YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
IPR-kysely 2008
31.12.2008
Tiivistelmä
Suomen Yrittäjät teki yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Suomen Keksijäin Keskusliiton kanssa kyselyn koskien immateriaalioikeuksia ja oikeuksien suojaamista keväällä 2008. Kysely lähetettiin reilulle 4100 SY:n ja KEKE:n jäsenelle. Kyselyyn vastasi 276, joten vastausprosentti (6,7 %) jäi poikkeuksellisen alhaiseksi.
Termi immateriaalioikeus on tuttu puolelle vastaajista. Vastaavasti puolet vastaajista on ottanut immateriaalioikeudet huomioon jossakin sopimuksissa. Tämä viittaa matalan vastausprosentin ohella siihen, että immateriaalioikeudet ja oikeuksien suojaaminen tunnetaan vieraaksi ja niihin perehdytään vasta, kun asiaan törmätään ja se tulee ajankohtaiseksi.
Tietoa yrityksen immateriaalioikeuksista on ollut tarpeen koota vajaassa 40 prosentissa vastaajayrityksistä. Puolessa näistä yrityksistä tieto on tarvittu rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Noin neljäsosassa tietoa koonneista yrityksistä tietoja on tarvittu niin omistajanvaihdoksen ja yritysoston kuin yrityksen perustamisen ja muun tapahtuman yhteydessä.
Vastaajista 43 prosenttia on suojannut tuotetta, palvelua, konseptia ym. jollakin tavalla. Puolet ilmoittaa, että ei ole suojannut mitään. Suojanneista 68 prosenttia on suojannut vain kotimaassa ja vajaa kolmasosa kansainvälisesti.
Vastaajista 17 prosenttia ei nähnyt suojauksella minkäänlaista merkitystä yrityksen toiminnalle. Erittäin pienenä merkitystä piti 13 prosenttia ja pienenä 19 prosenttia. Suureksi merkityksen koki 17 prosenttia ja erittäin suureksi 12 prosenttia. Kun tätä vastausjakaumaa vertaa suojanneisiin, näyttäisi lisäsuojaukselle olevan tarvetta.
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa suojaustasoaan suhteessa kilpailijoihin. Vastaajista reilu kolmasosa arvioi suojauksensa erittäin heikoksi tai suojausta ei voi edes sanoa olevan suhteessa kilpailijoihin. Melko heikosti suojautuneita vastaajista katsoi olevansa 18 prosenttia. Erittäin vahvasti suojautuneita koki olevansa 4 prosenttia ja melko vahvasti 14 prosenttia.
Suojauksen heikohkosta tasosta kertoo myös vastaukset kysymykseen, mitä pitäisi suojata. Vain 11 prosenttia vastasi, että ei ole tarvetta suojata mitään. Useimmin suojauksen tarvetta koettiin olevan vähintään asiakastiedoissa ja talousinformaatiossa – lähes puolet vastaajista. Useat näkivät suojattavaa olevan myös sopimusasiakirjoissa (39 %), toimintamuotoihin liittyvissä seikoissa (29 %), patenteissa, tuotemerkeissä ja tekijänoikeuksissa (26 %) sekä tietokoneohjelmien toiminnassa (26 %).
Tiedonsaanti suojauksesta koetaan ongelmaksi. Toki monet eivät ole perehtyneetkään syvällisemmin asiaan. Vain puolethan tunsi termin immateriaalioikeus, ja vastaajista 37 prosenttia ei osannut arvioida sitä, onko tietoa riittävästi saatavilla. Samoin vastaajista 44 prosenttia ilmoitti, ettei ole hankkinut tietoa suojauksesta mistään. Vastaajista 31 prosenttia katsoi kuitenkin, että tietoa ei ole riittävästi saatavilla. Vastaajista 32 prosenttia piti saatavilla olevaa tietoa riittävänä.
Tietoa suojauksesta on hankittu patentti- ja rekisterihallituksesta (33 % vastaajista), yksityisiltä palveluiden tarjoajilta, kuten asianajajilta ja asiamiehiltä, (22 %) ja TE-keskuksista (18 %). Keksintösäätiöstä 12 prosenttia vastaajista on saanut tietoa ja elinkeinoelämän järjestöiltä 11 prosenttia. Tekesistä tietoa suojauksesta on saanut 8 prosenttia ja Sitrasta 2 prosenttia.
Yritystoiminnan aloittamisvaiheessa riittävästi tietoa suojauksesta katsoi saaneensa vain viidesosa vastaajista. Vajaan neljäsosan kohdalla suojausta koskevat kysymykset edes olivat nousseet esiin jo aloittamisvaiheessa. Siten lisätiedolle ja etenkin tietoisuuden lisäämiselle näyttäisi olevan tarvetta yleensä ja etenkin yritystoimintaa aloittavien kohdalla.
Vain 11 prosenttia niistä, joilla suojaamiskysymykset nousivat esiin jo aloittamisvaiheessa, oli tehnyt tietoisen päätöksen olla suojaamatta mitään. Lähes puolet oli suojannut toimintaansa toiminimellä ja keksintönsä. Kolmasosa oli käyttänyt myös tavaramerkkiä ja määritellyt liikesalaisuudet. Viidesosa oli turvautunut tekijänoikeuksiin. Tietokoneohjelmat oli suojannut kymmenesosa. Muuta oli suojannut lisäksi 15 prosenttia.
Vastaajista 10 prosenttia on lisensoinut omia oikeuksiaan ja 21 prosenttia on hankkinut oikeuksia muiden lisensseihin. Vastaajista lisenssejä on hankkinut muiden teknologiaan 13 prosenttia, tekijänoikeuksiin 7 prosenttia ja tavaramerkkeihin 5 prosenttia.
Kolmasosa vastaajista ei osannut arvioida, onko omia tuotteita, palveluita tai toimintatapoja kopioitu tai matkittu. Vastaajista 29 prosenttia arvioi, että kopioimista ja matkimista ei ole tapahtunut. Vastaajista 38 prosenttia puolestaan katsoo, että heitä on kopioitu tai matkittu. Siten ainakin tässä vastaajajoukossa varsin moni katsoo tulleensa kopioiduksi tai matkituksi.
Yleensä kopioija oli ollut kilpaileva yritys – 87 prosenttia kopioiduista. Verkostokumppani kopioija oli ollut 10 prosentilla. Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen nimesi 3 prosenttia, kun tutkimuslaitoksia ei nimennyt kukaan. Muita kopioijia nimesi 6 prosenttia.
Kopioiduista 82 prosentin kohdalla kopioitavana oli ollut tuotekonsepti tai -idea. Markkinointiin kopiointi oli kohdistunut 17 prosentin kohdalla. Tuotteen dokumentteihin kopiointi oli kohdistunut 10 prosentin kohdalla ja tutkimussuunnitelmaan 2 prosentin kohdalla. Muita kohteita, lähinnä toimintatavat, nimesi 8 prosenttia.
Kopioinnin kohteista 69 prosenttia ei ollut reagoinut mitenkään, kun oli huomannut kopioinnin. Kirjeitse asiaa oli selvittänyt 13 prosenttia ja neuvottelemalla 17 prosenttia. Vain prosentin kohdalla prosessi oli johtanut oikeudenkäyntiin. Kyselyn vapaissa vastauksissa tuli esille oikeusprosessin kalleus, joka toimii esteenä asioiden pidempään viemiseen, jos neuvotteluprosessi ei tuokaan ratkaisua.
Kopioiduista 44 prosenttia ei osannut arvioida kopioinnin vaikutuksia yrityksen toimintaan. Kilpailutilanteen katsoi muuttuneen kopioinnin seurauksena 53 prosenttia. Kopioinnin kohteista 4 prosentin kohdalla kopioija oli ehtinyt hankkia suojauksen, jonka kopioitu katsoi estävän omaa kaupallistamistaan. Noin 3 prosentin kohdalla kopiointi oli vaikeuttanut tai estänyt myös kopioidun rahoituksen saantia.
Vain 7 prosenttia vastaajista katsoi muiden suojauksen suoranaisesti haitanneen oman yrityksensä toimintaa. Samoin 7 prosenttia ilmoitti joutuneensa riitoihin omien tai toisten suojauskysymysten vuoksi. Riitoihin joutuneista puolella riita oli jäänyt kesken. Reilun viidenneksen kodalla riita oli sovittu. Reilun neljänneksen kohdalla riita oli mennyt aina oikeusprosessiin asti.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät
ekonomisti Harri Hietala, p. (09) 2292 2845
harri.hietala@yrittajat.fi
IRP-kysely 2008