YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysten suhdannenäkemys joulukuu 2008
1.12.2008
JOHDANTO JA YHTEENVETO
Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta luotaavan pikakyselyn joulukuussa 2008 (12.–17.12.). Vastaava kysely tehtiin lokakuussa (20.–22.10.). Kysely lähetettiin 14 000 satunnaisesti poimitulle Suomen Yrittäjien jäsenyritykselle. Kyselyyn vastasi noin 2 650 yrityksen edustajat (lokakuussa 2 800). Vastaajien rakenne vastaa hyvin molemmissa kyselyissä Suomen pk-yritysrakennetta sekä samalla Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n tekemän Pk-yritysbarometrin vastaajien rakennetta.
Vastaajajoukon näkemyksiä voi verrata hyvin edellä kuvatun perusteella toisiinsa ja Pk-yritysbarometrin tuloksiin. Suhdannenäkemys on heikentynyt edelleen loppusyksyn ja alkutalven aikana. Heikkeneminen ei ole kuitenkaan ollut enää yhtä voimakasta kuin alkusyksystä. Odotukset ovat laskeneet kuitenkin voimakkaasti yrityksen liikevaihtoa koskien. Suhdanneodotukset eivät ole olleet näin alhaalla sitten vuosien 1990–1993.
Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet edelleen. Saldoluku on nyt -22, kun lokakuun pikakyselyssä saldoluku oli -12 ja syksyn Pk-yritysbarometrissa +6. Edellisen kerran saldoluku oli negatiivinen vuosina 1990–1993 Pk-yritysbarometrissa, jolloin saldoluku oli -46 – -50 parin vuoden ajan. Kuitenkin pk-yrityksistä 47 prosenttia odottaa suhdanteiden pysyvän suunnilleen ennallaan oman yrityksensä kannalta. Vastaajista 34 prosenttia ennakoi yleisen suhdanteen heikkenevän merkittävämmin. Palveluissa odotukset ovat muita aloja paremmat, ja ne ovat laskeneet muita aloja vähemmän rakentamisen ohella.
Pk-yritysten liikevaihto-odotukset ovat laskeneet muita tekijöitä voimakkaammin. Saldoluku on alentunut peräti 23 yksikköä. Saldoluku on -5 oltuaan +36 keskimäärin. Tältä osin lähestytään jo 1990-luvun alun saldolukuja. Vastaajista 29 prosenttia odottaa yrityksensä liikevaihdon olevan korkeampi vuoden päästä ja 34 prosenttia uskoo tämän olevan matalampi. Palveluissa odotukset ovat muita aloja paremmat. Kysyntä on laskenut viimeisen kuukauden aikana 38 prosentilla yrityksistä, kun lokakuussa näin arvioi 29 prosenttia vastaajista.
Yritysten investointiodotukset ovat heikentyneet edelleen. Saldoluku -29 on laskenut 9 yksiköllä laskettuaan lokakuussa 22 yksiköllä. Se on selkeästi alle keskimääräisen, +11, saldoluvun. Erityisesti kasvua odottavien osuus on laskenut, kun taas ennallaan säilymistä odottavien osuus on noussut vastaavasti.
Pk-yrityksistä 12 prosenttia uskoo lisäävänsä henkilöstöään seuraavan vuoden aikana. Vastaajista 18 prosenttia ennakoi henkilöstön vähenemistä. Saldoluku, -5, on laskenut 2 yksikköä laskettuaan 17 yksikköä lokakuussa. Lasku on siten muita osatekijöitä pienempi. Saldoluku on ollut keskimäärin +18. Vastaajista 70 prosenttia odottaa henkilöstömäärän säilyvän ennallaan.
Vastaajayrityksistä 9 prosentissa henkilöstöä on ollut lomautettuna ja/tai irtisanottuna viimeisen kuukauden aikana. Yrityksistä 17 prosenttia arvioi joutuvansa lomauttamaan/irtisanomaan henkilöstöä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Siten lomautukset ja irtisanomiset ovat vielä lisääntymässä lähitulevaisuudessa.
Pk-yrityksistä 36 prosenttia katsoo, että asiakkaiden ja/tai kumppaneiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet viimeisen kolmen kuukauden aikana verrattuna vuodentakaiseen. Erityisesti vaikeudet ovat kasvaneet teollisuuden ja kaupan yritysten kohdalla – 43–44 prosenttia. Samoin on käynyt erityisesti pienten (46 %) ja keskisuurten (42 %) yritysten kohdalla.
Seuraavan vuoden aikana ulkoista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Tämä osuus on noussut hieman lokakuun pikakyselystä (20 %) ja syksyn Pk-yritysbarometrista (22 %). Ulkoisen rahoituksen hankkimista suunnitellaan erityisesti teollisuudessa (37 %). Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä rahoitusta aikoo ottaa 43 prosenttia. Keskisuurista yrityksistä rahoitusta aikoo ottaa puolet, kun taas pienistä rahoitusta ennakoi ottavansa 37 prosenttia ja mikroyrityksistä noin 20 prosenttia.
Useimmiten uutta ulkoista rahoitusta aiotaan hakea käyttöpääomaksi, yrityksen kehityshankkeisiin, kone- ja laiteinvestointeihin sekä rakennusinvestointeihin. Yritysten omistusjärjestelyihin sekä toimitusaikaiseksi rahoitukseksi ja vakuuksiksi ulkoista rahoitusta aiotaan ottaa melko yleisesti. Investointeihin ja omistusjärjestelyihin rahoitusta aiotaan ottaa aiempaa harvemmassa yrityksessä. Siten käyttöpääomarahoituksen merkitys on kasvussa. Kansainvälistyminen ja kehityshankkeet korostuvat kasvuhakuisimmilla, kun taas keskisuurilla korostuvat omistusjärjestelyt erityisesti.
Pk-sektori aikoo turvautua edelleen rahoituksessa pankkisektoriin. Finnvera ja rahoitusyhtiöt ovat seuraavaksi tärkeimpiä rahoittajia. Teollisuudessa Finnveralla on muita aloja suurempi osuus. Samoin mikro- ja pienyrityksissä Finnveran rooli korostuu. Vakuutusyhtiöiden (eläkevakuuttajat) ovat merkittävässä roolissa keskisuurten yritysten hakiessa rahoitusta. Keskisuurten ja pienten yritysten kohdalla merkittävä rooli on myös muilla rahoitusyhtiöillä. Finnveran ja pääomasijoittajien rooli on merkittävin kasvuhakuisimmille yrityksille. Nuoret yritykset aikovat turvautua muita useammin Finnveraan ja pääomasijoittajiin kun taas vanhemmat yritykset vakuutusyhtiöihin.
Pk-yrityksistä 34 prosenttia on hakenut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Näistä pääosin alle vuoden mittaista rahoitusta on hakenut 13 prosenttia, yli vuoden mutta alle 5 vuoden mittaista rahoitusta on hakenut 59 prosenttia, yli viiden mutta alle kymmenen vuoden rahoitusta 21 prosenttia ja yli 10 vuoden rahoitusta 7 prosenttia ulkoista rahoitusta hakeneista.
Pk-yrityksistä 30 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Myös tämä osuus on käytännössä sama kuin lokakuun pikatiedustelussa ja syksyn Pk-yritysbarometrissa. Teollisuudessa ja kaupassa rahoitusta on otettu 33–35 prosentissa yrityksistä ja rakentamisessa 29 prosentissa palveluiden osuuden ollessa 26 prosenttia. Rahoitusta on otettu hieman aiempaa useammassa kaupan pk-yrityksessä.
Yksinyrittäjistä 23 prosenttia on ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana, kun taas muista mikroyrityksistä 30 prosenttia ja pienistä 39 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta. Keskisuurista yrityksistä ulkoista rahoitusta on ottanut 52 prosenttia. Nuorista, viimeisen viiden vuoden aikana toimintansa aloittaneista, yrityksistä 33 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta – näitä vanhemmista yrityksistä 27–28 prosentin otettua rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä lähes puolet on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana.
Ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista 37 prosenttia ei ole havainnut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia omassa rahoituksessaan. Erittäin tai melko vähäisiä vaikutuksia on huomannut 43 prosenttia. Erittäin tai melko suuria vaikutuksia on huomannut 20 prosenttia. Ei lainkaan vaikutuksia havainneiden osuus on laskenut noin 10 prosenttiyksiköllä lokakuusta, kun taas erittäin tai melko suuria vaikutuksia havainneiden osuus on noussut tällä osuudella. Keskisuuret ja teollisuusyritykset ovat muita useammin havainneet vaikutuksia.
Vaikutuksia havainneista 55 prosentin mukaan rahoituksen hinnan marginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 40 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 39 prosentin mukaan. Syksyn Pk-yritysbarometriin ja lokakuun pikatiedusteluun verrattuna näyttäisi erityisesti rahoituksen saatavuus heikentyneen, mutta myös vakuusvaatimukset näyttäisivät kiristyneen. Keskisuurissa yrityksissä muita useammin koetaan rahoituksen saatavuuden heikentyneen ja marginaalien eli rahoituksen hinnan nousseen, kun taas pienemmissä yrityksissä koetaan erityisesti rahoituksen vakuusvaatimuksien kiristyneen. Tässä suhteessa merkittävää muutosta ei näyttäisi tapahtuneen aikaisempiin kyselyihin verrattuna. Kasvuhakuisemmat, nuoremmat ja vientiyritykset ovat sen sijaan aikaisempaa ja muita yrityksiä useammin törmänneet rahoituksen saatavuusongelmiin.
Pk-yrityksistä lähes kolmasosan kohdalla omistaja on laittanut omaa rahaansa yritykseen viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nuorista, alle viisi vuotta vanhoista, yrityksistä näin on tehty 45 prosentin kohdalla, kun vanhoista, yli 10-vuotiaista, yrityksistä 25 prosentin kohdalla on toimittu vastaavasti. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 38 prosentissa on omistaja laittanut omaa rahaansa yritykseen lähiaikoina. Yksinyrittäjistä 44 prosenttia ja muista mikroyrittäjistä 29 prosenttia on sijoittanut omia varojaan yritykseen. Teollisuusyritysten kohdalla (24 %) oman rahan laittaminen yritykseen on ollut hieman muita aloja harvinaisempaa.
Raportin on laatinut Harri Hietala
>> Tutkimus: Pk-yritysten suhdannetilanne joulukuu 2008
>> Suhdannetilanne kalvot (pdf)
>> Suomen Yrittäjien näkemyksiä suhdanteeseen liittyvästä elvyttämisestä
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät
ekonomisti Harri Hietala, p. (09) 2292 2845,
harri.hietala@yrittajat.fi