Liikesalaisuuslaki on tervetullut – tärkeä erityisesti pk-yrityksille

– Liikesalaisuuksien korkeatasoinen suoja on erityisen tärkeä pk-yrityksille. Erilaisen aineettoman tiedon merkitys yritystoiminnassa on korostunut, joten on tärkeää, että yrityksillä on käytettävissä tehokkaita keinoja oikeudenloukkausten varalta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä kommentoi esitystä liikesalaisuuslaista.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnön tänään. Työryhmä ehdottaa säädettäväksi uutta liikesalaisuuslakia, jolla pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivi.

– Laki on oikein tervetullut, Mäkelä sanoo.

Liikesalaisuusdirektiivin tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää liikesalaisuuksien suojaa Euroopan unionissa. Suojan tasossa on ollut hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa. Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut jo aiemmin verrattain hyvä, mutta ehdotus parantaa sitä.

– Lakiin tulee ensimmäistä kertaa selkeät säännökset siitä, mikä liikesalaisuus on ja milloin sen hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole sallittua.

Liikesalaisuuksien suoja perustuu sekä siviili- että rikosoikeudellisiin säännöksiin. Nyt ehdotettava laki koskee siviilioikeudellisia oikeussuojakeinoja. Rikoslakiin ehdotuksilla ei ole vaikutusta.

Eri lakeihin on aiemmin sisältynyt erilaisia nimityksiä, kuten liike- ja ammattisalaisuus sekä yrityssalaisuus. Uuteen lakiin kootaan liikesalaisuuksia koskeva voimassaoleva siviilioikeudellinen sääntely ja otetaan uutena liikesalaisuusdirektiivin edellyttämät säännökset. Lakiin sisältyy siten määritelmien lisäsi säännökset oikeussuojakeinoista liikesalaisuuksien loukkausten varalle sekä säännöksiä oikeudenkäynnistä silloin, kun käsitellään liikesalaisuuksia.

Liikesalaisuuslaki koskee myös työsuhteita

Liikesalaisuuslaki soveltuu myös työsuhteisiin ja täydentää työsopimuslain säännöksiä. Laki ei kuitenkaan muuta merkittävästi nykytilaa, kuten julkisuudessa olleista tiedoista on saattanut ymmärtää.

– Uusi laki pohjautuu nykysääntelyyn ja direktiiviin. Uusista sananvapauden tai muiden perusoikeuksien rajoituksista ei siten ole kyse, Mäkelä sanoo.

Ehdotettava laki ei rajoita salassapitosopimuksien tekemistä työsuhteissa. Tällaisia määräyksiä ei sisälly myöskään direktiiviin.

Työntekijällä on jo oikeus käyttää ammattiliiton apua – uutta säännöstä ei tarvita

Vaikka uusi laki on kokonaisuutena hyvä, Suomen Yrittäjät jätti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa eriävän mielipiteen pykälästä, joka koskee liikesalaisuuden ilmaisemista työntekijöiden edustajalle. Ehdotettu pykälä perustuu direktiiviin, mutta työntekijöiden edustajien tiedonsaanti toteutuisi direktiivissä edellytetyllä tavalla jo voimassa olevan lainsäädännön ja ehdotetun lain muiden säännösten nojalla.

– Tiedonsaantioikeudet sisältyvät jo nykysääntelyyn, joten uutta säännöstä ei tarvita, Mäkelä sanoo.

– Työntekijällä on oikeus käyttää riitatilanteissa ammattiliiton apua kuten ennenkin.

Mietinnön julkaisua seuraa lausuntokierros, jonka jälkeen laki etenee eduskuntaan. Liikesalaisuusdirektiivi on pantava kansallisesti täytäntöön 9.6.2018 mennessä.

Lisätietoja

asiantuntija Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, 040 7760 560, albert.makela@yrittajat.fi