Pienille yrityksille on suotava alv-huojennus

Ensi vuodenvaihteessa voimaan tuleva arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus iskee kipeästi etenkin pienempiin palvelualan yrityksiin.

Monissa tapauksissa yrittäjä ei kysynnän ja kilpailutilanteen vuoksi pysty siirtämään veronkorotusta hintoihin, mikä heikentää pienyritysten kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia. Erityisiä kärsijöitä ovat käsityövaltaiset alat, joilla vero nousi jo vuoden alussa yhdeksästä 23 prosenttiin.

Pienyritysten hankaloituva tilanne vaikuttaa laajasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Näistä suurin osa, lähes 30 000 työpaikkaa, on syntynyt pienimpiin eli alle viiden henkilön yrityksiin. Työllisyyden kannalta on oleellisen tärkeää, että näiden yritysten toimintaolosuhteisiin kiinnitetään nyt huomiota, korostaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Tilannetta voitaisiin Järventauksen mukaan helpottaa nostamalla niin kutsuttua alv-alarajahuojennusta nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon. Huojennus koskisi peräti noin 60 000 yrittäjää ja keventäisi heidän alv-taakkaansa noin 70 miljoonalla eurolla.

Esitetty huojennus ei vesittäisi alv:n nostolla tavoiteltavaa valtiontalouden tasapainottamistavoitetta, koska verotuoton laskennallinen menetys on vain runsas 10 prosenttia veronkorotuksen tuottotavoitteesta.

– On lisäksi todennäköistä, että lopullinen veromenetys jäisi huojennuksen tuoman kasvuvaikutuksen vuoksi mainittua summaa pienemmäksi, Järventaus arvioi.

Samassa yhteydessä olisi syytä toteuttaa pienille yrityksille myös mahdollisuus siirtyä niin kutsuttuun maksuperusteiseen arvonlisäverotilitykseen. Nyt erityisesti palvelualan yritykset joutuvat usein maksamaan laskusta suoritettavan arvonlisäveron ennen kuin saavat laskusta maksun asiakkaalta. Tämä on käytännössä aiheuttanut pienille yrityksille maksuvalmiusongelmia.

Olisi kohtuullista, että vero laskusta maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun yritys itsekin saa suorituksesta maksun.

– Hallituksen tulisi käynnistää valmistelu, joka antaisi yrittäjälle arvonlisädirektiivin salliman mahdollisuuden siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen, Järventaus ehdottaa.