Pk-yritysbarometri 1/2010

10.3.2010

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Kevään 2010 Pk-yritysbarometri perustuu 3900 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia sekä yleistä elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä potentiaalisia omistajanvaihdoksia. Kevään barometrissa on kysytty myös työllistämisen esteitä ja yritysten arvioita tulevista muutosvoimista. Ajankohtaista on ollut selvittää yritysten maksuvalmiustilannetta ja luottomarkkinoiden toimivuutta. Kuinka pk-yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa talouskriisin takia ja ovatko tarpeet sopeuttamistoimille poistumassa?

Helsingissä 10.3.2010

TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Taloudellisen toimintaympäristön tila on viimevuotisen rajun heikkenemisen jälkeen alkanut vakaantua monilla toimialoilla, mikä näkyy selvästi alkanutta vuotta koskevissa odotuksissa. Pk-yritysten suhdanneodotusten saldoluku on nyt +25, kun se vuosi sitten oli täsmälleen yhtä paljon miinuksella.

Saldoluku on nyt ylittänyt pitkän ajan keskiarvon (+15), mutta nykytilanteen tarkastelussa on otettava huomioon odotusten erittäin jyrkkä putoaminen talouskriisin alkuvaiheessa. Talouskriisi on aiheuttanut suomalaisille pk-yrityksille kovia sopeutumispaineita. Yritysten kriisinsietokyky on kuitenkin vuosien mittaan vahvistunut, joten odotukset eivät viime vuonnakaan pudonneet 1990- luvun alun laman lukemiin.

Suhdanteiden paranemista odottaa nyt 37 prosenttia pk-yrityksistä, kun vastaava osuus vielä puoli vuotta sitten oli 18 prosenttia. Odotukset ovat nousseet kaikilla neljällä päätoimialalla ja samalla toimialojen väliset erot odotuksissa ovat kaventuneet. Myös yritysten kokoluokittain näkemys lähiajan suhdanteista on aiempaa yhtenäisempi.

Liikevaihto ja kannattavuus kohenevat

Myös odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat puolessa vuodessa nousseet oleellisesti. Viime syksyn barometrissa liikevaihdon laskuun varautuvia oli lähes yhtä paljon kuin sen nousuun luottavia, joten saldoluku oli +1. Nyt se on +33, kun lähes joka toinen pk-yritys arvioi liikevaihtonsa kasvavan lähimmän 12 kuukauden aikana.

Teollisuudessa liikevaihdon laskua odottavien osuus on puolittunut 15 prosenttiin. Palveluala erottuu edelleen muista hieman keskimääräistä vahvemmilla liikevaihto- odotuksilla.

Pk-yritysten odotukset kannattavuuden muutoksesta ovat vuoden 2009 huiman pudotuksen jälkeen kohonneet saldolukuun +21, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Odotukset kannattavuuden paranemista ovat kautta linjan nousseet tuntuvasti. Yritykset ovat karsineet kulujaan ja tehostaneet toimintaansa.

Positiiviset liiketoiminnan muutosodotukset heijastuvat myös vakavaraisuutta koskeviin arvioihin. Saldoluku nousi viime syksyn barometrista 22 yksiköllä tasolle +26. Vakavaraisuutta koskevissa odotuksissa erot toimialoittain ovat hyvin pienet. Runsas kolmannes yrityksistä näkee taseensa vahvistuvan tänä vuonna. Kaikilla toimialoilla noin joka kymmenes yritys pelkää puolestaan vakavaraisuutensa putoavan nykyisestä.

Investointeja suunnitellaan, henkilöstö pidetään

Vaikka investointien käänne ajoittuu talouden nousussa yleensä melko myöhäiseen vaiheeseen, ovat pk-yritysten investointiodotukset nousseet jo niukasti plussan puolelle. Saldoluku on nyt +2, mikä on 17 yksikköä korkeampi kuin edellisessä barometrissa.

Teollisuus erottuu muista toimialoista hieman vahvemmilla investointiodotuksilla. Sen sijaan kaupassa odotukset ovat edelleen heikoimmat ja miinusmerkkiset. Kaupan alalla investointiodotukset ovat sitä heikommat mitä suuremmasta yrityksestä on kyse.

Paineet henkilöstön vähentämiseen ovat pk-yrityksissä helpottuneet: henkilöstöodotusten saldoluku nousi viime syksystä 16 yksiköllä lukemaan +12.

Kaupassa ja palvelualoilla luottamus kotimarkkinoiden elpymiseen ja erityisesti kuluttajien rahankäyttöön on vahva, vaikka työttömyyden arvioidaankin yleisesti edelleen kasvavan.

Teollisuudessa arviot henkilöstön määrän kehityksestä ovat varovaisemmat kuin muilla aloilla, koska liikevaihto ehti viime vuoden aikana pudota varsin paljon. Tarve kannattavuuden korjaamiseen ennen henkilöstön lisäystä on ilmeinen.

Pk-yritysten työllistämistarpeet ovat nousseet kaikilla toimialoilla, vaikka kysynnän epävarmuus onkin suurin työllistämisen este. Työllistämistarpeita on etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa sekä muita aloja vähemmän kaupassa.

Rahoitusta käyttöpääomaksi sekä investointeihin

Hieman yli puolella pk-yrityksistä on lainaa rahoituslaitoksista. Viimeisen 12 kuukauden aikana uutta ulkoista rahoitusta on ottanut 31 prosenttia yrityksistä. Ulkoista rahoitusta aikoo seuraavien 12 kuukauden aikana hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksynä.

Ulkoista rahoitusta tarvitaan edelleen ensi sijassa käyttöpääomaksi, vaikka käyttöpääomaa hakevien osuus onkin alempi kuin viime syksynä. Sen sijaan aiempaa useampi yritys aikoo ottaa rahoitusta kone- ja laiteinvestointeihin sekä kehittämishankkeisiin. Uutta ulkoista rahoitusta suunnittelevista yrityksistä 76 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista, mikä on samaa tasoa kuin viime syksynä. Finnveran rahoitusta aikoo hakea aiempaa harvempi yritys. Niin ikään vakuutusyhtiöiden suuntaan aikoo kääntyä viime vuotta harvempi yritys. ELY-keskuksia rahoituksen lähteenä harkitsee 15 prosenttia ja Tekesiä 10 prosenttia rahoitusta suunnittelevista.

Rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana ottaneista 78 prosenttia on ottanut sen pankeista ja 15 prosenttia rahoitusyhtiöistä – aivan kuten parin edellisen barometrin mukaan oli aikonutkin. Finnverasta rahoitusta oli ottanut 26 prosenttia, mikä on viime syksyä korkeampi osuus.

Rahoituksen ottamista seuraavan 12 kuukauden aikana suunnittelevista 29 prosenttia aikoo hakea Finnveran suhdannelainaa tai -takausta. Finnveran suhdannetuotteisiin aikovat turvautua erityisesti teollisuuden pk-yritykset. Palvelualalla suhdannelainan hakemista ennakoivia on vähemmän kuin muilla aloilla.

Ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista 32 prosenttia raportoi rahoitusmarkkinoiden muutosten aiheuttaneet erittäin tai melko suuria vaikutuksia. Tämä osuus on nyt kääntynyt laskuun syksyn pk-yritysbarometriin verrattuna.

Vaikutuksia havainneista 55 prosentin mukaan rahoituksen marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 62 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 36 prosentin mukaan. Vakuusvaatimukset näyttäisivät edelleen kiristyneen – etenkin teollisuudessa ja kaupassa.

Keskisuurissa yrityksissä pienempiä useammin nähdään erityisesti marginaalin nousseen. Pienemmissä yrityksissä koetaan puolestaan erityisesti vakuusvaatimusten kiristyneen.

Maksuvaikeudet eivät ole väistyneet

Pk-yrityksistä 18 prosenttia ilmoittaa kokeneensa maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä on samaa tasoa kuin syksyn barometrissa ja edelleen moninkertainen normaalitilanteeseen verrattuna, jolloin osuus on 2–3 prosenttia. Maksuvaikeudet ovat teollisuudessa yleisimpiä ja palveluissa puolestaan muita aloja harvinaisempia.

Yrityksistä 55 prosenttia on kokenut maksuvaikeuksia asiakkaiden tai kumppaneiden suunnalta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämäkin on samaa luokkaa kuin syksyllä. Maksuvaikeuksia ovat kohdanneet erityisesti teollisuuden ja kaupan yritykset.

Maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana kohdanneista 74 prosenttia katsoo maksuvaikeuksien lisääntyneen vuodentakaiseen verrattuna. Syksyllä tämä osuus oli vielä 80 prosenttia. Tämä vastaa 40 prosenttia kaikista yrityksistä. Yleistyviä maksuvaikeuksia ovat kohdanneet erityisesti laajemmilla markkinoilla toimivat ja suuremmat pk-yritykset.

Pk-yrityksistä 10 prosentilla on ollut tarvetta maksujärjestelyihin verottajan kanssa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Osuus on sama kuin syksyn pk-yritysbarometrissa. Toimialoista rakentamisessa on hieman useampi turvautunut maksujärjestelyihin.

Sopeutuminen talouskriisin seurauksiin jatkuu

Pk-yrityksistä lähes puolet on jo tehnyt sopeuttamistoimia taloustilanteen vuoksi. Sopeuttamistoimia tehneiden osuus on noussut 7 prosenttiyksikköä viime syksystä.

Sopeuttamistoimien toteutus ja niiden suunnittelu on sitä yleisempää mitä suurempiin pk-yrityksiin mennään. Pääsääntöisesti alihankkijoina toimivat yritykset ovat muita useammin joutuneet sopeuttamistoimiin.

Sopeuttamistoimiin ryhtyneistä 42 prosenttia on lomauttanut ja 30 prosenttia on tehnyt muita työaikajärjestelyitä. Irtisanomisiin on joutunut turvautumaan 26 prosenttia jo sopeuttamistoimia tehneistä, ja sopeuttamistoimia suunnittelevista 19 prosenttia harkitsee irtisanomisia. Näissä osuuksissa ei ole muutoksia viime syksystä.

Noin neljänneksellä yrityksistä sopeutumistoimiin kuuluu toiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin. Noin viidesosalla toimia tehneistä ja suunnittelevista toimet kohdistuvat liiketoiminnan laajentamiseen uusille alueille tai liiketoiminnan keskittämiseen ydinalueisiin. Tilapäisistä palkanalennuksista on sopinut 15 prosenttia ja 13 prosenttia sopeutustoimia suunnittelevista ennakoi toimien kohdistuvan palkan alennuksiin.

Lomautukset ja irtisanomiset ovat yleisimpiä teollisuudessa ja rakentamisessa. Mitä suurempi on yrityksen henkilömäärä, sitä yleisempiä ovat lomautukset, irtisanomiset ja työaikajärjestelyt sekä alihankinnan vähentäminen ja tuotannon siirtäminen toiseen maahan

>> Pk-yritysbarometri kevät 2010

>> Valtakunnallinen kalvosarja

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning på svenska