Suomen Yrittäjät budjettiesityksestä: ”Yrittäjyysehdotukset hyviä, mutta työttömyys ei tällä taitu”

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen budjettiehdotuksen yrittäjyyttä koskevia ehdotuksia tervetulleina, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat olennaisessa osassa kotimaisen kysynnän vauhdittajana. – Toimet Suomen vientikilpailukyvyn parantamiseksi ovat kuitenkin riittämättömiä sekä työ- että hyödykemarkkinoiden osalta, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.

Hallitus julkisti tänään talousarvioesityksensä vuodelle 2017. Budjetti sisältää paljon pienehköjä toimia mutta siitä puuttuvat suuret ja Suomen talouden käänteen kannalta olennaiset rakenteelliset uudistukset. Suomen Yrittäjien ajamat yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisäverotus ovat tervetulleita parannuksia pk-yritysten kannalta. Ne kannustavat yrittäjyyteen. Myös kotitalousvähennyksen laajennus sekä perintö- ja lahjaverotuksen lievennykset auttavat yrityksiä menestymään ja työllistämään.

– Kansainvälinen talouskehitys on historiaansa nähden heikkoa. Tästä huolimatta Suomen vienti kehittyy vielä heikommin. Menetämme edelleen markkinaosuuksia. Kilpailukykysopimus ei riitä kääntämään reaalitaloutta ylöspäin, Mika Kuismanen sanoo.

– Suomen talouskasvu on kotimaisen kysynnän, yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien, varassa. Kotimarkkinoiden kasvun kannalta kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset ovat perusteltuja.

Pitkän aikavälin talouskasvu jäi varjoon

Kuismasen mukaan budjettiehdotuksessa ei kiinnitetä riittävästi huomioita tekijöihin, joiden varassa Suomen pidemmän aikavälin kasvu on.

– Näitä olisivat muutokset, joilla kaikki tuotantopanokset saataisiin tehokkaaseen käyttöön kilpailukykyisellä hinnalla. Työmarkkinat eivät toimi hyvin, ja siksi moni työ jää liian kalliina tekemättä. Julkisia menoja ei myöskään karsita riittävästi alueilla, joilla ei ole merkitystä talouteen.

Hallituksen tavoite on tasapainottaa julkista taloutta. Kuismasen mukaan on valitettavaa, että valtion velkaantumisen taittuminen siirtyy kauemmaksi. Tämä koskee myös julkisyhteisöjen velkaa.

– Osittain budjetin seurauksena julkisyhteisöjen alijäämä jää liian suureksi. Tällaista kehitystä voitaisiin perustella paremmin, jos lisävelanoton vastapainoksi tehtäisiin rakenteellisia muutoksia, joilla reaalitalouden kasvua saataisiin kiihdytettyä.

Työmarkkinoiden rakenneuudistukset puuttuvat edelleen

– Tärkeimmät muutokset työmarkkinoiden toimintaan jäivät jälleen tekemättä. Työttömyys on paitsi työttömän myös koko yhteiskunnan ongelma: se maksaa yhteiskunnalle todella paljon. Tätä ei selvästikään ole riittävästi sisäistetty, Kuismanen sanoo.

– Suomi tarvitsee lisää toimia työllisyyden kasvattamiseksi. Muuten suomalaista hyvinvointimallia ei voida nykyisessä muodossaan ylläpitää.

Niin sanottu Lex Lindström on Kuismasen mielestä inhimillisesti ymmärrettävä, mutta väärä viesti työmarkkinoille.

– Se on tapa siistiä tilastoja, mutta ei paranna työmarkkinoiden toimivuutta tai rakenteita.

Hallitus siirtää monia asioita, mm. työttömyysturvan ja verotuksen uudistukset, työryhmään.

– Se kertoo siitä, että päätöksiin ei riitä rohkeutta. On tiedossa, mitä keinoja Suomen talous tarvitsee kääntyäkseen. On valitettavaa, että päätöksiä ei uskalleta tehdä vaan niitä siirretään asettamalla työryhmiä, Kuismanen sanoo.