Yrittäjät ja Kirjakauppaliitto: Lukioiden ja ammattioppilaitosten kirjakilpailutukset on jaettava osiin

Oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaa oppimateriaaleja myyviin yrityksiin. Siksi Suomen Yrittäjät ja Kirjakauppaliitto vaativat, että mikäli oppiaineiston arvo ylittää kilpailutuksen kynnysarvon 60 000 euroa, kuntien pitää kilpailuttaa opiskeluaineisto niin, että erikokoiset yritykset voivat pärjätä kilpailussa. Hankintojen jakaminen osiin ja oppimissetelit auttavat tässä, jotta opiskelijan ja koulujen yksilölliset tarpeet täyttyvät hyvin.

Kuntien pitää vastaisuudessa hankkia ja kilpailuttaa lukioiden ja ammattioppilaitosten oppimateriaali, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen oppivelvollisuuden pidentämisestä. Muutos on merkittävä. Uudistuksen läpimeno on aiheuttanut huolta esimerkiksi kirjakaupoissa siitä, että ostetaanko heiltä jatkossa enää esimerkiksi lukion oppimateriaaleja.

Suomen Yrittäjät ja Kirjakauppaliitto korostavat, että hinta ja suuret volyymit eivät saisi olla ainoa ratkaiseva peruste. Kilpailutuksissa kannattaa kiinnittää huomiota myös yksikölliseen palveluun: paikallisesti asiakkaita pystytään palvelemaan ketterästi.

Suomen Yrittäjät ja Kirjakauppaliitto julkistivat yhteiset suositukset toisen asteen oppikirjahankintojen kilpailuttamiseksi. Järjestöt varoittavat markkinoiden keskittämisestä.

– Hankintalaki on selkeä: julkiset hankinnat on toteuttava niin, että pk-yritykset pääsevät kilpailemaan. Nyt kuntien kannattaa arvioida, miten oppivelvollisuuden laajentaminen vaikuttaa yrityksiin ja ottaa se huomioon hankintaa suunniteltaessa, elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala Suomen Yrittäjistä toteaa.

Oppiaineisto on kilpailutettava, jos sen arvo ylittää sopimuskaudessa kilpailutuksen kynnysarvon, joka on 60 000 euroa.

– Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen on monille kirjakaupoille ja oppimateriaaliyrittäjille uutta. Moni kokee asian alkuun byrokraattisena. Viestintä hankinnasta mahdollisimman avoimesti ja varhain, vuoropuhelu yritysten kanssa ja hankintaneuvonta auttavat tässä, Tikkala sanoo.

Oppimissetelillä opiskelija voisi itse hankkia opiskeluaineiston

Järjestöt myös esittävät, että koulutuksen järjestäjä voisi jakaa opiskelijoilleen oppimissetelit, joilla opiskelija voi hankkia itse oppimateriaalinsa ja joko kirjana tai diginä.

– Keskitetyt isot hankinnat eivät sovellu muuttuviin opetussuunnitelmiin ja räätälöityyn yksilölliseen oppimiseen. Opiskelijoiden kurssivalinnat muuttuvat lukio-opintojen aikana. Pienet yritykset, kuten paikalliset kirjakaupat, pystyvät vastaamaan ketterästi muutoksiin, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson sanoo.

– Pieni sopimustoimittaja voi varmistaa yksilöllisemmät ratkaisut. Samalla se vapauttaa oppilaitoksen ja opettajien aikaa. Hallituksen esityksessä edellytetään, että koulutuksen järjestäjä kuulee opettajia ennen oppimateriaalien hankkimista. Tämä on muistettava kilpailutuksia toteutettaessa, Karlsson toteaa.

Yhteishankintoja harkittava tarkoin

Koulutuksen järjestäjät saattavat ulkoistaa kilpailutuksen isojen yhteishankintayksikköjen tai hankintarenkaiden hoidettaviksi.

– Jos kunta lähtee mukaan isoon yhteishankintaan, se on aina tarkka paikka. Avointa valtakirjaa ei pidä antaa. Kunnan kannattaa edellyttää hankinnan jakamista osiin vähintään alueittain ja paikallisten yritysten kuulemista hankintaa suunniteltaessa, Tikkala sanoo.

Lisätietoja:

Tutustu Suomen Yrittäjien ja Kirjakauppaliiton suosituksiin kilpailuttamisesta.

Elinkeinopolitiikan asiantuntija, Janika Tikkala, Suomen Yrittäjät, janika.tikkala@yrittajat.fi, 046-9234386

Toimitusjohtaja, Laura Karlsson, Kirjakauppaliitto, laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi, 050-5715511