämisessä, eikä määritelmää tulla laventamaan taloudellisiin tukimuotoihin. Pk-yritykselle suunnatut taloudelliset tukimuodot ovat rajallisia, mikä puoltaa niiden kohdistamista jatkossakin ainoastaan pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin.

Suomen Yrittäjät

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö