Koulutussopimus suositumpi kuin oppisopimus – molempia voisi käyttää vielä enemmän

Reilu neljännes yrityksistä on kouluttanut työntekijöitä koulutussopimuksella. Osuus on kasvanut nopeasti. – Koulutussopimusta ja oppisopimusta kannattaa vielä lisätä, jotta ihmisille saadaan ammatti ja töitä sekä yrityksille työntekijöitä. Koulutuskorvaukset ovat tässä avainasemassa. Hallituksen kannattaa parantaa niitä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Työelämälähtöisyyden lisääminen oli yksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista, eli oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kehittämistä, viestintää ja resursseja tarvitaan silti edelleen, Pentikäinen sanoo.

27 prosentissa yrityksistä on ollut ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita koulutussopimuksella. Koulutussopimus on kohtalaisen tuore työpaikalla oppimisen muoto: se otettiin käyttöön Suomen Yrittäjien aloitteesta vuonna 2018. Koulutussopimuksessa ei solmita työsopimusta ja se tehdään tutkinnon osaksi tai sitä pienemmäksi kokonaisuudeksi kerrallaan.

Perinteisempi, työsopimukseen pohjautuva oppisopimus on jäänyt selkeästi jälkeen: se on ollut käytössä vain 20 prosentissa yrityksistä.

– Oppisopimus on erinomainen työkalu, mutta se on hinnoiteltu monen nuoren tavoittamattomiin. Oppisopimusajan palkkaus pitäisi uudistaa. Nykyinen tilanne ei ole kenenkään etu.

Kyse on rahasta: kouluttaminen ei saa käydä yritykselle liian kalliiksi

61 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on saanut koulutuskorvausta. Vain 33 prosenttia oppisopimuksella kouluttaneista on tyytyväisiä korvauksen määrään. Laki ei mahdollista koulutuskorvausta koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, eikä määritä minimiä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksissa.

– On aivan selvää, että lainsäädännöstä pitää poistaa koulutuskorvauksen maksamisen esteet koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa, koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo.

– Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvausta pitää selkeästi myös lisätä.

Syksyn budjettiriihessä hallitus voi korjata tilanteen

Korjaukseen on seuraava mahdollisuus jo syksyllä, kun hallitus kokoontuu neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista: Hallitus linjasi puoliväliriihessään huhtikuussa, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita uudistetaan nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi. Hallitus päättää yksityiskohdista budjettineuvotteluissa syyskuussa.

Yrittäjien mukaan koulutuskorvausjärjestelmä tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö. Koulutuskorvauksen on myös oltava suhteessa työantajalta vaadittaviin resursseihin.

– Korvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo.

Palkan porrastus osaamisen mukaan toisi enemmän opiskelupaikkoja

Kyselyn perusteella on selvää, että jos oppisopimusopiskelijan palkkaus porrastetaan opiskelijan osaamisen mukaan, yhä useampi pääsee opiskelemaan ammattiin oppisopimuksella: Nyt 20 prosenttia yrityksistä on kouluttanut oppisopimuksella, mutta 36 prosenttia tekisi niin, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.

Vielä enemmän kouluttamiseen kannustaisi palkkatuki: 43 prosenttia vastaajista kertoo, että ottaisi oppisopimusopiskelijan yritykseen, jos siihen tarjottaisiin palkkatukea.

Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle myös uudenlaista oppisopimustukea, joka on tarkoitettu yrityksille palkkauskustannusten porrastamiseen ja tasoittamaan kustannusten ja tuottavuuden välistä kuilua. Tuki myönnettäisiin automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön.

Fakta: Mitä eroa on oppisopimuksella ja koulutussopimuksella?

Vuonna 2018 uudistunut ammatillinen koulutus mahdollistaa yrityksille ja yrittäjille yhteistyömuotoja, joista keskeisimpiä ovat koulutussopimukseen perustuva koulutus ja entistä joustavampi oppisopimuskoulutus. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa.

Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä. Oppisopimuskoulutus perustuu kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuksen aikana voidaan suorittaa kokonaisia tutkintoja, tutkinnon osia tai tutkinnon osia pienempiä kokonaisuuksia, jolloin oppisopimuksen kesto voi vaihdella yksilöllisesti ja joustavasti tarpeen mukaan.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
Kyselyyn vastasi 1018 pk-yrityksen edustajaa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.
Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.
Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tiedot kerättiin 23.5.–27.5.

Lisätietoja:

Tutustu Yrittäjägallupin tuloksiin yhteistyöstä ammatillisten oppilaitosten kanssa.

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen, Suomen Yrittäjät, 044 985 5005, marja.vartiainen@yrittajat.fi