YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 1/2004
1.4.2004
Tiivistelmä tuloksista
Pk-yritykset uskovat kasvun kiihtyvän
Pk-yritykset uskovat suhdanteiden paranevan selvästi ja liikevaihdon kasvun kiihtyvän seuraavan vuoden aikana. Myös yritysten kannattavuusodotukset ovat parantuneet. Tulevaisuudenodotukset ovat kokonaisuutena kääntyneet nyt selvään nousuun ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen.
Pk-yritysbarometriin vastanneista yli 3000 yrityksestä puolet uskoo suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 40 prosenttia uskoo suhdanteiden paranevan. Oman liikevaihdon kasvuun uskoo puolet yrityksistä, kun vain yksi kymmenestä uskoo volyymin laskevan vuoden kuluessa. Eniten kasvu-uskoa on nuorilla ja kasvuhakuisilla yrityksillä.
Yhä useampi pk-yritys aikoo myös lisätä henkilökuntaansa. Joka viides vastaaja sanoo, että henkilökunta lisääntyy seuraavan 12 kuukauden aikana ja vain viisi prosenttia arvelee henkilökunnan vähenevän vastaavana aikana. Pk-yritysten barometriarviot tarkoittaisivat toteutuessaan työnantajien määrään suhteutettuna vähintään 15 000 uutta työpaikkaa pk-sektorille seuraavan vuoden aikana.
Suhdanteiden parantuessa työpaikkojen määrä näyttäisi siis pk-yrityksissä lisääntyvän edelleen tasaisesti ja jopa hiukan kiihtyvän. Kun vuoden 2002 tilastojen mukaan työpaikat vähenivät selvästi suuryrityksissä ja sama kehitys kiihtyi vuonna 2003, työllisyyskehitys on jäänyt siksi heikoksi.
Suhdanteiden yleinen paraneminen ja kansainvälisen talouden piristyminen voisivat kääntää myös työllisyyskehityksen seuraavan vuoden aikana uudelleen kasvu-uralle. Toisaalta vientiyritykset eivät edelleenkään usko vientinsä oleellisesti lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Yritysten positiivista tuntumaa tukee kuitenkin se, että pk-yritykset aikovat lisätä investointejaan ja varsinkin tuotekehityspanostustaan. Näin ollen yksityiset investoinnit näyttäisivät nyt lähtevän ainakin pk-yrityksissä pitkän suvantovaiheen jälkeen kasvuun. Myös yritysten kasvuhalukkuus on hiukan lisääntynyt viime vuodesta. Epävarmuutta kuvaavien maksuhäiriöidenkin odotetaan vähenevän kolmanneksella.
Yritysten odotettavissa olevat omistajanvaihdokset jatkavat kasvuaan. Yrittäjien ikääntyminen alkaa realisoitua omistusjärjestelyinä. Yrityksistä 20 prosentilla on omistajanvaihdos edessään viiden vuoden aikana. Suurin ongelma omistajanvaihdoksessa on jatkajan eli uuden yrittäjän löytyminen. Yrittäjät toivovat lisää asiantuntija-apua omistajanvaihdostilanteessa erityisesti yrityksen arvon määrityksessä ja juridiikassa.
Kasvuhalukkuuden lisääntyminen tuo uusia rahoitustarpeita
Parantuneet suhdanneodotukset ja usko volyymin kasvuun on lisännyt myös rahoituksen tarvetta. Vaikka yrityksistä vain hieman yli puolella on ulkoista rahoitusta, sen tarve on hiukan lisääntynyt. Joka viides pk-yritys aikoo nyt hankkia ulkoista rahoitusta toimintansa kehittämiseen. Uutta rahoitusta hankkivien osuus on kasvanut viime syksystä pari prosenttiyksikköä. Kasvuhakuisilla yrityksillä rahoituksen saatavuus ja pula vakuuksista on suurempi ongelma kuin muilla yrityksillä.
Ulkoista rahoitusta käyttävien yritysten joukossa pankkiluottojen suosio on hieman vähentynyt ja leasingrahoituksen sekä pankkitakausten suosio on lisääntynyt. Myös Finnveran lainojen ja takausten suosio on pk-yrityksissä lisääntynyt viime syksystä. Silti pankkiluottoja oli edelleen 65 prosentilla ulkoista rahoitusta käyttäneistä yrityksistä. Leasingrahoituksen yleistymisestä huolimatta sitä käyttää edelleen alle kolmannes ulkoista rahoitusta käyttävistä pk-yrityksistä.
Pääomasijoittajien osallistumiseen yrityksen rahoitukseen olisi valmis joka neljäs pk-yritys. Hallitustyöskentelyyn pääomasijoittajan kelpuuttaisi viidennes yrityksistä. Mieluiten omistuspohjaista rahoitusyhteistyötä tehdään yksityisten pääomasijoittajien kanssa.
Markkinointi ja myynti pahimmat kehityksen jarrut
Pk-yrityksissä eniten kehittämistarvetta on markkinoinnissa ja myynnissä. Kuudessa vuodessa juuri markkinoinnin ja myynnin kehittämisen tarve on lisääntynyt yrityksissä selvimmin.
Toiseksi tärkein kehittämiskohde on yritysten itsensä mielestä henkilöstön koulutus. Yhteistyö ja verkottuminen nähdään niinikään entistä tärkeämpänä. Kehittämiskohteena se on jo noussut tuotekehityksen rinnalle tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon.
Kun pk-yrityksiltä kysytään kehittymisen esteitä, yleisin syy on kireä kilpailu. Vaikka kilpailu on yhteiskunnan kannalta hyvä asia, pk-yritykset kohtaavat usein vääristynyttäkin kilpailua tai vahvan markkina-aseman epätervettä hyväksikäyttöä.
Muita keskeisiä kehittymisen esteitä ovat korkeat työvoimakustannukset ja työn sivukulut sekä vaikeudet löytää ammattitaitoista työvoimaa. Mutta esimerkiksi työlainsäädäntö ja verotus eivät ole pk-yritysten mielestä pahimpia yritysten kehittymisen esteitä.
Työllisyyden kannalta mielenkiintoista on, että pk-yritysten mielestä pahimmat työllistämisen esteet ovat työn sivukulut, kysynnän riittämättömyys ja työvoiman saatavuus.