YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

26.3.2013 klo 14:56
Tiedote

SY:n hallitus: Yritysveroremontti kannustaa kasvuun – seuraavaksi keskitytään henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotuksen korjaamiseen

Suomen Yrittäjien hallitus on arvioinut Kataisen hallituksen kehysriihessä 21.3. tehtyä ratkaisua yritysverotuksen rakennemuutoksesta. SY:n hallitus katsoo, että ratkaisu kannustaa kasvuun ja yrittäjyyteen.

Suomen Yrittäjien hallitus on arvioinut Kataisen hallituksen kehysriihessä 21.3. tehtyä ratkaisua yritysverotuksen rakennemuutoksesta. SY:n hallitus katsoo, että ratkaisu kannustaa kasvuun ja yrittäjyyteen. Yhteisövero laskee 20 prosenttiin ja listaamattoman yhtiön osingoista 25 prosenttia on jatkossa osakkaan pääomatuloa. Osinkoverohuojennuksella ei ole enää 60 000 euron ylärajaa. Huojennuksen laskentaprosentti laskee 9 prosentista 8 prosenttiin yhtiön nettovaroista. Uudistuksen valmistelussa on huolehdittava, että uutta osinkoveroa ei sovelleta ennen uudistuksen voimaantuloa kertyneisiin voittoihin. SY:n hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina 26.3.

Yritysverouudistuksen rahoittamiseksi oli kova paine korottaa arvonlisäveroa. SY:n hallituksen mukaan on tärkeää, että tätä korotusta ei toteutettu.
Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus on kuitenkin muodostunut selvästi osakeyhtiöiden verotusta ankarammaksi. Seuraava tavoite on saattaa henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotus samalle tasolle osakeyhtiöiden verotuksen kanssa.

Yrityksen ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero edelleen pääomaveroa matalampi

Keskustelussa todettiin, että osinkoverotuksen lievästi kiristymisestä huolimatta kokonaisuus keventää pk-kentän verotusta, sillä pk-yrittäjät maksavat yli puolet yhteisöverosta. Vastapainona on mahdollisuus kasvattaa yritystä nopeammin yhteisöveron laskiessa. Yrityksen ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero ns. huojennusalueella jää edelleen selvästi yleistä pääomaveroa matalammaksi. Tämä on SY:n hallituksen mukaan tärkeää, koska kyse on riskinotosta saadusta korvauksesta.

Tästä huolimatta uudistus merkitsee osalle yrittäjistä osinkoverotuksen lievää kiristymistä. Yhteisöveron alentamiseen on kohdistunut vahvoja paineita senkin jälkeen, kun vero laski vuoden 2012 alusta 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Julkisessa keskustelussa vaadittiin samalla voimakkaasti osinkoverotuksen kiristämistä ja jopa yhteisöveron laskun rahoittamista osinkoverotuksen tuotolla.

Osinkoverohuojennuksen menetys torjuttiin

SY on vaatinut yhteisöveron laskusta huolimatta osinkoverotuksen säilyttämistä pääosin yhdenkertaisena. Kun yhteisövero nyt päätettiin laskea peräti 20 prosenttiin, oli taloudellisesti hyväksyttävä, että osa verosta siirrettiin osingonsaajalle. Muussa tapauksessa yrittäjille tärkeä osinkohuojennusalue olisi uhannut kaventua käytännössä jo lähes merkityksettömäksi.

Näissä oloissa SY sai edunvalvontatyöllään säilytettyä osinkoverotuksen edelleen 75 prosenttisesti verottomana. Jatkossa molempia – sekä yhtiötä että osakasta – verotetaan, mutta madalletuilla verokannoilla. Tämä edellytti sen hyväksymistä, että 9 prosentin tuottoaste laski 8 prosenttiin. SY:n hallitus totesi, että tämä kiristää jonkin verran niiden yrittäjien verotusta, jotka ovat nykyisin mitoittaneet osingonjaon täysin optimiin suhteessa nettovaroihinsa. Eri tilanteissa verotus käyttäytyy myös muilla vähän eri tavoin, kun rajat muuttuvat. Kaikkien kannattaa siksi tarkastaa myös palkanmaksunsa määrä ja näin myös kokonaisverotuksensa optimi.

Kokonaisuus on nykyistä järjestelmää parempi, koska yhteisöveron lasku hyödyttää laajasti koko pienyrittäjäkenttää eli niitäkin yrittäjiä, jotka eivät ole kyenneet maksamaan itselleen lainkaan osinkoja. Uuden verojärjestelmän idea on myös mahdollistaa etenkin hyvinä vuosina tulon jättäminen yritykseen alemmalla verorasituksella ja siten tukea kaiken kokoisten yritysten kasvua, mitä SY:n hallitus pitää tärkeänä.

Suomen Yrittäjien hallitus kokoontuu neljästi vuodessa. Se on lokakuussa järjestettävän liittokokouksen jälkeen järjestön korkein päättävä elin.