Kilpailukykysopimus ja paikallisen sopimisen eteneminen

2.6.2017

Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Hallituksen 17.2.2016 antaman tiedonannon mukaan paikallisen sopimisen ratkaisun piti sisältää mahdollisuus sopia paikallisesti työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Lisäksi hallitus edellytti selviytymislausekkeen määrittelyä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. Selviytymislausekkeen nojalla taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä voitaisiin paikallisesti sopia palkka- ja muiden työehtojen tilapäisestä sopeuttamisesta.

Hallitus ilmoitti kilpailukykysopimuksen neuvottelutulosta koskevassa tiedonannossaan maaliskuussa 2016, että mikäli paikallisessa sopimisessa edistytään hallituksen 17.2.2016 kirjatun tavoitteen mukaisesti, hallitus ottaa tämän huomioon lopputulosta parantavana seikkana arvioidessaan hallitusohjelmassa mainittuja ehdollisia ansiotuloveron kevennyksiä.

Tässä selvityksessä tarkastellaan kuutta keskeisintä työehtosopimusta, jotka edustavat suurimpia kilpailukykysopimuksessa mukana olleita sopimusaloja. Selvityksestä käy ilmi, että paikallinen sopiminen ei edennyt kilpailukykysopimuksen perusteella merkittävästi, eivätkä hallituksen asettamat tavoitteet toteutuneet. Liittokierroksella työehtosopimuksiin ei lisätty mahdollisuutta sopia paikallisesti palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. Tällaisia määräyksiä ei ole yhdessäkään tarkastelluista työehtosopimuksista. Paikallisen sopimisen käyttöala on edelleen rajoitettua ja paikallisesti voidaan sopia usein vain melko vähämerkityksellisistä asioista. Ylipäänsä uusia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on syksyn 2016 neuvottelukierroksen jälkeen työehtosopimuksissa vain vähän.

Työaikapankkeja koskevia määräyksiä oli jo aikaisemmin useissa työehtosopimuksissa. Työajan pidentäminen voidaan usean työehtosopimuksen mukaan toteuttaa paikallisesti sovittavalla tavalla. Selviytymislausekkeen perusteella tehtävästä selviytymissopimuksesta sovitaan työehtosopimusten mukaan paikallisesti, mutta selviytymissopimuksessa voidaan usein sopia vain esimerkiksi lomarahan ja ylityökorvausten maksuajankohdan lykkäämisestä. Selviytymissopimuksessa sovittavat asiat riippuvat työehtosopimuksen määräyksistä.

Työlakeihin sisältyvät järjestäytymättömän työnantajan sopimiskiellot ovat ennallaan. Siten niistä asioista, jotka perustuvat lain puolipakottaviin määräyksiin, ei voida sopia järjestäytymättömässä yrityksessä toisin, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisi. Tämä rajaa myös selviytymissopimuksessa sovittavia asioita. Lisäksi on huomattava, että monet keskeiset alat (elintarvikeala, kuljetusala, rakennusala) jäivät kokonaan kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle. Paikallinen sopiminen edistyi kilpailukykysopimuksen seurauksena huomattavasti vähemmän kuin mitä julkinen keskustelu on antanut ymmärtää.

Lue selvitys: Kilpailukykysopimus ja paikallisen sopimisen eteneminen

Liite: Työehtosopimusten uusien paikallisen sopimisen mahdollisuuksien erittely

Lisätiedot:
Suomen Yrittäjät
Albert Mäkelä
albert.makela@yrittajat.fi
p. 09 2292 2929, 0407760560