Kuntien on vetäydyttävä markkinoilta

Vuodenvaihteessa astuvat voimaan tiukemmat rajat kuntien sidosyksiköiden eli palveluja omistajakunnilleen suoraan myyvien yhtiöiden mahdollisuuksille myydä palveluja myös muille kilpailluilla markkinoilla. Kunnat ovat reagoineet lähestyvään takarajaan toisin kuin toivottiin. Sen sijaan, että kuntayhtiöiden toiminta sopeutettaisiin sääntelyn vaatimuksiin, on keksitty uusi tapa kiertää sääntelyä ja laajentaa markkinoilla toimimista entisestään. Kuntien tehtävänä ei ole kilpailu yksityisten yritysten kanssa.

Yleistyvä ja harmillinen ilmiö on, että kunta perustaa kaksi yhtiötä samalle toimialalle – yhden omiin tarpeisiin ja toisen kilpailemaan yritysten kanssa. Esimerkki tästä on Turku.

Turun pääosin omistama Arkea tuottaa muun muassa ruoka-, siivous- ja kiinteistönhoitopalveluita. Arkea jää kilpailemaan markkinoille ja uusi Kaarea Oy jää palvelemaan omistajiaan ilman altistusta kilpailulle. Keva aikoo toimia samoin työterveyshuollon markkinoilla.

– On väärin, että yksityinen yritys joutuu kovaan kisaan toisen kunnan omistamaa yhtiötä vastaan, jolla on yksinoikeuksilla ja verovaroilla kerrytetty tase. Kunnan toiminnan perusperiaate on paikallisuus, eikä se enää toteudu, sanoo kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä.

Kuntaomisteiset markkinoilla toimivat yhtiöt voitaisiin myydä

Kuntien vetäytyminen markkinoilta voisi tapahtua esimerkiksi myymällä pois yhtiöt, jotka kilpailevat laajasti yritysten kanssa täysin markkinaehtoisessa liiketoiminnassa.

– Kunnat eivät omistajina ole juuri vaatineet tuottoa markkinaehtoisiksi muuttuneilta yhtiöiltään. Tämä on harvoin viisasta omistajuutta, Grekin jatkaa. Yhtiöt voivat hyödyttää kuntataloutta siten, että omistuksesta irtaudutaan ja kunta saa tuotot myynnistä. Tällöin varojenkeruutarve muualla vähenee, mikä kiihdyttää myös kasvua.

Kuntaomistuksesta irtauduttaessa tulee huolehtia, ettei julkisen monopolin tilalle synnytetä yksityistä monopolia, evästävät SY ja EK kuntaomistajia.

Julkiset toimijat on saatava noudattamaan kilpailuneutraliteettisääntelyä

Kunnan tehtävä ei ole toimia markkinoilla kuntalaisten rahoilla, ja ottaa riskiä kenties toisella puolella Suomea.

– Yksinkertaisin tapa ratkaista kilpailuneutraliteettiongelmat olisi luonnollisesti se, etteivät yksityinen ja julkinen kohtaisi samoilla markkinoilla. Meillä on hyvää sääntelyä kilpailun tasapuolisuuden turvaamisesta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä, mutta sen noudattamisen valvontaan tarvitaan lisää tehoa ja vauhtia. Rikkomuksia vähentäisi se, että kilpailuneutraliteettisääntelyn rikkomisesta voitaisiin jatkossa määrätä maksettavaksi sakkoa ja vahingonkorvauksia, kuten on jo nyt tilanne muun kilpailusääntelyn kohdalla, johtaja Tommi Toivola EK:sta toteaa.

Lisätietoja:
Kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 3488
Johtaja Tommi Toivola, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, p. 050 572 2231