Pk-yritysbarometri 2/2016

13.9.2016

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2016 Pk-yritysbarometri perustuu yli 6 000 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä toimintaympäristöä.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 13.9.2016

---

Tiivistelmä

Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat paljon aiempaa positiivisempia. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2016 barometriin verrattuna selvät. Talouskasvu on alkanut, ja sen oletetaan jatkuvan maltillisena mutta vakaana. Suhdannenäkymien saldoluku nousi keväästä kuudellatoista yksiköllä. Voimakas odotusten paraneminen yllätti positiivisesti. Muutokseen vaikuttaa kotimarkkinoiden hyvä kehitys, joka kompensoi vientikysynnän heikkoa liikkeellelähtöä.

Pk-yrityksistä jo 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Enää vain noin joka kymmenes pelkää niiden heikkenevän. Edellisessä barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia vastaajia oli yksitoista prosenttiyksikköä vähemmän ja vastaavasti heikkeneviä suhdanteita ennakoivia viisi prosenttiyksikköä enemmän.

Liikevaihto normalisoituu ja investoinnit lähtevät liikkeelle

Yleisten suhdanneodotusten paraneminen näkyy myös siinä, miten liikevaihdon odotetaan kasvavan. Odotukset vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia ja ovat saavuttaneet tason, jolla ne ovat olleet aiempina vuosina. Saldoluku nousi keväästä kahdeksan yksikköä arvoon 36. Tämä on jo lähellä hyvän talouskehityksen aikaista keskiarvoa. Vientimarkkinoiden hitaasta elpymisestä huolimatta teollisuuden liikevaihto-odotuksen nousivat voimakkaimmin.

Kokonaisuudessaan pk-yritysten arviot liikevaihdon kehityksestä vaikuttavat olevan hieman talous-ennusteita positiivisempia. Tälle ja ensi vuodelle tehtyjen talousennusteiden mukaan Suomen talouden reaalisen BKT:n kasvun ennustetaan jäävän kohtuullisen pieneksi.

Pk-yritysten arvioissa investointien lähiajan kehityksestä tapahtui selvä parannus. Investointiodotukset ovat kuitenkin edelleen varovaiset, vaikka reilun vuoden jatkuneen hyvän kehityksen seurauksena saldoluku kääntyi positiivisen puolelle arvoon 3.

Vahvimmat odotukset investointien kasvusta ovat teollisuudessa ja rakentamisessa. Muista pää-toimialoista poiketen kaupan investointiodotusten saldoluku jäi negatiiviseksi, mutta kehitys on sielläkin ollut positiivista.

Investoinneille on vielä useita jarruja. Kasvu on verkkaisesti kiihtynyt tämän vuoden aikana, mutta vientikysynnän elpyminen antaa odottaa itseään. Yhtä yksittäistä lähdettä kasvulle ei ole, vaan se tulee useista puroista.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä

Taloudellisten olojen paraneminen ei välittömästi näy yhtä suurena muutoksena henkilöstöodotuksissa, koska pk-yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Nyt kuitenkin voidaan olettaa, että pk-yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja, vaikka edelleen suuri enemmistö, lähes 70 prosenttia, pk-yrityksistä aikoo edelleen säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Teollisuudessa työllisyysnäkymät ovat hieman paremmat kuin muilla toimialoilla. Taloustilanteen paranemisesta kertoo se, että kaikilla toimialoilla uskotaan, että työvoiman määrää voidaan edelleen lisätä. Myös kaiken kokoiset pk-yritykset uskovat voivansa lisätä työvoiman määrää.

Työllistämismahdollisuuksia helpottaa jossain määrin se, että näkemykset palkkojen kehityksestä ovat säilyneet kohtuullisen maltillisina, vaikka pientä nousua kevään barometriin on havaittavissa. Palkkojen arvioidaan kohoavan vain hieman nopeammin kuin lopputuotehintojen.

Kasvua haetaan uusiutumalla ja kansainvälistymällä

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Positiivista on havaita, että talouden aktiviteetin lisääntymisen seurauksena pk-yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt. Nyt 11 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 39 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä keväästä. Samanaikaisesti niiden yritysten määrä, joilla ei ole kasvutavoitteita, on pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä keväästä. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on jo samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.

Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että myös pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä jatkuvasti.

Nopea teknologinen kehitys korostaa innovaatio-valmiuksien merkitystä. Nykyisin uudet ideat ja innovaatiot syntyvät erilaisissa verkostoissa. Keskiössä on digitaalisiin toimintaympäristöihin liittyvä osaaminen ja kyky hyödyntää digitalisaatiota.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman kohtuullisesti. Kaikkiaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia pk-yrityksiä on 20 prosenttia barometrin vastaajista. Suora vienti on yleisin kansainvälistymisen muoto. Sitä harjoittaa yli puolet kaikista vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavista pk-yrityksistä.

Pk-yrityksille kansainvälistyminen on iso askel. Sekä vientiodotuksissa että toteutuvan viennin määrässä muutokset ovat usein nopeita ja jyrkkiä. Tämän barometrin mukaan viennin määrä nousee seuraavan 12 kuukauden aikana. Kaikilla päätoimialoilla odotetaan voimakkaasti suurempaa vientiä.

Pk-yritysten rahoituksen turvaamisessa riittää haasteita

Pankkitoiminnan tiukka sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän verrattuna edellisen barometrin tuloksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla ovat havainnot talouden noususta ja sitä seuraava investointiaktiviteetin kasvu. Tässä barometrissä kysyimme ensimmäistä kertaa, olisiko yrityksellä ollut tarvetta rahoitukseen viimeisen 12 kuukauden aikana, mutta eivät hakeneet sitä. Tulos yllätti, sillä peräti joka kymmenes pk-yritys kertoi tilanteen olevan tällainen. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan neljä prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Vaikuttaa siltä, että merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä. Syynä ovat ensisijaisesti kireät vakuus- ja lainavaatimukset.

Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun käynnistyminen ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Näiltä osin näkymät ovat selvästi parantuneet edellisestä barometristä. Parantuneista näkymistä kertoo myös se, että rahoitusta käyttö-pääomaksi hakevien osuus on laskenut.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Finnveran rooli pankkilainojen tärkeimpänä vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Vaikka vähitellen vaikuttaisi siltä, että luottopolitiikan suurimmat muutokset olisivat ohi, lähes puolet barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt. Rahoittajien luottopolitiikka on muuttunut hyvin laajasti. Marginaalien nousun ja aiempaa kovempien vakuusvaatimusten ohella myös oman pääoman vaatimus on kasvanut ja laina-vaatimukset ovat kiristyneet.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Tällä kertaa vajaa viidennes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi.

Yleisen talouskehityksen paranemisesta huolimatta kassatilanne on kireä monissa pk-yrityksissä. Joka kuudes pk-yritys raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus on säilynyt ennätyskorkeana. Ongelman syvyyttä kuvaa se, että maksuvaikeuksista kärsineiden yritysten määrä on pysynyt 14–20 prosentin haarukassa jo kuuden vuoden ajan.

Onnistunut omistajanvaihdos on mahdollisuus

Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Jokainen yrittäjä joutuu jossakin vaiheessa pohtimaan, mitä yritykselle tapahtuu, kun itse ei enää aktiivisesti pyöritä sitä. Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen kautta luo yrityksen toiminnalle mahdollisuuden jatkua.

Pk-yrityksistä 44 prosenttia on suunnitellut omistajanvaihdosta. Seuraavan viiden vuoden aikana joka neljännessä pk-yrityksessä on odotettavissa omistajanvaihdos. Suhteellisesti eniten omistajan-vaihdoksia harkitaan teollisuuden ja kaupan aloilla.

Omistajanvaihdos antaa mahdollisuuden säilyttää yrityksen saavutukset. Pk-yrityksistä reilu puolet seuraakin aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä. Pienissä yrityksissä arvon seuraaminen on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin suuremmissa yrityksissä.

Lue tiedote: Pk-yritysbarometri: Pk-yrityksillä myönteiset odotukset tulevasta
Läs nyhetsinfo: SME-företagen har positiva förväntningar på framtiden
TEM: Ministeri Rehn: pk-yritysten suhdannekuvassa monia positiivisia merkkejä — hallitus vauhdittaa toteutetuilla ja tulevilla toimilla yritysten kasvua
ANM: Minister Rehn: En hel del positiva tecken i konjunkturbilden för SMF-företag — regeringen påskyndar företags tillväxt med genomförda och framtida åtgärder
Finnvera: Yritysten käsitykset rahoituksen saatavuudesta heikolla tasolla — kannattaviin hankkeisiin rahoitusta tarjolla hyvin

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2016 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri syksy 2016 Finnvera kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri syksy 2016 TEM kalvosarja (PDF-tiedosto)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)