Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma julki: Maakuntiin tarvitaan selviytymissuunnitelmat  

Reilussa kuukaudessa koronakriisi on vahingoittanut kolmea neljäsosaa suomalaisyrityksistä. Kun yrityksillä menee huonosti, myös kotikuntien talous sakkaa ja maakunnan vireys taantuu. Onneksi keinoja nousta kriisistä on. Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma Suomi on yritystensä summa 2.0 esittää ratkaisuja ja työkaluja, jotta alueet ja yritykset voivat selviytyä kriisistä yhdessä.

Yritystoiminnan päivittämisentarve ei kriisivaiheen jälkeenkään häviä, päinvastoin. Yrittäjät esittää, että maakuntiin on laadittava selviytymissuunnitelmat.

– Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Kaikkien rahoitusinstrumenttien ja esimerkiksi yrityspalveluiden on tuettava tätä, Kujala sanoo.

Yritykset hakevat uutta suuntaa

– Moni totuttu toimintatapa on yrityksissä jouduttu heittämään romukoppaan. Sama ilmiö on ollut havaittavissa julkisella sektorilla. Näistä joustoista on hyvä tehdä nyt uusi normaali, Anssi Kujala sanoo.

Yrittäjien mukaan alueilla on laadittava selviytymissuunnitelma, johon eri elinkeinopolitiikan toimijat sitoutuvat. Suunnitelma kannattaa laatia yhdessä yritysten, maakunnan, kuntien, oppilaitosten, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ely), kehitysyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä pankkien ja alueen Finnveran edustajan kesken.

Selviytymissuunnitelma on rakennettava alueen luontaisiin ja olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuen. Suunnitelmassa tulee huomioida esimerkiksi yhteinen käsitys alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilanteesta kriisin jälkeen, alueen vahvuuksien ja erityisosaamisen kartoittaminen ja kaikkien päätösten yritysvaikutusten arviointi.

– Yrityspalveluiden on tuettava tätä yrittäjähenkistä uudistamista koko maassa, Kujala toteaa.

– Yrityksille suunnattujen rahoitusinstrumenttien ja neuvontapalveluiden on mukauduttava palvelemaan tätä uutta aikaa ja yrittäjää ja yritystä, joka on kohdannut kovia, mutta haluaa ottaa uuden alun yrittäjänä.

Koronan pakottama digiloikka kannattaa käyttää maakunnissa hyödyksi

Koronakriisissä yritykset ottivat kerralla valtavan digiloikan, kun työtä pitää tehdä kotoa. Työn tekeminen on entistä vähemmän sidoksissa paikkaan ja mahdollista eri puolilta maata.

– Tuhannet organisaatiot ovat luoneet toimintatavat etänä työskentelemiselle ja sujuville verkkokokouksille. Jos tätä jatketaan, työn perässä ei välttämättä ole pakko muuttaa kasvukeskukseen, vaan osa ihmisistä voi hyvin asua kaukanakin työpaikasta. Tämä avaa pienille kunnille ja maaseutumaisille alueille aivan uuden mahdollisuuden menestykseen, Kujala huomauttaa.

Julkiset hankinnat liikkeelle pikavauhtia

Nyt julkinen sektori voi olla nyt äärimmäisen tärkeä asiakas monelle yrittäjälle.

– Julkiset hankinnat voivat pitää yrittäjien pyörät pyörimässä. Hankinnat voivat tuoda myös aivan uutta bisnestä yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet, Kujala sanoo.

– Esimerkiksi nyt on sopiva sauma aikaistaa siivous- ja korjaustöitä. Ateriapalveluissa ja ruokakuljetuksissa voidaan hyödyntää paikallista yrittäjyyttä.

Erityisen tärkeää on jakaa hankinnat sopivan kokoisiin osiin, jotta useampi yritys pystyy tekemään tarjouksen. Palvelusetelit on myös laskettava liikkeelle mahdollisimman monelle alalle.

Ohjelmaa kirjoitti iso joukko Suomen Yrittäjien asiantuntijoita, ja sitä kommentoitiin ennen julkistusta laajasti eri puolilta Suomea. Ohjelma sopii aluekehittämisen käsikirjaksi jokaiselle aluevaikuttajalle ja -päättäjälle.

Lisätietoja:

Tutustu aluekehittämisohjelmaan Suomi on yritystensä summa 2.0.

varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala @ yrittajat.fi
elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala, Suomen Yrittäjät, p. 046 9234386, janika.tikkala @ yrittajat.fi