YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

19.9.2008 klo 13:35
Tiedote

Suomen Yrittäjien Janne Pesonen: Vastuu kuntapalveluiden markkinoiden toimivuudesta kunnilla

Suomen Yrittäjien tavoitteena on parantaa yksityisten palveluntarjoajien – yksityisten yritysten – toimintaedellytyksiä kuntapalveluiden markkinoilla. Kuntien tulisi palveluiden oman tuotannon sijaan nähdä roolinsa palveluiden järjestäjänä.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on parantaa yksityisten palveluntarjoajien – yksityisten yritysten – toimintaedellytyksiä kuntapalveluiden markkinoilla. Kuntien tulisi palveluiden oman tuotannon sijaan nähdä roolinsa palveluiden järjestäjänä. Hyvä tapa kehittää kuntien palvelutuotantoa markkinaehtoisempaan suuntaan on valjastaa yritykset nykyistä monipuolisemmin mukaan kuntapalveluiden tuotantoon.

Kuntapalvelujen markkinat ovat heikosti kehittyneet. Vuonna 2006 kunnat tuottivat 82 prosenttia palveluistaan itse. Kuntien yrityksiltä tekemät palveluostot olivat siten 5 miljardin euron luokkaa.

– Suhteellisesti eniten palveluostoja yksityisiltä tehdään kiinteistöpalveluissa, joissa yksityisen palveluntuotannon osuus on 30 prosenttia. Siivouksessa yksityisten yritysten osuus on 10 prosenttia ja ruokahuollossa 15 prosentin luokkaa, Suomen Yrittäjien Kehittämispäällikkö Janne Pesonen listaa.

Kuntien rahoituksen riittävyyden kannalta yksityisten palvelujen nykyistä laajempi käyttö tarjoaa kunnille rahoituksellista joustoa. Markkinoiden tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan päästä jopa viidenneksen kustannushyötyihin. Markkinoiden tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä on kuitenkin markkinoiden hyvä toimivuus.

Tasa-arvo avain markkinoiden toimivuudelle

Yksi markkinoiden toimivuuden lähtökohta on eri toimijoiden välinen kilpailuneutraliteetti. Julkisten hankintojen ja kuntien harjoittaman liiketoiminnan osalta edellytykset kilpailuneutraliteetin toteutumiselle ovat selvät. Kunnan omien tuottajien tai liiketoimintayksikköjen tulee olla markkinatoimijoina samalla viivalla yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

Kilpailuneutraliteetti nousee esille myös tehtäessä päätöksiä markkinoiden avaamisesta tai avaamatta jättämisestä. Päätös on yleensä poliittinen ja se tehdään olemassa olevan vertailutiedon pohjalta.

– Kilpailutasa-arvon tehtävänä on pitää huoli siitä, että käynnissä oleva pohdinta ja mahdollisuus markkinoiden avaamisesta ei luo markkinoita vääristäviä taloudellisia ja toiminnallisia rakenteita. Esimerkiksi kuntaorganisaatiota ei tarkoituksellisesti tulisi järjestää uudelleen siten, että edellytykset todelliseen markkinaneutraaliin kustannusvertailuun huononevat.

Kilpailuneutraliteetin toteutumisen kannalta kuntien toimintaympäristössä on useita haasteita. Näitä ovat esimerkiksi kuntia suosivat arvonlisäverotus, kiinteistöverotus, tuloverotuksen eriarvoisuus sekä kunnallisten liikelaitosten konkurssisuoja.

– Suurin osa markkinaneutraliteettia heikentävistä tekijöistä on tiedossa ja kysymys on siitä halutaanko palvelumarkkinoita kehittää ja tehdä niistä toimivat. Kysymys on myös yksityisten palveluntarjoajien luottamuksesta julkisten markkinoiden kehittymistä kohtaan. Vastuu markkinoiden toimivuudesta ja kehittämisestä on kunnilla.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Janne Pesonen, Suomen Yrittäjät, p. 040 837 2170

Lue myös:

Kunnallisvaalit 2008 Suomen Yrittäjien Kuntavaalitentti – Puolueiden puheenjohtajat vastaavat