Vastakkainasettelu pois aluekehityksestä – yrityksille paremmat mahdollisuudet lisätä alueensa menestymistä!

Suomen Yrittäjien mukaan Suomi tarvitsee uudenlaisen, hyvin kohdennetun alueellisen kasvu- ja innovaatiopoliittisen kokonaisnäkemyksen: lokerointi kaupunki- ja maaseutupolitiikkan pitää lopettaa ja keskittyä hyödyntämään eri alueiden vahvuuksia.

– Suomessa on tehty liian lokeroituneena kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa irrallisena kansallisesta aluekehittämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kritisoi.

– Tämä on asettanut yritykset eriarvoiseen asemaan esimerkiksi aluekehitysvaroja jaettaessa.

Kujala puhui Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Seminaarissa käsiteltiin järjestön tuoretta Suomi on yritystensä summa -aluekehitysohjelmaa. Vuosittaiseen kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistuu tällä kertaa ennätysmäärä, yli 750 kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa.

Kujalan mukaan aluepolitiikka on Suomessa perinteisesti tarkoittanut maan eri osien tasapuolista kehittämistä.

– Jos erityispiirteitä on huomioitu, se on yleensä tarkoittanut haja-asutusalueiden kehittämistä. Tämä on ollut perusteltua Suomen kehityksen kannalta. Mutta kehittyvät kaupunkiseudut erityisongelmineen eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota.

Kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan liittyvä vastakkainasettelu on vähenemässä kuntarakenteen muutoksen vuoksi. Useiden kaupunkien alueet ovat nyt maaseutumaisia ja esimerkiksi Kuopio on maan suurimpia maidontuottaja-alueita.
Kujalan mukaan aluekehittämisen näkökulmaa pitää muuttaa niin, että hyödynnetään koko maan voi-mavarat ja alueiden erityispiirteet.

– Suomi on väestömäärältään pieni, keskikokoisen kiinalaisen kaupungin kokoinen valtio. Tarvitsemme kokonaisnäkemystä, jonka kärjessä ovat ensijaisesti yritysten tarpeet ja mahdollisuudet työllistää.

EU-tuet tehokkaammin käyttöön

Suomen Yrittäjien mukaan nykyinen kaupunki-maaseutu -jako pitää ylittää erityisesti, kun toteutetaan esimerkiksi biotalouden kaltaisia kansallisia teemakokonaisuuksia ja -ohjelmia.

– Aluekehittämisen pitää keskittyä enemmän kansallisesti merkittäviin kokonaisuuksiin, joissa myös EU-ohjelmia pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.