Karenssipäivä – mitä Ruotsissa todella tapahtui?

Perinteisesti työn tarjonnan tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat nettopalkan kannustinvaikutus ja sen muutokset. Tässä yhteydessä tyypillisesti sivuutetaan työntekijöiden tosiasialliset työtunnit ja niihin vaikuttavat kannustimet. Ruotsalaiset tutkijat Magnus Henrekson ja Mats Persson ovat kuitenkin analysoineet sairauspoissaolojen määrän vaihtelua Ruotsissa yli 40 vuoden aikasarja-aineistolla. Tänä aikana korvaustasoa on muutettu useaan otteeseen sekä ylöspäin että alaspäin. Muutosten suuri määrä on mahdollistanut laaja-alaisen empiirisen tutkimuspohjan. Tutkimuksen päätulos on, että sairauspoissaoloja koskevan lainsäädännön muutoksilla on vahva vaikutus sairauspoissaolojen määrään: antelias säännöstö johtaa poissaolojen määrän kasvuun ja tiukempi säännöstö puolestaan vähentää niitä. Journal of Labor Economicsissa julkaistussa tutkimuksessaan Henrekson ja Persson painottavat Ruotsin vuoden 1991 uudistusta, joka tuli voimaan 1993. Silloin käyttöön otettu palkaton karenssipäivä ja aiempaa vähäisempi kompensaatio työntekijöille poissaoloista vähensi lyhyitä sairauspoissaoloja selvästi. Talous pyörii ja vaurautta kertyy työtä tekemällä. – Työntekijöiden ja sitä kautta työtuntien määrä uhkaa Suomessa lähivuosina vähentyä – ehkä pysyvästi. Siksi kaikista työpanoksen määrään vaikuttavista tekijöistä on voitava keskustella, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen toteaa. Suomen Yrittäjät arvioi jo keväällä, että sairausajan karenssipäivä lisäisi työpanosta varovaisestikin arvioiden useilla tuhansilla henkilötyövuosilla. Poissaolojen vaikutuksissa on otettava huomioon yrityksen koko. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpi on sen jokaisen työntekijän panos. – Yhdenkin työntekijän sairauspoissaolo merkitsee mikroyritykselle tuntuvaa työpanoksen laskua ja toiminnan häiriötä. Suuryrityksissä työn uudelleenorganisointi yksittäisten poissaolojen yhteydessä on ratkaisevasti helpompaa, Malinen huomauttaa. Syyt sairauspoissaoloihin ovat moninaiset, mutta Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan kansalaiset katsovat hyväksytyiksi poissaoloiksi monia muitakin syitä, kuin vain selvästi sairauteen tai vammoihin liittyvät syyt. Työelämä on kokonaisuus, josta tulee huolehtia. – Sairauspoissaoloja koskeva säännöstö ja työelämän laadun parantaminen eivät ole vastakkaisia tai toisensa poissulkevia. Molempia tarvitaan, Petri Malinen sanoo. Lisätietoja: ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2845, ’); // –>