Pk-yritysbarometri 2/2013

10.9.2013

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2013 Pk-yritysbarometri perustuu yli 5 000 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kehittämistarpeita, yrittäjyysilmapiiriä sekä rahoitustilannetta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty pkyritysten kokemuksia yritysten välisten maksuaikojen pituudesta sekä viranomaisten tapaa soveltaa lainsäädäntöä ja muuta yritystoimintaa koskevaa ohjeistusta.

Helsingissä 10.9.2013

TIIVISTELMÄ

Suhdanneodotukset Pk-yritysbarometriin vastanneiden tuhansien pk-yritysten keskuudessa ovat pysyneet lähes alkuvuoden tasolla, vaikka kansainvälisen talouden heikkous on pitkittynyt ja tilanne Suomen kotimarkkinoilla vaikeutunut. Seuraavien 12 kuukauden odotuksia kuvaava saldoluku on nyt +4, kun se edellisessä, alkuvuoden barometrissa oli +5. Joka neljäs yritys arvioi suhdanteiden paranevan, ja 21 prosenttia pelkää niiden edelleen heikkenevän.

Toimialoittain suurin muutos tapahtui kaupassa, jonka saldoluku aleni kahdeksalla yksiköllä tasolle –7. Kaupan odotukset ovat nyt selvästi muita päätoimialoja heikommat, mikä on poikkeuksellista. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suhdannetilanne on pk-yritysten näkökulmasta vaikeutunut. Nyt 29 prosenttia vastaajista kertoo olosuhteiden olevan vuodentakaista huonommat, kun edellisessä barometrissa vastaava osuus oli 25 prosenttia. Lasku on tapahtunut suurelta osin kaupan alan yrityksissä.

Liikevaihto on vakiintunut ja kannattavuus on laskussa

Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku on jo parin vuoden ajan vakiintunut tasolle, joka on vain noin puolet hyvän talouskehityksen aikaisesta. Teollisuuden pk-yritykset näkevät kuitenkin tilanteen vähitellen kohenevan, mitä osoittaa saldoluvun 6 yksikön nousu alkuvuodesta.

Korkeimmat ja samalla kaksijakoisimmat liikevaihto- odotukset ovat suurilla, yli 50 hengen yrityksillä. Niistä puolet arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana, mutta sen supistumiseen varautuu runsaat 20 prosenttia tämän kokoluokan yrityksistä.

Heikko ulkomainen kysyntä ja kotimarkkinoiden alamäki näkyvät kannattavuusodotuksissa. Saldoluku aleni alkuvuodesta kolmella yksiköllä lukemaan +6. Lasku tuli valtaosin kaupan alalta, jolla joka kolmas pk-yritys näkee kannattavuutensa heikkenevän. Kaupan saldoluku aleni peräti 14 yksikköä ja oli ainoana toimialana negatiivinen.

Työpaikat säilyvät, mutta investoinnit vähenevät

Pienet yritykset sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstönsä määrästä. Odotusten saldoluku +6 on melko matala, mutta silti positiivinen ja aivan sama kuin vuotta aiemmin. Lähes 75 prosenttia pk-yrityksistä aikoo edelleen säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Rakentamisessa ja myös teollisuudessa saldoluvut ovat hieman alkuvuotta korkeammat. Sen sijaan kauppa ei pysty työllistämään entiseen tahtiin, ja saldoluku painui ainoana toimialana negatiiviseksi.

Pk-yritysten arviot investointiensa lähiajan kehityksestä ovat alentuneet kevään 2011 barometristä lähtien ja sama trendi jatkui edelleen. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä kuin niitä lisääviä yrityksiä. Yhteenlaskettu saldoluku päätyi siten lukemaan –9. Hieman positiivista investointinäkymissä on se, että teollisuudessa ja rakentamisessa odotusten alamäki loiveni.

Pk-yritysten toimintaympäristö on vaikeutunut

Pk-yritysten kokonaisarvio toimintaympäristöstä eli yrittäjyysilmapiiristä ja elinkeinoilmastosta on laskenut vuodessa 8 yksikköä indeksin saadessa nyt arvon –7. Osatekijöittäin tarkasteltuna lasku näkyy selkeimmin markkinaehtoisten rahoittajien kohdalla, mutta myös julkisten rahoittajien suhtautuminen on yritysten mukaan muuttunut negatiivisemmaksi.

Yrittäjyysilmapiiri-indeksin osatekijöistä yrittäjien oma kokemus ja kansalaisten suhtautuminen saavat positiivisen arvion, mutta molemmat ovat kuitenkin laskeneet selvästi vuoden takaisesta. Julkisen vallan asenteet ja toimet arvioidaan selkeästi negatiiviseen sävyyn erityisesti valtakunnan tasolla mutta myös paikallis- ja aluetasolla. Yrittäjyyteen vaikuttava paikallisen tason tekijöitä mittaava elinkeinoilmastoindeksi jatkoi myös laskuaan. Neljästätoista osatekijästä laskettu kokonaisindeksi laski vuodessa viisi yksikköä, saaden nyt arvon 11. Parhaan arvion vastaajat antavat sijaintipaikkakunnalleen asuinympäristöstä, tietoliikenneyhteyksistä ja liikenneyhteyksistä. Heikoimman arvion saavat sijaintikunnan ja yritysten välinen yhteistyö sekä elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan.

Kasvuhakuisuus on säilynyt ja kehittämistarpeet ovat kasvaneet

Talouden pitkittyneestä epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia kasvaa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on selvästi korkeampi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on kolmasosa vastaajista. Vaisut talousnäkymät eivät siten ole romuttaneet pk-yritysten kasvuhalukkuutta, vaikka hieman aikaisempaa useampi yritys pyrkii vain säilyttämään asemansa.

Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla jatkuvien yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tästä syystä myös pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä. On positiivista havaita, että entistä useampi yritys on tunnistanut tämän. Peräti 90 prosenttia yrityksistä kokee, että heillä on kehitettävää omassa toiminnassaan.

Suurin kehittämistarve pk-yrityksissä on edelleen myynnin ja markkinoinnin alueella. Seuraavaksi eniten tarpeita on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Toimialoittaan tarkasteltuna henkilöstön osaamisen turvaaminen nähdään hyvin tärkeäksi teollisuutta lukuun ottamatta. Myynnin ja markkinoinnin kehittämisen tärkeys korostuu kaupassa ja palveluissa, johtaminen ja verkottuminen puolestaan rakentamisessa.

Käyttöpääomaa tarvitaan, mutta luottoehdot ovat tiukentuneet

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman laajemmin edellisen barometrin tuloksiin verrattuna. Nyt 24 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta, kun alkuvuonna osuus oli kaksi prosenttiyksikköä alempi.

Rahoitushakemusten taustalla ei kuitenkaan ole odotus talouden eikä investointien noususta. Rahoitusta aiotaan hakea entistä enemmän käyttöpääomaksi. Peräti 38 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta, tarvitsevat sitä nimenomaan käyttöpääomaksi. Edellisessä barometrissa vastaava osuus oli 34 prosenttia, mikä sekin on korkea.

Kone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta aikoo hakea runsas viidennes ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista. Muista toimialoista erottuu jälleen kauppa, jossa rahoitusta investointeihin aiotaan hakea selvästi aiempaa vähemmän. Yli puolet kaupan pk-yritysten rahoitussuunnitelmista liittyy käyttöpääoman tarpeeseen ja vain runsas 10 prosenttia investointeihin.

Teollisuudessa rahoitussuunnitelmissa on nähtävissä pieniä positiivisia merkkejä. Laajennusinvestointien osuus on hieman noussut alkuvuodesta ja rahoitussuunnitelmat yrityksen kehityshankkeisiin ovat selvästi yleisemmät kuin vielä alkuvuonna.

Tässä barometrissa kysyttiin myös yritysten arvioita rahoittajien luottopolitiikan muutoksista sekä siitä, miten nämä muutokset ovat näkyneet rahoitusehdoissa. Hieman yli 80 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on muuttunut ainakin jonkin verran ja että rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat heijastuneet yritysten rahoitusehtoihin. Nämä vastaajat nimeävät kolmeksi merkittävimmäksi muutokseksi marginaalien nousun, vakuusvaatimusten kiristymisen ja yritysten omarahoitusosuuden kasvun.

Marginaalien nousu ja aiempaa kovemmat vakuusvaatimukset on muissakin kyselyissä nimetty yleisimmiksi muutoksiksi. Merkittävää on myös tarvittavan omarahoitusosuuden kasvu. Lähes joka kolmas yritys mainitsi tämän muutoksen.

Omarahoitusosuuksien ja vakuusvaatimusten nousu ovat ratkaisevia rahoituksen saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämä ilmenee siinä, että 38 prosenttia niistä, joiden mielestä luottopolitiikka on muuttunut, kokee rahoituksen yleisen saatavuuden vaikeutuneen. Eniten vaikeutuminen koskee palvelualan yrityksiä sekä melko nuoria yrityksiä.

Kohtuuttoman pitkät maksuajat uhkaavat yritystoimintaa

Pk-yrityksistä 44 prosenttia kertoo joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Toimialoittain tarkasteltuna tämä koskee erityisesti teollisuuden pk-yrityksiä. Peräti kaksi kolmasosaa niistä on kohdannut tämän ongelman ja kaupassakin lähes puolet pk-yrityksistä oli törmännyt siihen. Rakentamisessa ja palveluissa pitkät maksuajat eivät ole aivan yhtä yleisiä, mutta näilläkin toimialoilla noin 40 prosenttia yrityksistä on joutunut ongelman kanssa tekemisiin.

Selvitettäessä pitkien, yli 30 päivän maksuaikoja, yli kolmannes pk-yrityksistä ilmoitti joutuneensa hyväksymään yli 60 päivän maksuaikoja. Lähes puolet vastaajista oli selvinnyt alle 60 päivän maksuajalla ja noin viidennes oli joutunut antamaan kaksi kuukautta maksuaikaa.

Barometrin tulosten perusteella kohtuuttoman pitkät maksuajat näyttävät yleistyneen laajasti. Pitkät maksuajat ovat Suomessa melko tuore ilmiö, joka aiheuttaa monissa tapauksissa vakavia ongelmia pk-yrityksille. Ylipitkät maksuajat uhkaavat lukuisten yritysten toimintamahdollisuuksia.

Lue tiedote:

» Pk-yritykset säilyttävät työpaikat
» Pk-yritykset kokevat rahoitusehtojen tiukentuneen

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2013 -raportti

» Sammanfattning på svenska

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Valtakunnallinen kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Pk-yritysbarometri syksy 2013 Finnvera kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Finnveran kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Aluekalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Seutukuntien kalvosarjat
» Seutukuntien kalvotsarjat PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Muut raportit ja kalvot