YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

2.11.2020 klo 13:46
Tiedote

Koronatestin odottaminen ei ole syy sairauslomaan – yrittäjän ei tarvitse maksaa siltä ajalta palkkaa

On tärkeä toimia yhteiskunnassa niin, että koronavirus ei leviäisi. – Toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ei kuitenkaan tule valuttaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden muodossa yksittäisen työnantajan vastuulle silloin, kun kyse ei ole työkyvyttömyydestä, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on syksyn aikana tullut lukuisia yhteydenottoja työnantajilta, jotka ovat saaneet sairaslomalle jääneeltä työntekijältään lääkärintodistuksen, jossa työkyvyttömyyden syyksi ilmoitetaan koronatestin tulosten odottaminen. Pisimmällään työkyvyttömyyttä edellä mainitulla perusteella on työntekijälle kirjoitettu seitsemäksi päiväksi.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään.

– Jos työntekijällä ei ole diagnosoitu sairautta eikä hänellä ole työkyvyttömyyttä aiheuttavia oireita, ei kyse ole sairauspoissaolosta eikä työnantajalle voi syntyä palkanmaksuvelvollisuutta, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.

– Koronatestituloksen odottaminen ei ole sairaus, hän korostaa.

Työnantaja arvioi saadun selvityksen perusteella, onko työntekijän poissaolon syynä työkyvyttömyys työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla ja onko työnantajalla siten sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.

– Terveydenhuollon ammattilaisten ei pitäisi kirjoittaa sairauslomaa työntekijälle, joka ei ole työkyvytön. Myös oikeus sairausajalta maksettaviin sosiaalietuuksiin edellyttää tosiasiallista työkyvyttömyyttä, ei ainoastaan lääkärinlausuntoa sellaisesta, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

– Esimerkiksi sairauspäivärahan edellytyksenä on luotettava selvitys henkilön työkyvyttömyyden aiheuttavasta sairaudesta ja sen vaikutuksesta henkilön toimintakykyyn, Hellstén muistuttaa.

Joissain tapauksissa työntekijälle on diagnoosiksi kirjoitettu epäily koronatartunnasta.

– Myöskään pelkkä epäily sairaudesta ei ole sairausajan palkanmaksun tai sairausajan etuuden maksamisen peruste, Hellstén sanoo.

Vastaavanlaisia lääkärintodistuksia on kirjoitettu myös työntekijöiden lapsille, joita työntekijä on jäänyt kotiin hoitamaan. Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus jäädä hoitamaan sairasta, alle 10-vuotiasta lastaan enintään neljän päivän ajaksi. Kyseinen aika on useimpien työehtosopimusten mukaan ainakin osittain palkallista.

– Työnantajalla on oikeus arvioida poissaolon peruste ja edellyttää lapsen sairaudesta lääkärintodistusta. Myöskään työntekijän lapsen kohdalla pelkkä testitulosten odottaminen ei synnytä työntekijälle edellä mainittua oikeutta poissaoloon ja mahdolliseen palkkaan, kertoo Hellstén.

Makkula ja Hellstén korostavat, että korona-epidemian jyllätessä läpi maan on äärimmäisen tärkeää varmistaa laajan testauksen lisäksi se, että kansalaisten toimeentulo on turvattu kaikissa tilanteissa. Tärkeää on myös pyrkiä toimimaan kaikin tavoin niin, että tauti ei leviä.

– Toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ei kuitenkaan tule valuttaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden muodossa yksittäisen työnantajan vastuulle silloin, kun kyse ei ole työkyvyttömyydestä, Makkula toteaa.