Simolinna: Päätös yhteisvaluuttaan siirtymisestä jäi Suomessa aikoinaan pahasti puolitiehen – virhe on vielä korjattavissa

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna arvostelee tapaa, jolla päätös euroon siirtymisestä tehtiin Suomessa runsaat 15 vuotta sitten. – Päätös jäi pahasti puolitiehen, kun devalvaatiomahdollisuutta ei korvattu joustavilla työmarkkinoilla. Suomi kärsii siitä mm. kasvaneena työttömyytenä.

Yhteiseen valuuttaan siirtyminen merkitsi, että Suomi ei enää voi korjata kilpailukykyään devalvoinnilla eli heikentämällä omalla päätöksellään rahan ulkoista arvoa. Markka-aikana tätä keinoa käytettiin usein.

– Jäsenyys rahaliitossa vaatii merkittävää palkkojen ja hintojen joustavuutta, jotta maa voi mukautua ulkopuolelta tuleviin talouden häiriöihin kuten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, Simolinna huomautti SuomiAreena-tapahtumassa Porissa perjantaina.

Simolinnan mukaan 1990-luvun lopulla ymmärrettiin kyllä, että devalvaation jääminen pois keinovalikoimasta on korvattava paljon joustavammilla työmarkkinoilla. Mitään ei kuitenkaan tehty.

– Kun yhteisvaluuttaan siirryttiin, poliitikot eivät varmistaneet millään tavalla sitä, että työmarkki-noiden tarvittava joustavuus todella toteutuu. Poliitikkojen olisi pitänyt osana EMU-ratkaisua tehdä tarvittavat muutokset työmarkkinoiden pelisääntöihin.

Simolinna arvelee poliitikkojen luottaneen siihen, että työmarkkinajärjestöt huolehtivat joustavuuden lisäämisestä.

– Niin ei ole käynyt. Työehdoista ei voi vieläkään sopia laajasti työpaikoilla.

Simolinna muistuttaa, että mikään ei onneksi estä tekemästä korjaavaa liikettä.

– Se pitää tehdä, jos haluamme parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja varmistaa hyvinvointimme perustuksen.