Valinnanvapauslaki on hyvä pohja parempiin sote-palveluihin

Julkistettu valinnanvapauslakiluonnos antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa Suomen sote-järjestelmää. Siinä nähdään pk-yrittäjyyden mahdollisuudet sote-palveluiden tuotannossa. Luonnos jättää paljon päätösvaltaa maakunnille. Maakuntapäättäjien on tulevaisuudessa varmistettava, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

– Luonnos antaa hyvän pohjan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kyseessä on suuri järjestelmämuutos. Se olisi merkittävä askel parempaan, mutta ei pidä luulla, että kaikki tulee kerralla valmiiksi. Paljon jää tehtävää ja kehitettävää tuleviin vuosiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä, Pentikäinen sanoo.

Keskittyminen on estettävä

Pentikäisen mukaan on tärkeä varmistaa, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

Yksityiskohdatkin hiottava kuntoon

Hallitus haluaa, että pk-yritykset voivat osallistua sote-palvelujen tuottamiseen niin sote-keskuksina kuin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta. Lakiluonnoksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka voivat hankaloittaa tavoitteen toteutumista.

Lakiluonnos sanoo, että palveluntuottaja vastaa palveluunsa liittyneiden hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista.

– Tällainen vaade on esimerkiksi yksinyrittäjänä toimivalle fysioterapeuttiyrittäjille kohtuuton. Tähän on jatkovalmistelussa löydyttävä eri kokoisia toimijoita tasapuolisesti kohteleva ratkaisu, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama sanoo.

Yksi Yrittäjiä huolestuttava yksityiskohta liittyy sosiaalialan yrittäjyyteen. Luonnoksen mukaan sote-keskuksessa sosiaaliohjausta ja -neuvontaa antavan henkilön on oltava palvelussuhteessa sote-keskukseen.

– Tarkoittaako tämä, että sosiaalialan ammattihenkilö ei voi toimia ammatinharjoittaja-yrittäjänä osana sote-keskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkäri? Kallama kysyy.

Vaatimuksella on merkittävä vaikutus pk-yrittäjien mahdollisuuksiin pyörittää sote-keskusta. Valinnanvapauskokeilujen perusteella tiedetään, että esimerkiksi sote-keskus, jossa toimii esimerkiksi kolmen lääkäriä, ei vielä työllistäisi kokopäiväisesti sosiaalialan ammattihenkilöä.

– Käsittämätön vaade sosiaalialan ammattihenkilön palvelussuhteesta johtaa siihen, että sote-keskuksen pitää olla käytännössä niin suuri, että pienyrittäjät eivät pysty sellaista pyörittämään, Kallama sanoo.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät, p. 040 587 2445, susanna.kallama@yrittajat.fi