Yrittäjät esittää parannusta alustataloustoimijoiden asemaan

Yrittäjät pitää alustataloutta lähtökohtaisesti hyvänä asiana, koska se tuo työtä, avaa liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa tuottavuutta. Alustatalous sisältää hyvin erilaisia liiketoimintamalleja, eikä sitä pidä nähdä eikä käsitellä yhtenä möhkäleenä.

On esitetty, että alustatalouden vuoksi Suomen lainsäädäntöön pitäisi luoda uusi työn tekemisen kategoria. Tämä on täysin tarpeetonta. Työsopimuslaissa on toimiva ja ajan tasalla oleva sääntely, jonka avulla voidaan ratkaista, milloin kyse on työsuhteesta.

Alustatalous ei siis edellytä Suomen lainsäädännössä uuden työn tekemisen muodon luomista tai työsopimuslain muuttamista. Uusi työn tekemisen kategoria tai sääntelyn muuttaminen vain lisäisi epävarmuutta eikä poistaisi tarvetta tapauskohtaiseen harkintaan.

Epäselvissä alustatalouden tapauksissa työn tekemisen luonne (työntekijä vs. yrittäjä) kannattaa testata oikeudessa. Tällaisia oikeustapauksia ei Suomessa toistaiseksi ole.

Yrittäjien ehdotukset alustataloudessa toimivien aseman parantamiseksi

1. Selvitetään huolellisesti, onko syytä ottaa käyttöön lakiin kirjattu minimipalkka. Se toisi minimipalkan kaikkien ulottuville eikä vain tes-järjestelmän toimijoille.

2. Otetaan käyttöön universaali ansioturva, joka toisi ansiosidonnaisen turvan kaikkien saataville eikä vain työttömyyskassojen jäsenille.

3. Yhdistetään yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää yhdessä ansioturvaa.

4. Nostetaan yrittäjäen eläkevakuutuksen YEL:n alarajaa työttömyysturvan alarajalle (12 816 euroa/2019), jotta pakollisen vakuutuksen piirissä olevalla yrittäjällä on oikeus ansioturvaetuuksiin, ja mahdollistetaan vapaaehtoinen YEL-vakuutus myös alarajan alapuolella (7 799,37 euroa/2019) tapahtuvalle yritystoiminnalle ilman työnteon kestolle asetettuja rajoituksia (nyt alle 4 kuukauden yrittäjätyötä ei voi YEL-vakuuttaa).

5. Nostetaan arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa 20 000 euroon liukuva alarajahuojennus säilyttäen.

6. Lisätään perhevapaajärjestelmän joustavuutta, jotta yrittäjä-äidit ja -isät voisivat pitää nykyistä laajemmin perhevapaita (tuoreen Yksinyrittäjäkyselyn mukaan nyt 38 % yksinyrittäjistä ei ole pitänyt lainkaan perhevapaita).

7. Annetaan toiminimiyrittäjille mahdollisuus saada omaehtoista liikunta- ja kulttuurietua vastaava vähennys verotuksessa oman hyvinvointinsa edistämiseksi.

8. Annetaan yksityiselle elinkeinonharjoittajalle mahdollisuus vähentää yrityksen verotuksessa sairaan lapsen hoitajan palkkakustannukset.