YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 1/2002
4.4.2002
Tiivistelmä tuloksista
Kasvu elpyy ja työllisyys kehittyy myönteisesti
Pk-yritysten arviot suhdannenäkymistä ennakoivat talouskasvun palautuvan seuraavien 12 kuukauden aikana viime vuonna koettua notkahdusta edeltävälle tasolle. Yli puolet vastanneista katsoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja kasvua odottavia oli runsas kolmannes vastanneista. Odotukset ovat nousseet viime syksyn tiedustelusta kaikilla toimialoilla. Rakennusalalla näkymät olivat kuitenkin yhä selvästi muita vaatimattomammat.
Suomea koetellut vientivetoinen laskusuhdanne ei siis ole vaurioittanut kotimarkkinoita. Jos vienti alkaa kevättalven aikana vetää, voidaan notkahduksesta selvitä suhteellisen vähin vaurioin. Vientikysynnän elpymistä puoltavat heikkona pysynyt euro ja Yhdysvalloissa orastava nousukäänne.
Edelleen vain 6 prosenttia pk-yrityksistä arvioi henkilökuntansa määrän vähenevän seuraavien 12 kuukauden aikana, kun taas viidennes vastanneista ennakoi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Myönteinen työllisyyskehitys tulee siis jatkumaan pk-yrityksissä.
Työvoiman saatavuusongelmat ovat pahin työllistämisen este niissä pk-yrityksissä, joissa on työllistämistarvetta. Työn sivukulut ja kysyntävaikeudet ovat myös monesti työllistämisen pullonkaulana. Joka kolmannella yrityksellä ei ole rekrytointitarvetta.
Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat pysyneet korkealla tasolla. Myös kannattavuusodotukset olivat varsin myönteiset. Kannattavuuden kohoamista odottavia oli yli neljännes enemmän kuin kannattavuuden heikkenemistä pelkääviä. Samalla yritysten vakavaraisuuden odotettiin edelleen vahvistuvan kaikilla päätoimialoilla. Rakennusala erottui näiltäkin osin muita pessimistisempänä.
Inflaation odotettiin pysyvän noin kahdessa prosentissa ja myös tuotantokustannusten ennakoitiin kasvavan melko maltillisesti. Suurimmat hintapaineet ja kustannusodotukset ovat palvelualoilla.
Rahoitusvaikeudet ovat vähäisiä, vaikka maksuhäiriöitä on odotettavissa
Pk-yrityksillä on selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Kireä kilpailu on pahin kehittämisen este. Sen sijaan rahoitusvaikeuksia on vain harvalla pk-yrityksellä. Asiakkaiden maksuhäiriöiden kuitenkin odotettiin hieman kasvavan.
Tuotekehityspanostusten odotettiin kasvavan tulevana vuonna. Myös investointiodotukset olivat kohtuulliset, vaikka merkittävää investointien kasvua ei olekaan nähtävissä. Rakennusalalla investointiodotukset olivat muita toimialoja heikommat. Pk-yritykset investoivat eniten koneisiin ja laitteisiin, joihin investoidaan yli 4 prosenttia liikevaihdosta seuraavan 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi eniten investoidaan rakennuksiin.
Pk-yrityksistä 8 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia ja vajaalla kymmenesosalla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita. Kasvuhakuiset yritykset investoivat huomattavasti muita enemmän.
Nuoremmat yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin vanhemmat yritykset. Lähes puolet kasvuhakuisista pk-yrityksistä aikoo kasvaa lisäämällä myyntiä ja markkinointia. Seuraavaksi tärkeimmät keinot ovat yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa ja uusien tuotteiden kehittäminen. Enemmistö niistä yrittäjistä, jotka ilmoittivat yrityksen toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana, ilmoitti jäävänsä eläkkeelle.
Pk-yritysten keskeisimmät markkina-alueet ovat tyypillisimmin kotimaassa. Kolme neljäsosaa yrityksistä myy tuotteitaan yhä vain Suomeen. Kuitenkin lähes joka neljännen pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille joko itse vietynä tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Joka toinen teollinen pk-yritys on mukana ulkomaankaupassa. Puolet suorasta viennistä suuntautuu Ruotsiin ja muihin EU-maihin. Pk-yritykset ovat vakuuttaneet keskimäärin kaksi prosenttia vientisaatavistaan vientitakuilla.
Ulkomaankaupan odotettiin jatkavan tasaista kasvuaan. Vientiyritysten vientiodotukset seuraaville 12 kuukaudelle ennakoivat pk-yritysten viennin kasvavan. Suoraa tuontia on joka viidennellä pk-yrityksellä. Tuontinäkymät olivat myönteiset.
Joka neljäs pk-yritys piti asemaansa kansantaloudessa hyvänä ja joka viides huonona. Pk-yritykset ovat melko tyytyväisiä yrityksensä sijaintialueeseen. Suhteellisesti parhaina osatekijöinä koetaan yrityksen sijaintialueen viihtyisyys asuinympäristönä ja liikenneyhteydet – huonoimpina yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö sekä sijaintikunnan elinkeinopolitiikka. Kaksi kolmasosaa yrityksistä pitää itseään perheyrityksenä.
Kahdeksalla pk-yrityksellä kymmenestä on käytössä internet-yhteys. Yhteyden omaavien yritysten määrä on kasvanut vuoden 1999 toisesta puoliskosta lähtien 14 prosenttiyksikköä. Internet-yhteyttä käytetään eniten sähköpostiin, pankkipalveluihin ja tiedonhankintaan. Kolmasosa internet-yhteyden omaavista yrityksistä tuntee viranomaisilmoitusten sähköisen tiedonsiirron TYVI-järjestelmän ja lähes puolet järjestelmän tuntevista myös käyttää sitä.