Elinkeinoelämän järjestöt: Budjettiriihestä helpotusta osaajapulaan ja suuntaa koulutusjärjestelmän uudistamiselle

Budjettiriihi on mahdollisuus vauhdittaa koulutusjärjestelmän uudistamista jatkuvan oppimisen suuntaan. Korkeakouluille ja oppilaitoksille on syytä tarjota keinoja ratkaista myös akuuttia työvoimapulaa. Lainsäädäntömuutokset on tehtävä heti vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen yrittäjät.

Nyt on oikea hetki tehdä valintoja Suomen koulutusjärjestelmän suunnasta, jotta osaamisen kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on uudistettu ja korkeakoulutukselle on tehty kunnianhimoinen visio. Vision toimeenpanon valmistelu on ratkaisevassa vaiheessa: kesän tiekarttavalmistelu ratkaisee, tartutaanko uudistuksessa jatkuvan oppimisen haasteeseen. Muutokset lainsäädäntöön ja ohjaukseen on tehtävä nyt.

Ajantasainen osaaminen on Suomelle kilpailukykyvaltti. Koulutuksen kehittämiseen elinkeinoelämän järjestöt tarjoavat seuraavia kulmakiviä:

Koulutusjärjestelmää on kehitettävä ja johdettava kokonaisuutena, ei erillisinä koulutusasteina.
Jatkuva oppiminen tulee ottaa koulutusjärjestelmän uudistamisen lähtökohdaksi. Osaamispohjan pitää rakentua vahvaksi varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta alkaen. On tarjottava monipuoliset ja joustavat koulutusväylät, joilla ihmiset pääsevät päivittämään ja täydentämään osaamistaan työuran eri vaiheissa. Yksilön oma vastuu ajantasaisesta osaamisesta korostuu.
Koulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja muutosnopeutta tulee vahvistaa kautta linjan. Pitkän aikajänteen ennakoinnin rinnalle tarvitaan reagointikykyä ja joustavuutta.
Tutkintoja tarvitaan jatkossakin, mutta niiden rinnalle on kehitettävä täsmäkoulutusta ja räätälöidympiä kokonaisuuksia työelämässä jo oleville. Työn ja oppimisen sidettä on vahvistettava tunnustamalla työssä kertynyt osaaminen.
Avoimilla korkeakouluilla tulee olla nykyistä isompi rooli työelämässä jo olevien kouluttajana ja osaamisen päivittäjänä. Myös markkinaehtoinen täydennyskoulutus kannattaa virittää kunnianhimoiselle tasolle.

Budjettiriihen tulee antaa sysäyksiä uuteen suuntaan

Ammatilliselle koulutukselle on kohdennettava lisärahoitusta siten, että sillä tuetaan vuodenvaihteessa voimaan astuneen reformin tavoitteita. Rahoituksella pitää kirittää oppilaitoksia tarjoamaan koulutusta aiempaa enemmän myös aikuisille ja alanvaihtajille.
Korkeakouluille tulee osoittaa rahoitusta akuutteihin osaajapula-alojen täsmä- ja muuntokoulutuksiin. Tarvitaan kohdennetumpia ja räätälöidympiä koulutuskokonaisuuksia.

Osaajille kysyntää, koulutusjärjestelmä pidettävä kilpailukykyisenä

Teknologian ja työn murros ovat Suomessa totisinta totta, kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä. Talouden suhdannekäänne on kärjistänyt osaamis- ja työvoimapulaa. Tulevaisuudessa muutosvauhti vain kiihtyy entisestään.

Osaamisen kehittäminen on yrityksille ja yrittäjille strateginen investointi. Takavuosien taantumavuosista huolimatta yritykset satsaavat koulutukseen aiempaa monipuolisemmin. Pk-yrityksissä henkilöstökoulutus on Tilastokeskuksen mukaan jopa lisääntynyt.

Nyt on kysyntää osaajille. Osaamisen yhtenä tärkeänä kulmakivenä on koulutus. Koulutusjärjestelmäämme on uudistettava, jotta se pysyy kilpailukykyisenä. Tämä voidaan tehdä sivistyksestä tinkimättä.

Lisätiedot:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Riikka Heikinheimo, johtaja, puh: 046 922 9692

Keskuskauppakamari, Johanna Sipola, johtaja, johtaja, puh: 050 352 1172

Perheyritysten liitto, Johanna Vesikallio, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh: 040 722 4092

Suomen Yrittäjät Veli-Matti Lamppu, johtaja, puh: 050 344 2554