Julkisen sektorin elinkeinotoiminta

6.6.2007

TIIVISTELMÄ

Suomen Yrittäjien keväällä 2007 tekemässä jäsenkyselyssä julkisia, elinkeinotoimintaa harjoittavia, toimijoita nimesi yli 52 prosenttia vastaajista. Koulutuksessa kaikki vastaajat nimesivät vähintään yhden julkisen kilpailijan. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa nimenneiden vastaajien osuus oli 85 prosenttia. Kuljetuksessa ja tietoliikenteessä sekä liike-elämän palveluissa yli 60 prosenttia vastaajista nimesi julkisia kilpailijoita. Vähiten julkisia kilpailijoita nimettiin kaupassa, teollisuudessa ja rakentamisessa – 20–30 prosenttia vastaajista. Muilla päätoimialoilla yli puolet vastaajista nimesi julkisia kilpailijoita.

Kaksi kolmasosaa nimetyistä julkisen sektorin kilpailijoista on kuntien ja yksi kolmasosa valtion määräysvallassa. Yleisimmin elinkeinotoiminnan katsotaan lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana kaupassa, kuljetuksessa ja tietoliikenteessä, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä muissa palveluissa. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa muita useamman (17 prosenttia) mielestä julkisen elinkeinotoiminta on vähentynyt. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden ohella rakentamisessa ja koulutuksessa suurin osa vastaajista katsoo julkisen sektorin toimijoiden elinkeinotoiminnan säilyneen entisellään.

Julkisten toimijoiden kilpailuhaitaksi arvioidaan keskimäärin 6,3 asteikolla 0–10, jossa 10 tarkoittaa erittäin suurta haittaa. Lähellä tätä keskiarvoa ollaan liike-elämän palveluissa, muissa palveluissa, teollisuudessa sekä kuljetuksessa ja tietoliikenteessä. Keskimääräisempää suurempana haittaa pidetään koulutuksessa (7,8), majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä kaupassa. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä rakentamisessa haitta-aste jää puolestaan keskimääräistä alhaisemmaksi – lähelle 5.

Julkisen toimijan ja tämän tuotteen tai palvelun kilpailuedun katsotaan perustuvan ennen muuta julkiseen tukeen (66 % julkisista toimijoista) ja suojattuun asemaan (56 %). Julkisen sektorin elinkeinotoiminnan koetaan saavan etua oman pääoman tuottovaatimuksen puuttumisesta 37 prosentin kohdalla julkisista kilpailijoista. Noin 30 prosentin kohdalla kilpailuetu perustuu ristisubventioon ja ylivoimaisiin resursseihin. Vajaan 20 prosentin kohdalla edun katsotaan perustuvan parempiin sopimus- tai lupaehtoihin, edullisempaan rahoitukseen ja erilaiseen verokohteluun. Julkisista kilpailijoista 16 prosentin koetaan saavan etua ylisuuresta pääomasta ja 13 prosentin alemmista tuotantokustannuksista. Vain 3 prosentin kohdalla kilpailuedun nimetään perustuvan erityiseen osaamiseen.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös nimettyjen julkisen sektorin toimijoiden elinkeinotoiminnan vaikutuksia asteikolla 0–10. Julkisen sektorin elinkeinotoiminnan katsotaan erityisesti hämärtävän hintamielikuvaa alihinnoittelun johdosta (6,9). Yritystoiminnan laajentaminen ja markkinoille pääsy vaikeutuvat – noin 6,5. Hintakilpailun kiristyminen saa myös yli 6 arvion. Hiukan alle kuutoseksi arvioidaan puolestaan markkinointipanostuksen lisääntyminen. Laatukilpailun kiristymiseen julkisen sektorin elinkeinotoiminnan vaikutuksen katsotaan olevan pienempi (4,1).

Muistion kyselyn tuloksista on laatinut ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät.

Julkisen sektorin elinkeinotoiminta

Kalvosarja

Lisätietoja:  
Suomen Yrittäjät
ekonomisti Harri Hietala, p. 0500 789 906, harri.hietala@yrittajat.fi