Ajankohtaista yrittäjäasiaa eduskunnassa

Eduskunnan käsiteltävänä on useita hallituksen esityksiä lakimuutoksiksi, jotka vaikuttavat yrittäjän arkeen. Tässä alla listaus tärkeimmistä, joista Suomen Yrittäjät on antanut lausunnon.

Muutos työttömyysetuuksien rahoitukseen ja työttömyysturvaan

Hallitus esittää muutoksia työttömyysturvalain yrittäjämääritelmään siten, että yrittäjänä pidettäisiin henkilöä, jota pidetään yrittäjänä yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkelaissa (HE 94/2015). Nykylaki edellyttää yrittäjältä velvollisuutta ottaa em. laeissa määritellyt eläkevakuutukset.

Hallitus esittää myös, että yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsottaisiin lopetetuksi, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavan ilmoituksen perusteella päättynyt ja yrittäjän eläkevakuutuksesta on luovuttu. Verottajan rekistereistä poistumista ei enää edellytettäisi.

Suomen Yrittäjiltä pyydettiin lausunto asiasta. SY:n mukaan kyseiset muutokset kannattaa tehdä. Muutos on merkittävä helpotus toiminimi-yrittäjille helpottaen työttömyysturvalle pääsyä sekä myös madaltaen kynnystä uuden yritystoiminnan aloittamiseen ja itsensä työllistämiseen

Yrittäjämääritelmään tehtävää muutos on oikeansuuntainen. Sosiaaliturvalainsäädännössä on syytä säilyttää selkeä jako yrittäjiin ja palkansaajiin. Esitetyllä lainmuutoksella valtaosa nykyisin ns. omassa työssä työllistyjistä katsottaisiin jatkossa yrittäjiksi. Muutos helpottaa heitä mm. työskentelynsä vakuuttamisen suhteen.

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmän osalta olisi kuitenkin kannattanut samalla helpottaa yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten tilannetta. Perheyrityksessä työllistyessään nämä henkilöt kokevat olevansa palkansaajia, kuuluvat ammattiliittoon ja vakuuttavat itsensä palkansaajien työttömyyskassassa. Kun heidän työskentelynsä päättyy, he eivät kuitenkaan pääse työttömyysetuudelle yrittäjästatuksen vuoksi. Vielä yleisempää on, etteivät yrityksessä työskennelleet yrittäjän perheenjäsenet pääse ansiosidonnaiselle työttömyysetuudelle, koska ovat olleet tietämättään väärinvakuutettuna yrittäjäkassan sijaan palkansaajakassassa. Vähintään perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksestä mitään, pitäisikin tässä yhteydessä poistaa työttömyysturvassa yrittäjämääritelmän alta. Tämä ongelma pitäisi Suomen Yrittäjien mukaan korjata.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1. 2016.

Lisätietoja: työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, harri.hellsten@yrittajat.fi

Tuomioistuinten maksuja ollaan korottamassa

Hallitus esittää, että yleisten ja erityistuomioistuinten maksuja ollaan korotettaisiin merkittävästi (HE 29/2015). Myös useita tähän mennessä maksuttomina käsiteltyjä asioita ollaan muuttamassa maksullisiksi. Esimerkiksi verotukseen liittyvät valitukset ja vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat olisivat jatkossa pääosin maksullisia.

Suomen Yrittäjät on antanut asiasta lakivaliokunnalle lausunnon, jossa vastustetaan maksujen korottamista.
Suomen Yrittäjissä ollaan erityisen huolestuneita pienituloisten yrittäjien oikeusturvasta sekä julkisia hankintoja koskevien oikeudenkäyntimaksujen huomattavista korotuksista. Julkisia hankintoja koskevien tuomioistuinmaksujen näin merkittävää korottamista voidaan pitää erikoisena ottaen huomioon hallitusohjelman tavoitteet vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa sekä edistää pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin. Vastaavasti Suomen Yrittäjät on huolissa oikeudenkäyntimaksujen huomattavasta korotuksesta aineettoman omaisuuden suojaa koskevissa valitusasioissa, joissa asian rahallinen merkitys ei ole välttämättä suuri. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tavaramerkin rekisteröintiä koskevat valitukset.
Lakiesitys koskee lähes kaikkia tuomioistuimia. Korotetut maksut pitäisi maksaa tietyin poikkeuksin myös silloin, jos oikeuskäsittely raukeaa tai asia jätetään tutkimatta.

Hallituksen esityksessä kerrotaan, että uuden lain tavoitteena on, että asianosaisilta perittävät maksut vastaisivat jatkossa aiempaa suuremmassa määrin tuomioistuinten toiminnasta aiheutuvia kuluja.
Suomen Yrittäjien mukaan oikeusturvan taso tai oikeuden saatavuus ei saa oikeusvaltiossa olla riippuvainen tuomioistuinten keräämistä maksutuloista. Oikeudenkäyntimaksut eivät saisi muodostua esteeksi oikeuden hakemiseen ja sitä kautta kansalaisten ja yritysten tasavertaiseen kohteluun.

Uuden tuomioistuinmaksulain on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2016.

Lisätietoja: lainopillinen asiamies Ville Kukkonen, ville.kukkonen@yrittajat.fi

Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtymässä kunnilta Tukesille

Hallitus esittää kuluttajaturvallisuuslain ja terveydenhuoltolain muutosta niin, että kuluttajaturvallisuusvalvonta siirrettäisiin kuntien vastuulta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hoidettavaksi (HE 46/2015). Samalla tiettyjen kuluttajapalveluiden tarjoamiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus poistettaisiin.

Suomen Yrittäjät antoi asiasta lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. SY kannattaa muutoksia. Ne vähentävät yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja järkeistävät yritystoimintaa koskevaa normimäärää sekä yksinkertaistavat viranomaisvalvontaa. Tältä osin esitetyt muutokset ovat omiaan edistämään yritysten toimintaa ja sen kautta hyödyttämään koko yhteiskunnan kehitystä. Toivomme, että samankaltainen myönteinen kehitys toteutuu muussakin lainsäädännössä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2016.

Lisätietoja: lainopillinen asiamies Ville Kukkonen, ville.kukkonen@yrittajat.fi

Eurooppalainen patenttiuudistus: yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ratifiointi

Eurooppalainen patenttiuudistus koostuu kahdesta osasta: niin sanotusta yhtenäispatentista sekä yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC).

Yhtenäispatentti on uusi vaihtoehto keksinnön suojaamiseen perinteisen eurooppapatentin ja kansallisten patenttien rinnalla. Yhtenäispatentti tarjoaa nimensä mukaisesti yhtenäisen patenttisuojan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat patenttiuudistuksessa mukana. Yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) puolestaan tarjoaa mahdollisuuden käsitellä kaikki yhtenäispatenttia riidat (ja myöhemmin myös kaikki eurooppapatentteja koskevat riidat) keskitetysti yhdessä tuomioistuimessa. Tuomion vaikutukset ulottuisivat kerralla kaikkiin yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen (UPC-sopimus) ratifioineisiin EU-maihin.

Hallitus esittää, että Suomi ratifioi UPC-sopimuksen, mikä tarkoittaisi, että Suomi on mukana eurooppalaisessa patenttiuudistuksessa alusta alkaen (HE 45/2015). Suomen Yrittäjät oli mukana hallituksen esitystä valmistelleessa työryhmässä ja kannatti ratifiointia. Yhtenäispatentti mahdollistaa maantieteellisesti laajan patenttisuojan suhteellisesti edullisemmin kustannuksin kuin nykyään. Koska järjestelmä on uusi, sen vaikutuksia on vaikea arvioida. Kansainvälisesti toimivien tai kansainvälistymään pyrkivien suomalaisyritysten olisi joka tapauksessa otettava uusi järjestelmä toiminnassaan huomioon.

Yhdistetty patenttituomioistuin on kansainvälinen tuomioistuin, joka toimii ensimmäisessä asteessa hajautetusti. Hallituksen esityksessä pidetään tärkeänä, että Suomeen perustettaisiin yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto, jossa oikeudenkäyntikielinä olisivat suomi, ruotsi ja englanti. Yhdistetyn patenttituomioistuimen tuomioistuinmaksuista ei ole tehty vielä päätöstä, mutta ne tulevat olemaan erittäin paljon korkeammat kuin Suomessa muutoin. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että tuomioistuinmaksujen tasoa määriteltäessä huolehditaan oikeusturvan tosiasiallisesta saatavuudesta myös pk-yrityksille.

Patenttiuudistus tulee voimaan, kun 13 jäsenvaltiota ovat ratifioineet UPC-sopimuksen (mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Ranska). Näillä näkymin uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta.

Lisätietoja: lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, albert.makela@yrittajat.fi

Kauppojen aukiolot vapautuvat

Hallitus esittää vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista annetun lain (liikeaikalaki) kumoamista sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamista.

Esitys on osa hallitusohjelman täytäntöönpanoa. Tavoitteena on vapauttaa aukioloajat ja poistaa tarve poikkeuslupiin. Samalla tarkoitus on säilyttää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä toimivan pienyrittäjän oikeus yhteen vapaapäivään viikossa. Uudistukset on tarkoitettu tulemaan voiman mahdollisimman nopeasti.

Suomen Yrittäjät on lausunut asiasta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle sekä talousvaliokunnalle. SY pitää nyt esitettyjä muutoksia ja kaupan aukiolorajoitusten poistamista lähtökohtaisesti hyvänä ja kannatettavana. Mikäli aukiolorajoituksista luovutaan, on kuitenkin tärkeää, että säädetty pienyrittäjien vapaapäiväoikeus säilytetään. Lisäksi, jotta saavutettaisiin ne tavoitteet, joita esityksellä lähtökohtaisesti tavoitellaan, tulee jatkossa huolehtia siitä, että yritykset ja työntekijät pystyvät yrityskohtaisesti paremmin sopimaan, niistä ehdoista joilla työtä tehdään. Tämä on välttämätöntä, mikäli halutaan, että myös pienemmät yritykset pystyvät jatkossa toimimaan kilpailukykyisesti markkinoilla sekä toisaalta, mikäli halutaan edesauttaa perinteisen kaupan kilpailukyvyn säilyttämistä suhteessa verkkokauppaan ja sitä kautta kotimaisen ja Suomessa sijaitseviin toimipisteisiin perustuvan kaupan kilpailukykyä suhteessa ulkomaiseen verkkokauppaan.

Lisätietoja: va. lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen, atte.rytkonen@yrittajat.fi

Hallitus peruuttaa sakon muuntorangaistusta koskevan uudistuksen

Hallitus esittää edellisen eduskunnan hyväksymän ja kesäkuussa 2015 vahvistetun sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista koskevan lakimuutoksen peruuttamista. Uudistuksen peruuttaminen ja lain kumoaminen johtuvat esityksen mukaan ensisijassa taloudellisista syistä. Viime kevään kehyspäätöksessä muutoksen toteuttamiseen osoitettiin oikeusministeriölle ja sisäministeriölle yhteensä 12,4 miljoonan euron määräraha. Valtion heikon taloudellisen tilanteen vuoksi määräraha on nyt poistettu Julkisen talouden suunnitelmasta 2016 – 2019, eikä uudistusta voida toteuttaa ilman siihen osoitettua määrärahaa.

Asiasta ei ole järjestetty eduskuntakuulemista. Suomen Yrittäjät antoi kuitenkin lakivaliokunnalle asiasta kirjallisen lausunnon. SY korostaa, että hallituksen nyt esittämä muutos on sekä oikeusjärjestelmän uskottavuuden että kaupan toimialan kannalta huolestuttava.

Muuntorangaistuksen palauttamista perusteltiin edellisessä, kesällä 2015 hyväksytyssä hallituksen esityksessä siten, että muutos edistäisi rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta, lain kieltojen ja käskyjen noudattamista sekä yleistä lainkuuliaisuutta. Nämä perustelut hallitus näyttää kuitenkin nyt sivuuttavan kustannussyistä. Tämä tarkoittaa, että säästötoimenpiteen mahdollisesti aiheuttamat kustannukset siirretään käytännössä kaupalle sekä kauppiaille itselleen ja viime kädessä kuluttajien maksettavaksi. Lisäksi SY on korostanut, että kysymys ei ole vain kustannuksista, vaan myös yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta samoin kuin yleisen lainkuuliaisuuden oikeansuuntaisesta korostamisesta.

Lisätietoja: va. lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen, atte.rytkonen@yrittajat.fi

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2016

Hallitus esittää eduskunnalle vahvistettavaksi vuoden 2016 työttömyysvakuutusmaksut (HE 95/2015). Palkansaajan maksua ja työnantajan keskimääräistä maksua ehdotetaan korotettavaksi 0,50 prosenttiyksiköllä ja yrityksen osa-omistajan palkansaajan maksua 0,24 prosenttiyksiköllä. Myös valtion liikelaitosten sekä yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuja ehdotetaan korotettavaksi. Maksukorotukset katsotaan välttämättömiksi työttömyysvakuutusrahaston talouden kannalta, koska rahasto on käyttänyt suhdannepuskurinsa varat ja puskurissa on vuoden 2015 lopussa velkaa 880 miljoonaa euroa. Esitetyilläkin vakuutusmaksuilla Työttömyysvakuutusrahasto arvioi tuloksensa vuonna 2016 olevan 420 miljoonaa euroa tappiolla.

Lisäksi hallitus ehdottaa ns. omavastuumaksun palkkasummarajaa korotettavaksi palkkakertoimella. Omavastuumaksua ei perittäisi, jos yrityksen palkkasumma olisi enintään 2 044 000 euroa.

Suomen Yrittäjät pitää lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ehdotettuja vakuutusmaksujen korotuksia pääosin perusteltuina. Täsmennyksiä perusteluihin SY kaipaa erityisesti yrityksen osaomistajaa koskevien palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen osalta. Esityksessä tarkalleen kerrota, miten nyt ehdotetut yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut vastaavat yrityksen osaomistajalle maksettavien etuuksien rahoitusta, vaikka laki nimenomaisesti edellyttää ko. maksujen ja em. etuuksien vastaavuutta.

Lisätietoja: työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, harri.hellsten@yrittajat.fi

Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään

Hallitus ehdottaa vuorotteluvapaalakia muutettavaksi siten, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettaisiin 20 vuoteen, vapaan enimmäiskesto lyhennettäisiin 180 kalenteripäivään ja pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettaisiin siten, että vuorottelukorvauksen taso olisi 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta kaikilla vuorottelijoilla (HE 51/2015).

Esitys perustuu Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus arvioi kriittisesti kaikkia sellaisia tukijärjestelmiä, jotka ohjaavat työkykyisiä ihmisiä pitkäaikaisiin poissaoloihin työmarkkinoilta. Hallitus-ohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmän ehtoja tiukennetaan muuttamalla se syyperusteiseksi ja/tai muuttamalla työhistoriaehtoa. Saamisehtojen tiukennuksella tavoitellaan 50 miljoonan euron säästöä. Hallitusohjelman mukaan edelleen vuorotteluvapaajärjestelmästä on mahdollista myöhemmin luopua kokonaan.
Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Suomen Yrittäjät toi lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle esiin, ettei vuorotteluvapaajärjestelmä ole täyttänyt kaikkia sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmän tarkoituksena on ollut edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määrä-aikaisen työkokemuksen avulla. Tutkimusten mukaan objektiivista näyttöä ei ole siitä, että pidetyt vuorotteluvapaat pidentäisivät työuria. SY:n näkemys on jo pitkään ollut, että vuorotteluvapaa-järjestelmästä olisikin syytä luopua kokonaan.

Hallituksen nyt esittämiä muutoksia Suomen Yrittäjät pitää oikeansuuntaisina, kannatettavina ja perusteltuina.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2016.

Lisätietoja: työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, harri.hellsten@yrittajat.fi

Sairausvakuutuksen päivärahojen tasoa lasketaan

Hallitus esittää sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että sairauspäivärahan määräytymisessä käytettävän 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuosityötulon yläraja alennettaisiin nykyisestä 36 419 eurosta 30 000 euroon. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 40 prosentin sijasta 35 prosenttia 56 032 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 25 prosenttia. Edelleen vanhempainpäivärahakaudelta maksettava 30 päivän korotettu 75 prosentin korvausaste ehdotetaan alennettavaksi 70 prosenttiin.

Sairauspäivärahaan ehdotettujen muutosten säästövaikutukseksi on arvioitu 29 miljoonaa euroa ja vanhempainpäivärahaan ehdotettujen muutosten 13 miljoonaa euroa vuodessa. Säästövaikutus kohdistuu sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen, josta valtaosa rahoitetaan työnantajilta ja vakuutetuilta (työntekijät/yrittäjät) kerättävillä vakuutusmaksuilla. Vakuutusmaksuilla rahoitettavasta osuudesta työnantajien osuus on yli kaksi kolmasosaa.

Lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Suomen Yrittäjät kannattaa esitettyjä muutoksia. SY:n näkemyksen mukaan sairausvakuutusetuuksiin tehtävät maltilliset leikkaukset vähentävät painetta nostaa sairausvakuutusmaksuja ja parhaimmillaan jopa laskevat niitä vaikuttaen suoraan työllistämiskynnystä alentavasti. Pienetkin muutokset työnantajamaksuihin ovat tärkeitä tilanteessa, jossa yritysten kustannuskilpailukyvyn parantaminen on nopein tie talouden ongelmien selättämiseen.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2016.

Lisätietoja: työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, harri.hellsten@yrittajat.fi

Uusi kirjanpitolaki keventää mikroyritysten vaatimuksia

Eduskunnan käsittelyssä on kirjanpitolain uudistamista koskeva lakiesitystä (HE 89/2015). Aivan pienimmille yrityksille tulee mahdolliseksi siirtyä maksuperusteiseen ja yhdenkertaiseen kirjanpitoon ilman tilikausikatkosta ja tilinpäätöksen laatimista, kunnes mikroyrityksen kokorajat ylittyvät. Jos ne ylittyvät, yrityksen tulee laatia tilinpäätös oman asetuksensa sääntöjen mukaisesti. Jatkossa liitetietojen tositteet tulee säilyttää tilinpäätöstietojen tavoin. Samoin on poistumassa konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus pienkonserneilta.

Pienimmille yrityksille tulee ns. suojasatamasäännös. Se tarkoittaa, että kun yritys on toiminut vähimmäissääntöjen mukaisesti, siltä ei voi vaatia enää lisätietoja tilinpäätöksestä saatavan oikean ja riittävän kuvan turvaamiseksi. Lisäksi pääomalainan kirjanpidolliseen sääntelyyn on tulossa joustoa. Esitykseen sisältyy lisäksi uusi voitonjakokielto osakeyhtiölakiin: Jos yhtiö on aktivoinut kehittämismenoja taseeseensa, siltä osin varoja ei saa jakaa.

Suomen Yrittäjät on kannattanut esitystä, sillä se vähentää sääntelyä, ja nimenomaan pienimmiltä yrityksiltä. On myönteistä, ettei Suomi ole ottamassa käyttöön suurta osaa tilinpäätösdirektiivin mahdollistamista lisäsääntelystä. Suomen Yrittäjät on ajanut mahdollisuutta kirjata pääomalaina nykyisen vieraan pääoman sijaan oman pääoman eräksi, mikä parantaisi yritystemme asemaa kv-kaupassa. Toive onkin toteutumassa: Jatkossa sellaiset pääomalainat, jotka ovat IAS-standardin mukaan oman pääoman luonteisia, voidaan kirjata oman pääoman eräksi. Lisäksi Suomen Yrittäjät vaatii, että liikkeen- ja ammatinharjoittajalla tulisi jatkossakin olla oikeus valita myös murrettu tilikausi. Tämäkin muutos on tietojemme mukaan toteutumassa halutusti.

Uutta lainsäädäntöä tulee soveltaa viimeistään 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Halutessaan sääntöjä saa soveltaa jo 1.1.2016 avoinna olevilta tilikausilta.

Lisätietoja: veroasiantuntija Satu Grekin, satu.grekin@yrittajat.fi