YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Mitä saimme aikaan vuonna 2015?
Suomen Yrittäjien tärkein tehtävä on kertoa päättäjille, mitä uudistuksia pitää tehdä tai olla tekemättä, jotta yritykset pystyvät toimimaan mahdollisimman hyvin. Vuosi 2015 oli eduskuntavaalivuosi, eli erittäin kiireinen ja työntäyteinen yrittäjien edunvalvojille. Alkuvuodesta veimme yrittäjäasiaa vaalikeskusteluihin, sitten hallitusohjelmaan ja loppuvuodesta jo lakiesityksiin. Tässä katsaus yrittäjien toimintaan vaikuttaviin muutoksiin, jotka etenivät huomattavasti tänä vuonna.
Suomen Yrittäjien tärkein tehtävä on kertoa päättäjille, mitä uudistuksia pitää tehdä tai olla tekemättä, jotta yritykset pystyvät toimimaan mahdollisimman hyvin. Vuosi 2015 oli eduskuntavaalivuosi, eli erittäin kiireinen ja työntäyteinen yrittäjien edunvalvojille. Alkuvuodesta veimme yrittäjäasiaa vaalikeskusteluihin, sitten hallitusohjelmaan ja loppuvuodesta jo lakiesityksiin. Tässä katsaus yrittäjien toimintaan vaikuttaviin muutoksiin, jotka etenivät huomattavasti tänä vuonna.
Apua pienyrittäjille: Pääsääntöinen maksuehto jatkossa 30 päivää
Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista muuttui vappuna siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää. Suomen Yrittäjät teki loppuvuonna 2013 oikeusministeriölle aloitteen lain muuttamisesta niin, että kaupallisten sopimusten maksuajat saisivat olla korkeintaan 30 päivää. Jos lakiuudistus ei lyhennä yritysten välisiä maksuaikoja, lainsäädäntöä pitää tiukentaa.
Arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen katto nousee
Arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen katto nousee 22 500 eurosta 30 000 euroon 1.1.2016 lähtien. Lisäksi verovelvollisuuden alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon. Pienyritys saa osan arvonlisäverosta takaisin aina 30 000 euron liikevaihtorajaan asti. Huojennusalueen laajentaminen on tarpeellinen liikahdus oikeaan suuntaan. Se keventää työvaltaisten yritysten alv-rasitusta ja helpottaa näin pienyritysten asemaa. Suomen Yrittäjien mukaan alarajahuojennuksen tulisi päättyä jatkossa vasta 50 000 euron liikevaihdolla. Alv-alarajaa koskevat esitykset aiottiin vetää takaisin tai lykätä, mutta Suomen Yrittäjät vaikutti siihen, että käsittely jatkui. Liukuva alarajahuojennus otettiin aikanaan alv-lakiin Suomen Yrittäjien ehdotuksesta.
Omavastuuta lomalla sairastamiseen
Työntekijän sairauspoissaolojen ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle vähennetään sisällyttämällä viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta. Suomen Yrittäjät esitteli tämän mallin päättäjille. Hallituksen esitys annettiin juuri ennen joulua. Lakiuudistuksen olisi tarkoitus astua voimaan huhtikuussa. Näin se vaikuttaisi jo ensi kesän kesälomiin.
Pk-yritykset tasaveroisiksi kaavoituksessa
Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui huhtikuussa siten, että kaikilla kaavatasoilla on edistettävä kilpailua. Muutoksella pyritään siihen, että kaavapäätöksissä ei suosita isompia toimijoita pienempien kustannuksella. Tämä oli Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite: Suomen Yrittäjät on vaatinut, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä kuullaan enemmän maankäyttö- ja tontinluovutusprosesseissa, ja järjestö on ajanut sitä vahvasti.
Pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet pärjätä hankinnoissa
Hallitus linjasi ohjelmassaan, että pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin parannetaan lainsäädäntöä muuttamalla. Vireillä on hankintalainsäädännön kokonaisuudistus, johon sisältyy useita pk-yritysten aseman parantamiseen tähtääviä muutoksia – mm. velvollisuus jakaa hankinnat osiin sekä pienehköjä kansallisia hankintoja koskevien menettelysääntöjen olennainen keventäminen. Suomen Yrittäjät on ajanut pk-yritysten pääsyä hankintoihin.
Ympäristölupaprosessit sujuvammiksi – byrokratian purkamista jatkettava
Ympäristölupien automaattisista määräaikaistarkistuksista luovuttiin vappuna. Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistetään ensi vuoden heinäkuussa. Uudistuksen arvioidaan vähentävän lupahakemuksia noin 20 prosentilla. Suomen Yrittäjät on arvostellut päällekkäisiä ja hitaita lupakäytäntöjä ja vaatinut epätarkoituksenmukaisen lupasääntelyn purkamista. Lakiuudistus on siis askel oikeaan suuntaan.
Perintö- ja lahjaveron maksuaikaa pidennettiin – helpottaa hieman sukupolvenvaihdoksia
Perintö- ja lahjaverolakiin sisältyviä sukupolvenvaihdoshuojennuksia huojennettiin niin, että veron korotonta maksuaikaa pidennettiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Pidennys astui voimaan 1.6.2015. Päätös helpottaa hieman sukupolvenvaihdoksia, kun jatkaja voi rahoittaa veronmaksua yrityksestä saatavilla ansioilla.
Kirjanpitolaki uudistuu: Vientiyritysten taloudellisesta asemasta oikeampi kuva
Kirjapitolaki uudistuu ensi vuoden alusta. Pääomalainan voisi merkitä oman pääoman eräksi, jos yritys pystyy osoittamaan, että laina täyttää oman pääoman kriteerit. Suomen Yrittäjät ajoi tätä muutosta. Se helpottaa erityisesti kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Lisäksi Suomen Yrittäjät torjui lakiesityksessä olleen uhan liikkeen- ja ammatinharjoittajien tuplaverotuksesta.
Rakennusalan ilmoitusvelvollisuuksiin korjauksia
Rakennusalan uudet tiedonantovelvoitteet ovat tuntuneet pienyrityksissä suurilta, vaikka tavoite harmaan talouden torjunnasta on hyvä. Suomen Yrittäjät on vaatinut, että yrittäjien havaitsemat hankaluudet korjataan. Menettelyitä on joustavoitettu ja helpotuksia saadaan myös vuodenvaihteessa. Lievennykset auttavat mm. yrityksiä, joilla on urakoita useilla työmailla samanaikaisesti ja myös eräitä muita ilmoituksia karsitaan. Yrittäjien pitäisi saada varmuus siitä, että menettely oikeasti torjuu harmaata taloutta ja SY seuraa tiiviisti velvoitteiden vaikutuksia. Esim. pelkkä veronumero riittäisi työntekijän yksilöimiseen, mitä monet yritykset ovat toivoneet.
Pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet parantuneet – Finnveran uudet tuulet
Finnveran pk-yritysten rahoitus on uudistunut. Moni uudistus on saanut alkunsa siitä, että Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä tekemä Pk-yritysbarometri on nostanut esiin yrittäjien kokemia ongelmia rahoituksessa.
Onnistunut torjunta: Kuluttajaviranomaisten toimivaltaa ei laajennettu
Edellinen hallitus selvitti, pitääkö kuluttajaviranomaisten toimivaltaa laajentaa. Ehdotettiin mm. seuraamusmaksun käyttöönottoa ja valvontaviranomaisten toimivallan laajentamista. Suomen Yrittäjät ei pitänyt muutoksia tarpeellisina ja vastusti esitystä yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Ehdotuksia ei toteutettu.
EU-tavaramerkki uudistuu – siirtymäaikana ehdit päivittää tavaramerkin luokituksen
EU:ssa on hyväksytty tavaramerkkiasetus. Uudessa tavaramerkkiasetuksessa muutetaan tavaramerkkien luokituskäytäntöä. Tämän vuoksi asetuksen kiireellisin vaikutus yrityksille koskee voimassa olevan tavaramerkkisuojan tarkistamista. Tavaramerkkiluokkien otsikko käsittää vastaisuudessa vain nimikkeen sanallisen merkityksen eikä enää otsikon alla olevia yksityiskohtaisempia tavaroiden tai palvelujen luetteloita. Suomen Yrittäjät vaikutti siihen, että asetukseen saatiin kuuden kuukauden siirtymäaika, jotta suomalaisilla yhteisötavaramerkin haltijoilla on kohtuullinen aika tarkentaa tavaramerkkinsä suoja vastaamaan alkuperäistä tarkoitusta.
>> Lue lisää Yrittäjäinfosta 5/2015
Kauppakeskusyrittäjillä säilyy oikeus vapaapäivään, kun kauppojen aukioloajat vapautetaan
Eduskunta hyväksyi joulukuussa kauppojen aukiolon vapauttamisen. Sekä vähittäiskaupan että parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annettu laki kumotaan, ja niiden aukioloajat vapautuvat. Yli puolet Suomen Yrittäjien kaupan ja kampaamoalan yrityksistä on aukiolojen vapauttamisen kannalla. Kauppakeskuksessa toimiva pienyrittäjä saa pitää ovet suljettuina yhtenä päivänä viikossa. Suomen Yrittäjät ajoi kauppakeskusyrittäjien oikeutta vapaapäivään vahvasti, ja se otettiin lakiin vappuna 2014.
Lähes neljännes kansanedustajista yrittäjätaustaisia
Suomen Yrittäjien #Työn_tekijä-eduskuntavaalikampanja onnistui hyvin. Kampanja vaikutti osaltaan siihen, että yrittäjyydestä puhuttiin näissä vaaleissa poikkeuksellisen paljon. Tarjosimme myös paljon tietoa yrittäjyydestä puolueille ja ehdokkaille ja rohkaisimme yrittäjiä äänestämään. Yrittäjämyönteisyys näkyi vaaleissa, sillä lähes neljännes kansanedustajista on yrittäjätaustaisia.
Yrittäjyys vahvasti hallitusohjelmassa
Suomen Yrittäjien keskeiset tavoitteet ovat hyvin esillä pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa. Kirjausten saaminen paperilta käytäntöön vaatiikin järjestöltämme edelleen vahvaa panosta.
Yrittäjävähennys tulossa – luvassa helpotusta yksinyrittäjille
Suomen Yrittäjät on esittänyt elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen viiden prosentin yrittäjävähennystä. Hallitus lupaa ohjelmassaan toteuttaa uudistuksen. Yrittäjävähennyksen jälkeen näiden pienyritysten tuloista olisi veronalaista tuloa 95 prosenttia. Viime vuosina pääomaveroa on kiristetty, mutta vain osakeyhtiöihin sovellettavaa yhteisöveroa on kevennetty. Yrittäjävähennyksellä pyritään saamaan eri yritysmuodot paremmin samalle viivalle.
Maksuperusteinen arvonlisäverotus toteutumassa
Mahdollisuus maksaa arvonlisävero vasta, kun raha on tullut kassaan, oli Suomen Yrittäjien aloite. Sitä kutsutaan maksuperusteiseksi arvonlisäverotukseksi. Mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen koskisi yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa ja auttaisi erityisesti yksinyrittäjiä. Ajoimme asiaa vahvasti ennen vaaleja, ja hallitus on ohjelmassaan luvannut toteuttaa uudistuksen.
Paikallista sopimista tarkoitus lisätä
Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite paikallisen sopimisen lisäämisestä työlainsäädäntöä muuttamalla on kirjattu hallitusohjelmaan selvästi. Kirjauksissa huomioidaan erityisesti pk-yritysten työllistämishalukkuuteen myönteisesti vaikuttavat uudistukset, erityisesti työllistämisen helpottaminen. Tavoitteena on, että yrittäjä ja työntekijät voivat keskenään sopia kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista laajemmin kuin nykyään. Uudistus on jo vauhdissa, sillä työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla laajennetaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Sen työ kestää maaliskuun 2016 puoliväliin saakka.
Työllistämistä luvataan helpottaa
Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia, jotka madaltavat työllistämisen kynnystä, lisäävät yritysten kasvuhalua ja parantavat työntekijöiden kykyä sopeutua muutoksiin: Hallitus lupaa pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa.
Investointeja edistävä varausjärjestelmä ja tappiovähennysoikeuden laajennus ohjelmassa
Hallitus on luvannut selvittää yrityksen tuloista tehtävää varausta investointien edistämiseksi. Suomen Yrittäjät on vaatinut mahdollisuutta verotuksen myöhentämiseen yritysten investointien edistämiseksi ja kirjaus varausjärjestelmästä on oikea askel. Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta varauksen käyttöönottoon.
Hallitus on myös jo laajentanut tappioiden vähennysoikeutta vuoden 2016 alusta niin, että luovutustappiot tulevat vähennyskelpoisiksi pääomatuloista, ei vain muista luovutusvoitoista. Myös tulolähdejaon ongelmia on luvattu poistaa. Tappiovähennysten joustavoittaminen ja tulolähdejaon ongelmien korjaaminen ovat Suomen Yrittäjien ajamia asioita.
Sukupolvenvaihdoksiin helpotusta
Suomen Yrittäjät vaati perintö- ja lahjaveroon päättyneellä vaalikaudella tehtyjen kiristysten perumista. Tuona aikana perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin kolmesti. Hallitusohjelmaan tulikin kirjaus, että sukupolvenvaihdoksia edistetään perintöveroa keventäen, ja arvioidaan muut kehittämistarpeet.
Työn verotus kevenemässä
Työn verotuksen keventäminen tukee ostovoimaa ja kannustaa työn tekemiseen.
Valinnanvapaus ja palveluseteli yleistymässä sote-uudistuksessa
Suomen Yrittäjät on yhdessä toimialajärjestöjensä kanssa vaikuttanut vahvasti sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden että palvelusetelin käytön lisääntymisen puolesta. Nyt valinnanvapaus, tuotannon monipuolistaminen ja palvelusetelijärjestelmän laajentaminen ovat tärkeä osa tulevaa sote-uudistusta. Ne auttavat pk-yrityksiä pääsemään mukaan tuottamaan palveluita. Suomen Yrittäjät on korostanut, että sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen tavoitteena pitää olla kustannustehokkuuden lisääminen. Tämä sekä tuotantokustannusten ja laadun läpinäkyvyyden toteuttaminen näkyvät hallitusohjelmassa.
Sääntelyyn tulossa tolkkua
Suomen Yrittäjät on jo vuosia tehnyt esityksiä sääntelyn parantamiseksi ja karsimiseksi. Nyt nämä tavoitteet on mainittu hallitusohjelmassa useassa kohdassa. Olennaista on, että hallitus on linjannut konkreettisia toiminnallisia tavoitteita, ei pelkkiä periaatteita: hallitus sitoutuu perkaamaan nykyiset säädökset ja purkamaan normeja sekä arvioimaan säädösten ja normien vaikutukset. Konkreettinen lupaus on, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran.
Oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen tulossa yrittäjälle taloudellisesti kevyemmäksi
Hallitusohjelmassa luvataan uudistaa oppisopimuskoulutusta niin, että työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa kevennetään. Lisäksi otetaan käyttöön koulutussopimus. Nämä uudistukset ovat Suomen Yrittäjien aloitteita ja toteutuessaan alentavat merkittävästi yrittäjien kynnystä työllistä nuori Koulutus- ja oppisopimuksen avulla.
Lupaprosesseja luvattu sujuvammiksi
Suomen Yrittäjät kannattaa lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamista. Yritysten investointi- ja elinkeinohankkeiden käynnistämistä nopeutettaisiin yhdistämällä ympäristölliset lupa- ja maankäyttömenettelyt sekä näihin liittyvä muutoksenhaku yhdeksi kokonaisuudeksi (ns. yhden luukun periaate).
Julkisen talouden tasapainottamiseen realistinen suunnitelma
Hallitus lupaa tehdä päätökset koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavista säästöistä ja rakenteellisista uudistuksista. Julkisen talouden tasapainottaminen oli yksi Suomen Yrittäjien päätavoitteista, koska vain niin saadaan tilaa yrittäjyydelle ja esimerkiksi verotuksen keventämiselle. Julkisen talouden sopeutus on mittaluokaltaan riittävä ja luo uskoa investoinneille, koska sopeutustoimet painottuvat selkeästi säästöihin, eikä verotus kiristy.