Mitä Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus merkitsee suomalaisille pk-yrityksille?

Pariisissa hyväksyttiin 12.12.2015 uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen.

Sitova ja kattava sopimus

Sopimusta voidaan pitää käänteen tekevänä kohti vähähiilisempää maailmaa, koska se sitouttaa ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimukseen on osallistumassa 187 maata ja se kattaa yli 95 prosenttia maailman päästöistä.

Sopimuksessa määritellään, että maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Uuden ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Tämä muuttaa rahoitusvirtoja kohti vähähiilistä kehitystä.

Sopimuksessa annetut päästöjen vähennyslupaukset eivät kuitenkaan toteutuessakaan hillitse lämpenemistä tavoiteltuun 2 asteeseen, vaan nyt annettujen lupausten myötä on arvioitu, että niillä pystytään saavuttamaa 2,7 asteen tavoite.

Hyvä kompromissi

Sopimuksen lopputulosta voidaan pitää hyvänä kompromissina. Suomen Yrittäjät on pääpiirteittään tyytyväinen sopimukseen, koska sen myötä eri osapuolet ovat jatkossa velvoitettuja suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennystoimenpiteitä sekä kertomaan niistä avoimesti ja läpinäkyvästi.

Päästöjenvähennystoimet määritellään kansallisesti ja suhteutetaan siten maan kehitystasoon. Kansallisesti määritettyjä toimia ei ole sisällytetty sopimuksen sitovaan osaan. Kaikilla mailla on kuitenkin velvollisuus ryhtyä toimiin ilmoittamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi, ja toimet arvioidaan viiden vuoden välein. Tavoitteiden tulee myös kiristyä ajan myötä, eikä takapakkia vähennystavoitteiden suhteen voi ottaa. Sopimuksessa merkittäviä edistysaskeleita onkin kirjaus, jossa kaikkien maiden tulee raportoida päästöistään ja etenemisestään kohti tavoitteita. Kehittyvät maat saivat sopimuksessa joustoja raportoinnin suhteen ja kehittyneillä mailla on velvollisuus tukea raportointia.

Päästökauppamekanismit mukana sopimuksessa

Sopimuksessa sovittiin uudesta päästökauppamekanismista, jonka säännöt sovittaneen vuonna 2016. Mekanismi muistuttaa olemassa olevia Kioton pöytäkirjan mekanismeja. Maille kirjattiin myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi päästökaupan avulla.

Ilmastotoimien rahoitus

Päästöjen vähennystavoitteiden lisäksi yksi keskeisimpiä päätöksiä Pariisin sopimuksessa on kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemiseksi tarjottava ilmastorahoitus. Teollisuusmaat lupautuivat jatkamaan rahoitusta vuosille 2020 – 2025 jälkeiselle ajalle 100 miljardilla USA:n dollarilla, mutta rahoittajien joukkoon tulee teollisuusmaiden lisäksi uusia maita. Kehittyviä maita ei kuitenkaan velvoiteta köyhimpien maiden ilmastotoimien rahoittamiseen. Lisäksi sopimuksessa on asetettu muun muassa pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

EU:n päästöjen vähennystavoitteet vs. kansainvälinen sopimus

Suomi toimii uudessa kansainvälisen sopimuksen päästöjenvähennyskehikossa osana EU:n tavoitteita. EU on asettanut vuodelle 2030 kasvihuonekaasupäästöjenvähennystavoitteeksi 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämä oli myös EU:n päästöjenvähennys lupaus Pariisin kansainväliseen sopimukseen. Pidemmällä tähtäimellä EU:n ja Suomen tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Nyt tehdyssä sopimuksessa EU ei sitoutunut lisäpäästövähennystavoitteisiin. Kansainvälinen sopimus ei siis lyhyellä aikavälillä sido EU:ta ja sitä kautta Suomea tiukempiin päästöjen vähennystavoitteisiin, vaan kyseiset päästöjen vähennystavoitteet olisi toteutettu joka tapauksessa ilman kansainvälistä sopimusta. Sopimuksen myötä viiden vuoden tarkasteluvälit saattavat kuitenkin paineistaa myös EU:ta lisätoimiin päästöjenvähennysten suhteen tulevaisuudessa.

Mitä tarkoittaa Suomelle?

Suomi on hyväksynyt osana EU:ta vuoden 2030 päästövähennystavoitteet. Suomen päästövähennystavoitteet määräytyvät siis osana EU:n vähennystavoitetta. Ne toteutetaan päästökaupan kautta EU:n tasolla ja ei-päästökauppasektorilla maakohtaisten velvoitteiden kautta, joista komissio antaa ehdotuksensa ensi vuoden puolella. Kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemiseksi tarjottavassa ilmastorahoituksessa Suomi on omalla panostuksellaan mukana.

Kansainvälistä ilmastosopimuksella on kuitenkin rahoituksen lisäksi myönteisiä v aikutuksia Suomeen. Aiemmin Suomi on osana EU:n tavoitteita toiminut veturina päästöjen vähennystavoitteissa ja siitä on syntynyt kustannuksia esimerkiksi verotuksen, päästökaupan ja uusiutuvan energian tukipolitiikan kautta. Nyt kun muut maat alkavat vähentää päästöjä, kuilu kustannuksista todennäköisesti kapenee pitkällä aikavälillä ja luo tasapäisempiä kilpailuolosuhteita ja vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Tämä koskee erityisesti teollisuutta, mutta vaikuttaa välillisesti laajasti myös esimerkiksi palvelusektoriin.

Toinen merkittävä tekijä ilmastomuutoksesta on maailman suuntautuminen kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tämä tarkoittaa irtautumista fossiilisista polttoaineista kohti kestäviä energian tuotannon ratkaisuja. Suomella on paljon osaamista puhtaitten teknologioiden saralla. Muutos kohti vähähiilistä taloutta luo valtavat markkinat kyseisille teknologioille ja niiden ympärillä olevalle palvelutoiminnalle. Suomalaiset cleantech-yritykset ovat pystyneet kasvattamaan liikevaihtoaan muita sektoreita paremmin vuoden 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen. Ilmastosopimuksen myötä markkinapotentiaali on tulevaisuudessa valtava.

Sopimus on tärkeä, mutta vasta käänne kohti parempaa

Talouskasvu on lisännyt ympäristöhaittoja ja luonnonvarojen kulutusta sekä erityisesti hiilidioksidisin päästöjen rajua kasvua. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista kestämättömän talouskasvun aiheuttamista ongelmista. Ilman päästövähennyksiä maailman hiilidioksidipäästöjen kehitys kasvaisi niin, että pahimmillaan ne voisivat aiheuttaa maapallon lämpenemisen lähes 5 asteella. Se uhkaisi luonnon ja ihmiskunnan hyvinvointia ja heikentäisi maailman talouskehitystä. Sen hillitseminen on myös pk-yritysten etu.
Nyt saavutetussa sopimuksessa eri maiden päästöjenvähennyslupaukset näyttävät johtavan 2,7 asteen lämpenemiseen. Tämä ei vielä riitä 2 asteen tavoitteen saavuttamiseen, jota pidetty niin sanottuna vaarallisen ilmastonmuutoksen rajana. Sopimuksessa kuitenkin määritellään, että maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Lisätietoja:
ekonomisti Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät, sampo.seppanen@yrittajat.fi