Kasvun tueksi tarvitaan verokannuste

1) Ruotsin varausmallin tyyppinen varaus tukee yritystoiminnan rahoitusta, ei ole vain verokannuste

Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa. Kun verotusta lykätään, mahdollisuudet rahoittaa kasvua edistäviä toimia paranevat yrityksen käyttöpääoman lisääntyessä. Ruotsissa varauksesta maksetaan valtiolle korkoa, joka on sidottu valtiolainan korkoon ja on tällä hetkellä 0,6 prosenttia. Ruotsin tyyppinen varaus tukee siksi yritystoiminnan rahoitusta, eikä se ole pelkkä verokannuste.
Suuremmilla yrityksillä on käytössä monipuolisemmat rahoitusmarkkinat, mitä pienemmillä ei ole. Varauksella voidaan siksi tukea työpaikkojen säilyttämistä etenkin pienissä yrityksissä ja parantaa näiden rahoitusasemaa. Tämä on tärkeää, sillä rahoituksen saaminen on monelle pienyritykselle edelleen vaikeaa. Ruotsissa pienimmiltä yrityksiltä ei myöskään peritä varauksesta korkoa.

2) VATT tarjoaa Suomelle edelleen laajaa veropohjaa ja matalia verokantoja – yrityskyselyt osoittavat myös muuta

Laaja veropohja ja matalat verokannat on kannatettava periaate, mutta se ei selitä kaikkea. Taloustutkimus teki veromalli- ja investointikyselyn Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä alkuvuonna 2016. Yrityksille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan Suomeen suuntautuvien investointien näkökulmasta kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta. Yritysten mielestä yhteisöveron maksu osingonjakohetkellä ja Viron veromalli ovat suosituimmat. Noin kolmannes yrityksistä piti näitä mieluisimpana. Nykyistä veromallia piti investointien näkökulmasta mieluisimpana vain neljä prosenttia yrityksistä. Myös Varsinais-Suomen Yrittäjien vuonna 2016 suorittaman jäsenkyselyn mukaan peräti 80 prosenttia vastaajista hyödyntäisi Viron veromallia, jos tämä olisi mahdollista.

Kun investoinnit ja työllisyys ovat todellisia ongelmia, kannusteilla voi vaikuttaa. Pelkkä yhteisöveron madaltaminen kohdistuisi sellaisiinkin yrityksiin, joilla ei ole kasvu- tai investointitarpeita. Investointikannusteet vaikuttavat investointien kohdistumiseen myös eri maiden välillä, mikä todetaan myös VATT:n selvityksessä. Verokannusteet eivät siksi ole vain pahasta.

3) Arviot Viron tyyppisen veromallin aiheuttamista 2 – 3 miljardin euron yhteisöveromenetyksistä eivät huomioi sitä, että merkittävä osa yrityksistä ei muuttaisi voitonjakoaan

Julkisuudessa on esitetty korkeita hinta-arvioita verotusta lykkääville muutoksille. Merkittävä osa yhtiöiden välisestä osingonjaosta on kuitenkin yhteisöjen välistä voitonjakoa, josta suuri osa mitä todennäköisimmin jatkuu entisellään, vaikka veromalli muuttuisi. Taloustutkimus on arvioinut 20–30 prosentin varauksen maksavan 590–1000 miljoonaa euroa. Viron tyyppisen yritysveron lykkäämisen on puolestaan arvioitu Suomen Yrittäjien ja Teknologiateollisuuden vuonna 2015 tekemässä selvityksessä vähentävän verotuloja käyttöönottovuonna 800 miljoonalla eurolla. Kasvavien investointien arvioidaan saavan aikaan tuotantokapasiteettia ja työpaikkoja ja niiden kautta verotuloja jo käyttöönottovuodesta lähtien, jolloin myös yhteisöverojen voitaisiin ennakoida kääntyvän asteittain kasvuun.

4) VATT:n mukaan varaus voisi korvata Suomesta puuttuvaa tappiontasausta taaksepäin

VATT ei suosittele Suomeen mitään muualla käytössä olevaa järjestelmää, mutta toteaa kuitenkin Ruotsin varauksen tärkeäksi tappiontasauksen täydentäjänä, joka voisi korvata Suomesta puuttuvaa tappiontasausta taaksepäin (carry back). VATT:n mukaan asia tosin voitaisiin korjata suoraan myös väljentämällä tappiontasausten rajoitteita. Tämä – vaikka varovainenkin – huomio on erittäin tärkeä kasvuhankkeita pohtiville yrityksille. Varaus voidaan muodosta hyvänä vuonna ja purkaa huonona vuonna tappioita vastaan. Erillinen taannehtiva tappiontasaus, jota Suomeen on pitkään vaadittu, ei tällöin olisi tarpeen.

5) Päätökset voitava tehdä viimeistään puolivälitarkastelussa

Olisi tärkeää, että hallitus pystyisi päättämään rakennemuutoksesta mahdollisimman pian. Valtiontalouden tilanne ja aikarajoitukset huomioon ottaen verojärjestelmän kokonaismuutos lykkäämällä koko yritysverotusta ei kuitenkaan liene suoraan mahdollinen.

Hallituksen tulisi joka tapauksessa viimeistään puolivälitarkastelussa päättää verotusta lykkäävästä varauksesta ja käynnistää samalla valmistelu kohti pidemmälle menevästä rakenneuudistuksesta yritysverotuksen myöhentämiseksi. Vaihtoehdoista tulee tällöin tehdä kustannusarviot, joissa huomioidaan yritysten ennakoitu todennäköinen käyttäytyminen.

Lisätietoja:
johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, p. 050 544 3928, anna.lunden@yrittajat.fi