YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 2/2025
Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Syksyn 2025 Pk-yritysbarometri perustuu 4 200 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisina aiheina tarkastellaan kansainvälisen kaupan rajoitteiden vaikutuksia sekä pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 11.9.2025
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Juuso Heinilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Juhapekka Ristola
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
Tiivistelmä
Pk-yritysten suhdanneodotukset nousivat hieman sekä viime kevääseen että edellisvuoteen verrattuna. Odotuksia ovat vahvistaneet inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja onnistunut irtautuminen venäläisestä energiasta sekä Venäjän-kaupasta. Yhdysvaltojen tullipolitiikan kiristymisestä seuranneet kauppajännitteet ja lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ovat saaneet pk-yritykset odottavalle kannalle. Suhdannenäkymien saldoluku saa arvon 3, mikä on kaksi yksikköä enemmän kuin kevään 2025 barometrissa.
Pk-yrityksistä 24 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 21 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Kevään barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli vajaan prosenttiyksikön vähemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia reilut kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän samana.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat siis Suomen taloudelle suurin piirtein vastaavaa tai hieman heikompaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Sekä talouden tilaan että pk-yritysten odotuksiin liittyy joka tapauksessa edelleen poikkeuksellisen merkittävää epävarmuutta.
Odotukset kasvusta nousussa, mutta epävarmuus vähentää investointeja
Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat nousseet pohjalukemistaan. Liikevaihto-odotusten saldoluku nousi kevään 2025 barometrista neljä yksikköä ja saa arvon 14.
Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti samaan aikaan, kun yleinen luottamus talouteen on laskenut. Suurin epävarmuus tulevasta on hellittänyt, mutta kannattavuusodotuksia mittaava saldoluku pysyy edelleen negatiivisena arvolla miinus viisi.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Heikot investointiaikeet ovat näkyneet pk-yritysbarometrin tuloksissa jo useamman vuoden ajan. Pitkään jatkuneen epävarmuuden ja heikon suhdanteen seurauksena teollisuus on ainoa päätoimiala, jolla on enemmän investointeja lisäämään pyrkiviä kuin niitä vähentäviä yrityksiä. Pienestä noususta huolimatta investointien arvon muutosodotusten saldoluku pysyy negatiivisena arvolla -11.
Positiivinen signaali pk-yritysten investointiodotuksissa on viime vuoden aikana tapahtunut voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten investointien kehitystä peilaavan saldoluvun jyrkkä nousu. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten saldoluku saa nyt arvon 47, kun keväällä 2024 se oli 20.
Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä, 63 prosenttia, on pitämässä innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehitystyön määrän ennallaan. Yli kaksi vuotta nollan tuntumassa pysytellyt innovointi- ja tuotekehitysaikeiden saldoluku ei tue kasvun edellytysten laajapohjaista vahvistumista. Yritysten tiukka talous on viime vuosina vähentänyt mahdollisuuksia aktiiviseen innovointiin ja tuotekehitykseen.
Pk-yritykset pitävät yhä kiinni henkilöstöstä
Pk-yritykset huolehtivat henkilöstöstä ja sinnittelevät heikkojen taloustilanteiden yli pitämällä siitä kiinni. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilöstön määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan 11 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 75 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat talouden epävarmoista näkymistä huolimatta palautuneet positiivisiksi. Saldoluku kolme on kaksi yksikköä kevään 2025 barometria korkeampi.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta
Viime vuosien monet kriisit eivät ole merkittävästi tai äkillisesti vähentäneet yritysten kasvuhaluja. Edelleen selvästi yli kolmannes pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuuden lasku vaikuttaa pysähtyneen kuuteen prosenttiin. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on edelleen vaatimaton, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku aiheuttaa huolta.
Pk-yrityksistä 19 prosenttia on ottanut käyttöön uutta teknologiaa ja 47 prosenttia on investoinut digitalisaatioon viime vuoden aikana. Noin puolet yrityksistä on myös kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi hieman alle kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Pk-yrityksistä merkittävä osuus, 25 prosenttia, raportoi tekevänsä tutkimusta ja kehittämistä jossain muodossa. Toimialojen välillä on odotetusti merkittäviä eroja. Suurin osuus on teollisuudessa, jossa 37 prosentilla pk-yrityksistä on T&K-toimintaa.
Kansainvälinen tullipolitiikka nostanut kustannuksia ja kiristänyt kilpailua
Vuoden 2025 aikana pk-yritysten vientiodotuksia on painanut Yhdysvaltojen tullipolitiikasta johtuva kauppasuhteiden kiristyminen. Merkittävästä epävarmuudesta huolimatta vientiä harjoittavista pk-yrityksistä 34 prosenttia odottaa viennin arvon kasvavan seuraavan vuoden aikana, ja viennin arvon muutosodotuksia kuvaava saldoluku saa arvon 20.
Pk-yrityksistä 24 prosentilla on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla. Pohjoismaat ovat keskeinen markkina-alue, jolla toimii 68 prosenttia ulkomaankauppaa harjoittavista yrityksistä. Myös Euroopan unioni on merkittävä markkina-alue suomalaisille pk-yrityksille 63 prosentin osuudella. Seuraavaksi tärkein markkina on Yhdistynyt kuningaskunta, jossa toimii noin joka viides pk-yritys.
Noin 13 prosenttia pk-yrityksistä raportoi kansainvälisen tullipolitiikan tai muiden kaupan rajoitteiden aiheuttamista kohonneista kustannuksista, ja lähes joka kymmenes on kohdannut kiristynyttä kilpailua. Puolet kaikista pk-yrityksistä raportoi, että tullipolitiikalla tai muilla kansainvälisen kaupan rajoitteilla ei ollut kyselyyn mennessä ollut vaikutuksia yrityksen toimintaan. Vastaava osuus vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla harjoittavien yritysten joukossa on 43 prosenttia.
Taloustilanne ja tiukka sääntely vähentävät ulkoisen rahoituksen käyttöä
Pitkään kestänyt vaikea suhdannetilanne ja sen seurauksena yritysten heikentynyt luottokelpoisuus yhdistettynä pankkitoiminnan tiukentuneeseen sääntelyyn näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä: selvästi alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman lisääntynyt viime kevään barometrista.
Myönteistä rahoituksenottamisaikomuksissa on se, että kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan on säilynyt kohtuullisen hyvänä ja jopa hieman kasvanut keväästä.
Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa yleistä ja tässä barometrissa sen osuus on edelleen lähes samalla tasolla kuin aikaisemmin. Finnvera on säilyttänyt asemansa pankkilainojen tärkeimpinä vaihtoehtoina yhdessä Business Finlandin ja ELY-keskusten kanssa.
Kuluva vuosi on ollut monelle pk-yritykselle ennakoitua haastavampi ja se näkyy maksuvaikeuksien määrässä. Noin 20 prosenttia eli joka viides pk-yritys raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus nousi kevään 2025 barometrista kahdella prosenttiyksiköllä ylittäen pandemiasyksyn 2020 tason.
Tiedotteet
- Pk-yrityksillä positiivisimmat näkymät sitten Venäjän hyökkäyssodan alun, julkaistu 11.9.2025 klo 9.