Sote-uudistuksessa yrityksien kannalta paljon hyvää – markkinoiden toimivuuteen kiinnitettävä enemmän huomiota

Maakunta- ja sote-järjestämislakiluonnoksissa on hyviä linjauksia. Erityisesti hallituksen linjaus toteuttaa valinnanvapaus rinnakkaisilla malleilla ansaitsee kiitoksen.

– Omatiimi tai sote-asema sekä palveluseteli mahdollistaa sote-alan yrittäjyyden ja luo pk-yrityksille mahdollisuuden tarjota palveluita. Hallituksen suunta on nyt oikea. Tämä antaa sote-alan yrittäjille uskoa, että alalla kannattaa toimia ja työllistää, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan ehdotukset vaativat kuitenkin tarkennusta, jotta uudet ja pienet yritykset pääsevät markkinoille mahdollisimman laajasti. Tämä on myös hallituksen asettama tavoite. Sote-kenttä vaatii pk-yrityksiä toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti.

– Uudistuksessa pitää olla mukana riittävät kilpailuneutraliteettia sekä mikro- ja pk-yritysten palvelutuotantoa tukevat elementit. Muuten on suuri riski, että keskeinen toimiala jää vain julkisen vallan omistamien ja suurimpien yhtiöiden kentäksi. Tämä riski pitää välttää pk-tuottajien toimintaa edistävällä lainsäädännöllä, painottaa Kujala.

Uudistuksessa ei saa syntyä liian mittavia velvoitteita ja raportointivaatimuksia, jotka tekevät uusien ja pienten yrityksien markkinoille pääsyn mahdottomaksi. Tuottajille asetettavien raportointivaatimusten on oltava suhteessa toiminnan laajuuteen. Tällainen ratkaisu toteuttaisi samalla tehokkaasti hallituksen tavoitetta järkeistää sääntelyä.

Maakunnan palvelulaitoksen roolia pohdittava

Suomen Yrittäjät kantaa huolta aiotun maakunnan palvelulaitoksen roolista. Palvelulaitoksen on ajateltu olevan maakuntahallituksen alainen laitos, jonka tehtävänä on tuottaa omia palveluita ja hallinnoida yhtiöitettyjä toimintoja.

– On aivan oikein, että valinnanvapauden piirissä tai kilpailutilanteessa markkinoilla oleva tuotanto yhtiöitetään. Ongelmia voi kuitenkin syntyä siitä, että maakunnan oma palvelulaitos vastaisi paitsi palveluiden tuottamisesta myös markkinoilla toimivien yhtiöiden omistajaohjauksesta ja ostopalveluiden kilpailuttamisesta, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan tämä on selkeä riski kilpailuneutraliteetin näkökulmasta.

– Jatkovalmistelussa on varmistettava, että maakunnan oma tuotanto on selkeästi erillään järjestämisroolista ja samassa asemassa kuin muiden omistajien tuotanto. Tarkoituksenmukaisempaa voisi olla se, että maakunta omistaa suoraan yhtiöt.

Yksityisen sektorin edustus mukaan neuvottelukuntaan

Sote-järjestämislaissa esitetään perustettavaksi Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tavoitteena on mm. edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä.

–Tässä neuvottelukunnassa on oltava mukana myös yksityisten palvelutuottajien edustus. Tämän kaltainen neuvottelukunta ei voi olla monituottajamallissa vain julkisten palveluntuottajien muodostama. Koostumuksen pitää olla tasapainossa eri tuottajaryhmittäin, sanoo Kujala.

Suomessa toimii vajaa 19 000 sote-alan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 64 000 henkeä. Tähän joukkoon sisältyy noin 14 000 yksinyrittäjää ja yli 3 000 alle 10 henkeä työllistävää yritystä.

– Sote-uudistus edellyttää saumatonta yhteistyötä valtion, maakuntien ja sote-alan yksityisten toimijoiden välillä. Viimeistään nyt yksityisten palvelutuottajien ja yrittäjien edustajat on otettava tiiviisti mukaan valmisteluun niin kansallisella tasolla kuin jokaisessa maakunnassakin, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen

(Linkin takaa löytyvät koko raportti, tiivistelmä ja kalvosarjat)

Suomen Yrittäjien valinnanvapaussivusto

Lisätiedot:

varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, 0400 567 925 anssi.kujala@yrittajat.fi

elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, 040 587 2445 susanna.kallama@yrittajat.fi