Vuosilomalain muutos seis: karenssipäivä käyttöön sairauspoissaoloissa

Eduskunta käsittelee parhaillaan vuosilomalain muutosehdotusta, jonka mukaan vuosiloman aikaan osuneet kaikki sairauspäivät voisi pitää myöhemmin lomana. Nykylain mukaan vuosilomapäiviä voi sairastumisen johdosta siirtää vasta, jos sairaus kestää yli seitsemän päivää.

— Yrityksen kannalta muutos tarkoittaisi sitä, että yritys maksaa poissaolopäivistä kahteen kertaan, ensin sairausajan palkanmaksuna ja sitten vielä siirrettyjen lomapäivien palkkana, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Järjestö antoi tänään asiasta lausuntonsa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

Vanhanen huomauttaa, että muutos lyhentäisi työaikaa entisestään ja vähentäisi työpanosta.

— Kaikki tiedämme, että käytössä olevan työpanoksen määrää tulisi päinvastoin pyrkiä lisäämään. Tämän kaltaisen lisäkustannuksen asettaminen työllistäville yrityksille nostaa palkkaamisen kynnystä.

Lainmuutoksen tarvetta on perusteltu EU-tuomioistuimen ratkaisulla. Suomen Yrittäjät on kiinnittänyt huomiota siihen, että mikään EU:n toimielin ei ainakaan toistaiseksi ole erikseen kehottanut Suomea muuttamaan vuosilomalakiaan.

— Muissakaan EU:n jäsenmaissa ei tiettävästi ole tekeillä lainmuutoksia tässä asiassa. Miksi Suomen pitää kiirehtiä? Vanhanen kysyy.

Yrittäjäjärjestö vaatii lausunnossaan, että vuosilomalain muutos palautetaan tältä osin takaisin ministeriön valmisteluun. Jos lain muuttaminen todetaan edelleen välttämättömäksi, pitäisi muutoksen yhteydessä ottaa käyttöön ensimmäisen sairauspoissaolopäivän karenssi.

— Sillä, että ensimmäinen sairaspäivä olisi palkaton, hillittäisiin sairauspoissaolosäännön epäasianmukaista käyttämistä myös vuosiloman aikana, Vanhanen sanoo.

— Tiedämme, että pelkkä työsopimuslain muuttaminen ei tässä asiassa vielä muuttaisi käytännön tilannetta, koska työehtosopimuksissa on kattavasti sovittu palkanmaksuvelvollisuus jo heti ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä. Uskomme kuitenkin, että lainsäätäjän tässä asiassa osoittama tahtotila vähitellen tulisi hyväksytyksi työehtosopimuksissa.

Lainmuutoksesta työnantajille aiheutuvat vuosittaiset lisäkustannukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan jopa yli 200 miljoonan euroa. Lisäksi on huomattava, ettei esityksessä ole lainkaan arvioitu muutoksen vaikutuksia työterveyshuollon tai kunnallisen terveydenhuollon toimintaan ja kustannuksiin.