Perhevapaauudistus tuo toivottuja joustoja yrittäjävanhemmille

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tänään hallituksen esitysluonnoksen perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Molemmille vanhemmille on tulossa vanhempainrahaetuuksiin oma 160 päivän kiintiö, josta voisi luovuttaa toiselle 63 päivää.

– Isille kiintiöityjä päivärahaetuuksia siis pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta, kuten hallitusohjelmassa edellytetään, Hellstén avaa.

Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle on tulossa 40 päivän raskausrahakausi.

– Malli on yrittäjille niin hyvä, kuin EU-direktiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta on mahdollista rakentaa, Hellstén summaa.

Vanhempainrahapäiviä voi jatkossa pitää joustavasti haluamallaan tavalla siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahakauden voi myös aloittaa vasta 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

– Joustot mahdollistavat myös yrittäjille paremmin perhevapaiden pitämisen, yrittämisen ja perheen yhdistämisen. Tämä on ollut tavoitteemme koko perhevapaiden uudistamisesta käydyn keskustelun ajan, Hellstén sanoo.

– Moni yrittäjäperhe ei ole voinut ennen juurikaan hyödyntää perhevapaita. Nyt siihen avautuu parempia mahdollisuuksia. Tämä on tärkeä muutos parempaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Joustojen käyttöä helpottaa se, että oikeus kotihoidon tukeen syntyy, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Oikeus varhaiskasvatukseen ja yksityisen hoidon tukeen alkaa sen kalenterikuukauden alusta, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.

Työsuhteessa joustojen käyttö sovittavissa

Työsuhteisille säännökset päivärahajärjestelmän joustojen käytöstä tulevat työsopimuslakiin ja oikeus raskausvapaaseen alkaa 30 päivää ennen laskettua aikaa, ellei sovita sen alkavan myöhemmin.

Työntekijä voi jaksottaa vanhempainvapaansa jatkossa nykyisen kahden jakson sijaan enintään neljään vähintään 12 arkipäivän jaksoon. Siten joustojen määrä kasvaa äitien osalta. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia vanhempainvapaiden jaksoista ja niiden kestosta myös joustavammin, jos se koetaan puolin ja toisin tarpeelliseksi.

– Vapaiden pitäminen lyhyissä jaksoissa voi aiheuttaa työantajalle haasteita sijais- ja työjärjestelyjen osalta, mutta työpaikkojen tilanteet ovat erilaisia. Perhevapaista tulee jatkossakin ilmoittaa työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaalle jäämistä, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä kertoo.

Perhevapaiden pidennykset lisäävät kustannuksia

– Uudistuksessa uhkaa kuitenkin työnantajakustannusten nousu ja työllisyyden heikentyminen, Hellstén huomauttaa.

Perhe-etuusjärjestelmän muutosten arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla 80 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 0,05 prosenttiyksikön korotuspainetta työnantajien sairasvakuutusmaksuun. Summa voi olla suurempikin, mikäli uudistus lisää perhevapaiden käyttöä arvioitua enemmän.Suomen Yrittäjät on jo pitkään vaatinut oikeudenmukaisuutta vanhemmuuden kustannusten kattamiseen. Järjestön laskelman mukaan yksi lapsi kustantaa äidin työnantajalle keskimäärin noin 7 600 euroa.

– Esityksessä ei valitettavasti huomioida lainkaan perhevapaista yksittäiselle työnantajalle aiheutuvia kustannuksia ja niiden parempaa kompensointia tai kustannusten siirtämistä kokonaan verovaroin rahoitettavaksi, Hellstén pahoittelee.

– Tätä eduskunnan kannattaa ehdottomasti muuttaa, Hellstén vaatii.

Päivärahakausien pidentäminen heikentää myös työllisyyttä, vaikka esityksessä nettotyöllisyysvaikutukset arvioidaankin vähäisiksi.

– Rakenteellisten, työllisyyttä lisäävien muutosten tekeminen tulee hallitukselle näin entistäkin tärkeämmäksi, Pentikäinen linjaa.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi
asiantuntija Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, p. 040 7760 560, albert.makela@yrittajat.fi