YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 1/2026
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Kevään 2026 Pk-yritysbarometri perustuu 4 393 pk-yrityksen
vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöä pk-yrityksissä.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 13.2.2026
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Juuso Heinilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Juhapekka Ristola
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
Tiivistelmä
Pk-yritysten suhdanneodotukset laskivat hieman viime syksystä päätyen takaisin vuoden takaiselle tasolleen. Yhdysvaltojen asettamat tullit ja kansainvälisten suhteiden kiristyminen, Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen sekä yleinen geopoliittinen epävakaus käänsivät odotukset laskuun vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla. Myös odotuksia vaisumpi kotimainen kulutuskysyntä heikentää pk-yritysten näkymiä suhdanteen kehityksestä. Nyt suhdannenäkymien saldoluku saa arvon yksi.
Pk-yrityksistä 23 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän samana. Syksyn 2025 barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli yksi prosenttiyksikkö enemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia kaksi prosenttiyksikköä vähemmän.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat siis Suomen taloudelle suunnilleen vastaavaa tai hieman heikompaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Sekä talouden tilaan että pk-yritysten odotuksiin liittyy joka tapauksessa edelleen poikkeuksellisen merkittävää epävarmuutta, kuten on ollut keväällä 2020 alkaneesta koronapandemiasta lähtien.
Liikevaihto-odotusten koheneminen pysähtyi, ja epävarmuus vähentää investointeja
Liikevaihdon kasvuodotusten koheneminen on pysähtynyt samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset kääntyivät laskuun. Liikevaihto-odotusten saldoluku pysyi muuttumattomana syksyn barometrista ja saa arvon 14.
Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti samaan aikaan, kun yleinen luottamus talouteen on laskenut. Odotukset ovat elpyneet vuoden 2024 alusta lähtien, mutta kannattavuusodotusten saldoluku pysyy negatiivisena arvolla miinus kolme.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Pitkään jatkuneen epävarmuuden ja heikon suhdanteen seurauksena kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investointien odotetaan lisääntyvän. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku pysyy negatiivisena arvolla –12.
Huolestuttava signaali on, että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten investointiaikomukset ovat heikentyneet selvästi vuoden 2025 aikana. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten investointiaikomuksia kuvaava saldoluku on nyt 33, kun se keväällä 2025 oli 49. Kasvuhakuisten pk-yritysten investointiaikeet ovat edelleen kohtuullisella tasolla, mutta lasku vuodentakaisesta on huomattava.
Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä, 63 prosenttia, on pitämässä innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehitystyön määrän ennallaan. Yli kaksi vuotta nollan tuntumassa pysytellyt innovointi- ja tuotekehitysaikeiden saldoluku ei tue kasvun edellytysten laajapohjaista vahvistumista. Yritysten tiukka talous on viime vuosina vähentänyt mahdollisuuksia aktiiviseen innovointiin ja tuotekehitykseen.
Pk-yritykset varovaisia lisäämään henkilöstöään
Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilöstön määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan 12 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Pk-yritykset sinnittelevät heikkojen taloustilanteiden yli pitämällä henkilöstöstään kiinni, eivätkä henkilöstöodotukset ole talouden epävarmoista näkymistä huolimatta kääntyneet negatiivisiksi. Henkilöstöodotusten saldoluku kaksi on yhden yksikön syksyn 2025 barometria korkeampi.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä
Viime vuosien monet kriisit eivät ole merkittävästi tukahduttaneet yritysten kasvuhaluja: hieman yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia, ja kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on kääntynyt kasvuun. Kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on kuitenkin edelleen huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi.
Viimeisen vuoden aikana hieman yli neljännes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uutta teknologiaa sekä kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi lähes kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita. Myös kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Pk-yrityksistä 22 prosentilla on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla, ja osuus on laskenut hieman edellisestä barometrista.
Taloustilanne ja tiukka sääntely vähentävät ulkoisen rahoituksen käyttöä
Pitkään kestänyt vaikea suhdannetilanne yhdistettynä pankkitoiminnan tiukentuneeseen sääntelyyn ja de-risking-ilmiöön näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Selvästi alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Osuus on laskenut lievästi viime syksyn barometrista. Kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan on laskenut seitsemällä prosenttiyksiköllä syksyyn 2025 verrattuna.
Pk-yrityksistä lähes puolet ilmoitti rahoituksen yleisen saatavuuden heikentyneen. Nousua vuoden takaiseen oli kuusi prosenttiyksikköä ja kahdessa vuodessa osuus on noussut 13 prosenttiyksikköä. Rahoittajien luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisimpien yritysten kohdalla.
Suomen pankkisektorin keskittyneisyys näkyy pk-yritysten rahoituspalvelujen saannissa. Kaksi suurinta toimijaa vastasivat 71 prosentista pk-yritysten palveluista yrityksen pääpankkina. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt ennallaan, ja joka viides rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen. Lisäksi pankkirahoitusta hakeneista 28 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta.
Ennakoitua haastavammasta vuodesta huolimatta pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni selvästi loppuvuoden aikana. Tässä barometrissa 16 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus laski neljällä prosenttiyksiköllä syksyn 2025 barometrista.
Suhdannetilanne vaatii sopeuttamistoimia, ja kysynnän epävakaus jarruttaa kasvua
Vaikea ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt hieman useampi kuin joka viides pk-yritys suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden takaisesta. Yleisimpiä suunniteltuja sopeuttamistoimia ovat lomautukset ja erilaiset työaikajärjestelyt.
Työvoiman saatavuus on edelleen yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Hieman alle puolet pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan kasvua ainakin jossain määrin. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä useammin osaavan työvoiman saatavuus koetaan kasvun ja työllistämisen esteeksi.
Pk-yritysten digitalisaatio kiihtynyt ja tekoälyn käyttö yleistynyt
Verkkosivut ovat edelleen selvästi yleisimmin hyödynnetty digitaalinen työkalu liiketoiminnassa. Pk-yrityksistä 80 prosentilla on omat kotisivut ja sosiaalista mediaa käyttää liiketoiminnassaan 64 prosenttia yrityksistä. Myös generatiivisen tekoälyn käyttö on yleistynyt laajasti: 36 prosenttia pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä jotain generatiivisen tekoälyn työkalua.
Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana, kun viime vuonna joka kolmas pk-yritys koki samoin. Hieman yli neljännes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Hieman alle kolmannes pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei käytä lainkaan tekoälyä.
Tekoälyä hyödynnetään yleisimmin tiedonhaussa ja ideoinnissa, kielikäännöksissä, tekstin ja kuvien tuottamisessa sekä datan, tiedon ja tekstin analysoinnissa. Suurimmaksi esteeksi tekoälyn käytölle koettiin tiedon tai osaamisen puute, josta raportoi 44 prosenttia pk-yrityksistä.
Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta
Omistuksen siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai muulla tavalla luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua ja kasvaa. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 14 prosentilla yrityksistä. Osuus ei ole muuttunut vuoden takaisesta. Joka kymmenes pk-yritys on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana. Ostohalukkaista yrityksistä ulkopuolista rahoitusta tarvitsee 75 prosenttia.
Tiedote
- Pk-yritysbarometri: Rahoituksen saatavuus huonontunut, maksuvaikeudet vähentyneet ja tekoälyn käyttö kasvanut, julkaistu 13.2. klo 09.14