Yrittäjägallup: Pitkistä maksuajoista taloudellista haittaa 31 prosentille yrityksistä  

Kolmannes yrityksistä kertoo, että asiakasyritykset ovat pidentäneen maksuaikoja viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. 35 prosenttia yrityksistä joutuu odottamaan maksua asiakkaalta yli kuukauden.

Tiedot käyvät ilmi Yrittäjägallupista, jonka Kantar TNS teki Suomen Yrittäjien pyynnöstä syyskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää Suomesta.

Erityisen suuri ongelma on alle 10 henkilön mikroyrityksissä, joissa yli kuukauden rahojaan joutui odottamaan jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille yrityksistä on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista. Maksuaikoja pidentävät erityisesti suuret yritykset.

– Yritysten välillä normaalina maksuaikana voidaan pääsääntöisesti pitää enintään 30 päivää. Joillain toimialoilla, kuten sesonkiluonteisessa kaupassa, maksuajat ovat kuitenkin tätä pitempiä. Maksuaikoja on viime aikoina pidennetty kuitenkin eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, Tiina Toivonen kertoo.

– Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat johtaa siihen, että laskujen maksamista odottava yritys ajautuu konkurssiin. Ongelma on Euroopan-laajuinen, Tiina Toivonen sanoo.

Yli 30 päivän maksuajasta pitää sopia erikseen

Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista edellyttää, että maksuajat saavat ylittää 30 päivää vain, jos asiasta on nimenomaisesti sovittu. Niistä vastaajista, jotka ilmoittavat maksuaikojen ylittävän 30 päivää, vain 42 prosenttia on sopinut asiasta. Selvästi suurin osa, 56 prosenttia toteaa, ettei asiasta ole sovittu.

– Tästä voi päätellä, että suurimmassa osassa tapauksista yli 30 päivän maksuajat eivät ole voimassa sillä niistä ei ole sovittu. Velkoja voisi näissä tapauksissa vedota maksuaikalakiin ja edellyttää maksimissaan 30 päivän maksuaikoja, Toivonen huomauttaa.

– Vastassa on usein kuitenkin suuryritys, eikä pienemmällä yrityksellä näin ollen ole välttämättä muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä itselleen epäedullinen ja lainvastainen tilanne.

Yli puolet yrityksistä on yksinyrittäjiä ja määrä kasvaa. Yksinyrittäjä tai muu pienyrittäjä voi olla suureen sopimuskumppaniinsa nähden heikossa neuvotteluasemassa.

Lakia syytä kiristää

44 prosenttia kaikista vastanneista ilmoittaa, että lakia tulisi kiristää. 39 prosenttia ei kiristäisi lakia ja 17 prosenttia ei ota kantaa asiaan.

– Koska edelleen suuri osa pienistä yrityksistä kärsii sopimuskumppaninsa pitkistä maksuajoista, on perusteltua, että kaupallisten sopimusten maksuehtolain sopimisen rajoja täsmennetään pienyrittäjän suojaamiseksi, Tiina Toivonen sanoo.

– Sinänsä tärkeää sopimisen vapautta kannattaisi rajoittaa siten, että pitemmän maksuajan tulee olla perusteltu sopimuksen erityisluonteella tai -piirteellä. Esimerkiksi kaupan toimialalla, jossa vähittäismyynti perustuu sesonkeihin, on pienen yrityksen kannalta tarpeellista ja toimialalle tavanomaista poiketa 30 päivän maksuajoista, Toivonen sanoo.

– Erityisen tärkeää on, että lain valvontaa kehitetään, hän huomauttaa.

Tausta: Lakia jo muutettu, mutta lisämuutoksia tarvitaan

Maksuehtolakia muutetiin toukokuussa 2015: maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saisi ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteen pohjalta. Alun perin vuonna 2013 säädetyssä laissa raja oli 60 päivää.

Lakimuutoksen tarkoituksena oli saada sopijapuolina olevat yritykset nykyistä laajemmin kiinnittämään huomiota pitkiä maksuaikoja koskeviin sopimusehtoihin.

Lisätietoja:
Yrittäjägallup
lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät, p. 041 528 5679