Yrittäjien odotukset alkaneelle vuodelle ovat varovaiset

– käännetty arvolisävero ei pure harmaaseen talouteen

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tämän vuoden suhdanteista ovat varovaiset, vaikka viime syksy sujuikin pelättyä paremmin. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku painui nollaan, kun sekä suhdanteiden paranemista että niiden heikkenemistä odottavia yrityksiä on nyt 22 prosenttia barometriin vastanneista. Positiivisimmat näkymät ovat palvelualoilla, heikoimmat rakentamisessa.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä painuivat selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Kuitenkin 41 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänäkin vuonna. Vahvimmat liikevaihdon odotukset ovat suurilla palvelualan pk-yrityksillä, joista yli puolet näkee liikevaihtonsa kasvavan.

Investoinnit vähenevät, mutta työpaikat säilyvät

Kotimaisten investointien alamäki uhkaa jatkua.
– Investointiodotusten saldoluku painui lukemaan -5. Se viittaa siihen, että
talouden kasvun ja uudistumisen kannalta välttämättömien investointien määrä on tänä vuonna jäämässä liian pieneksi. Teollisuudessa saldoluku on nolla ja muilla toimialoilla lievästi negatiivinen, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Joka viides pk-yritys aikoo tänäkin vuonna lisätä henkilökuntansa määrää. Toimialoittain työllisyys on entistä enemmän palvelualan yritysten varassa. Barometrissa palvelualan pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat nyt korkeammat kuin viime syksynä. Sen sijaan teollisuudessa henkilöstöodotusten saldoluku laski syksystä 12 yksiköllä tasolle +6.

Käännetty arvonlisäverotus ei ole suitsinut harmaata taloutta

Rakennusalalla siirryttiin käännetyn arvonlisäverotuksen piiriin 1.4.2011, jolloin arvonlisäveron suoritusvelvollisuus siirtyy myyjältä ostajalle. Rakentamisessa tämä tarkoittaa sitä, että vasta pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Siirtymisen tavoitteena oli harmaan talouden torjuminen. Muutos vaikuttaa paitsi rakennusalaan, myös rakennusalan kanssa yhteistyöstä tekeviin toimialoihin.

Kevään barometrin mukaan käännetyn arvonlisäverotuksen piirissä olevista pk-yrityksistä suuri enemmistö suhtautuu epäilevästi järjestelmän tehoon torjua harmaata taloutta.
– Näyttää siltä, että näin ensivaiheessa käännetty arvonlisävero on tarkoittanut lähinnä vain lisätyötä sen piirissä oleville yrityksille. Rakennusyrityksistä 59 prosenttia katsoo, ettei muutos ole vähentänyt harmaata taloutta, toteaa ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Puutteet osaamisessa estävät nuorten työllistämisen

Nuorten työllistymisessä esteiksi nousivat nuorten osaamisessa olevat puutteet. Pk-barometrin mukaan 78 prosenttia vastaajista ilmoitti nuorten työllistämisen keskeiseksi esteeksi ammatilliset tai työelämätaitojen puutteet. Nuorten heikko sitoutuminen työhön ei sen sijaan ole merkittävä nuorten työllistämisen este.

Tilanteen haasteellisuutta lisää se, että samaan ilman työllistämistarvetta olevien yritysten osuus on nousussa. Barometrin mukaan 29 prosentilla pk-yrityksistä ei nyt ole tarvetta työllistää, kun vuosi sitten osuus oli 26 prosenttia.

Viro houkuttaa monista syistä

Suomalaisyritysten määrä Virossa on kasvanut viime vuosina. Ilmiö on tuttu myös pk-yrityskentässä. Barometrin mukaan viidellä prosentilla pk-yrityksistä on omaa toimintaa Virossa. Syyt siellä toimimiseen ovat moninaiset. Tärkeitä syitä ovat muun muassa yrityksen kansainvälistyminen, alemmat työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus. Myös verotuksella on merkitystä, sillä 10 prosenttia yrityksistä kertoi yritysverotuksen olevan syy Virossa toimimiseen Virossa.

Suurta ryntäystä Viroon ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä barometrin mukaan seuraavan kahden vuoden aikana toimintaa Viroon aikoo siirtää varmasti tai to-dennäköisesti vain reilu prosentti pk-yrityksistä.

» Pk-yritysbarometri 1/2012

Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät
varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, 050 303 9398
ekonomisti Petri Malinen, p. (09) 2292 2845, 050 434 5952

Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 52 toimialajärjestöstä.