Tutkimus

Yrittäjien tulot ja verot 2011

31.12.2011

TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2009 olivat 38 240 euroa. Vuonna 2009 yrittäjien tulot jatkoivat laskuaan talouden taantuman seurauksena ja laskivat 3,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tuloista ansiotuloa oli 75 prosenttia ja pääomatuloa loput 25 prosenttia. Tulojen jakautuminen ansio- ja pääomatuloihin muuttui siten, että ansiotulojen osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Yrittäjälle tuloista jäi verotuksen jälkeen käteen keskimäärin 1,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin eli 29 244 euroa.

Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti. Noin neljänneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keskipalkan ja vain vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Alle 15 000 vuositulot kertovat, että osa yritystoiminnasta on osapäiväistä tai sivutoimista.

Yrittäjien tuloistaan maksama keskimääräinen veroprosentti oli 26,4, mukaan luettuna yhteen kertaan verotetuista osingoista maksettu vero. Yrittäjien verotus oli 1,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2008. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33 prosenttia. Vastaavalla tulotasolla[1] laskettuna palkansaajan tulorakenteen mukainen laskennallinen verorasitus olisi vuonna 2009 ollut 29,6 prosenttia.

Taulukko 1.
Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2009

	Yrittäjät		Palkansaajat
Veronalaiset tulot	38 240		38 240
– Siitä ansiotuloa	28 555	75 %	36 423	95 %
– Siitä pääomatuloa[2]	9 685	25 %	1 817	5 %
Maksetut verot	8 996		9 642
Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen	29 244		28 598
– Yrityksessä maksettu vero[3]	1 516		319
Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero)	39 756		38 559
Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, %	26,4		25,8
– Lakisääteiset vakuutusmaksut	3 925		2040
Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut)	43 680		40 599
Kokonaisveroaste, %	33,0		29,6

[1]Kyseessä eivät ole palkansaajan keskimääräiset veronalaiset tulot, vaan esimerkki on laadittu sen selvittämiseksi kuinka palkansaajia verotettaisiin yrittäjien keskimääräisellä tulotasolla.

[2]Sisältää ns. pääomaosingon, joka on verotettu yhteen kertaan yhtiössä.

[3]Saatu laskennallisesti.

Esimerkkilaskelma osoittaa, että palkansaajan verotus olisi yrittäjien keskimääräisellä tulotasolla yrittäjiä kevyempää. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulon rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa.

Vuoden 2009 maksuunpanotilaston mukaan palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat 30 552 euroa noustuaan 1,1 prosenttia. Yrittäjien tulot olivat siten 25,2 prosenttia korkeammat kuin palkansaajilla. Verrattaessa tuloja tulee ottaa huomioon, että yrittäjät tekivät kuitenkin viidenneksen pidempää työpäivää. Palkansaajien keskimääräinen veroprosentti oli 23,1 prosenttia ja käteen jäävä tulo 23 444 euroa.

Tulojen muutosta selittää se, että niin yrittäjien kuin palkansaajien pääomatulot laskivat. Sen sijaan ansiotulot käyttäytyivät yrittäjillä ja palkansaajilla erilailla. Yrittäjien ansiotulot laskivat vajaan kaksi prosenttia samaan aikaan kun palkansaajien ansiotulot nousivat reilut kaksi prosenttia.

Nykyinen yritys- ja pääomaverojärjestelmä teki pääsääntöisesti tulon nostamisen palkkana yrityksestä aiempaa kannattavammaksi suhteessa ansiotulo-osinkoon. Maksuunpanoaineiston perusteella yrittäjien palkkatulon määrä onkin kasvanut huomattavasti samaan aikaan kun ansiotulo-osingon määrä on laskenut vuosina 2004–2009. Ansiotulo-osingon saajien määrä oli edelleen laskussa ja vuonna 2009 niitä sai 16 785, joka on noin kolmanneksen vähäisempi kuin 2004. Vastaavana aikana yrittäjistä palkkatuloa saavien osuus on noussut noin viidenneksen, ollen 88 120 vuonna 2009.

Yrittäjien verotusta viime vuosina on keventänyt erityisesti yritysverokannan alentaminen sekä ansiotulojen verotuksen reaalinen keventäminen. Verotuksen muista uudistuksista johtuen yrittäjien henkilökohtaisessa verotuksessaan tuloistaan maksamat verot ovat sen sijaan kiristyneet muutoin. Kaikki lakisääteiset maksut mukaan lukien yrittäjien keskimääräinen kokonaisveroaste oli 33–35 prosenttia vuosina 2005–2009, kun vastaava prosentti palkansaajilla oli 27–29 prosenttia.

Vuoden 2005 yritysverouudistus ja ansiotulojen verotuksen keventyminen ovat laskeneet keskimäärin yrittäjien kokonaisuudessaan maksamia veroja, mutta verotuksen maksuunpanotilaston mukaan on arviolta noin 20 000 sellaista omistajayrittäjää, joilla verotus on kiristynyt voimassa olevan yritys- ja pääomaverojärjestelmän vuoksi, koska heillä on ansiotulona verotettavaa osinkoa.

Lisäksi on lähes 1 400 sellaista yrittäjää, joilla yritysverojärjestelmässä asetettu 90 000 euron osinkotuloraja täyttyy. Näistä valtaosalla verotus on kiristynyt, koska rajan ylittävät pääomatulo-osingot verotetaan osittain kahteen kertaan.

Osinkoverotuksen sitominen yrityksen nettovaroihin on sisältänyt kannustimen huolehtia yrityksen omavaraisuudesta ja lisännyt eri sijoitus- ja rahoitusmuotojen neutraalisuutta. Tämä on auttanut yrityksiä kartuttamaan varallisuuttaan. Tätä kautta vahvistuneet taseet ovat osaltaan rajoittaneet konkurssien määrää ja erityisesti työpaikkojen menetyksiä talouskriisin aikana pk-yrityksissä.

Tämän raportin on laatinut ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

>> Raportti: Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2009 verotustietojen mukaan (pdf-muodossa)

>> Kalvosarja: Yrittäjien tulot ja verot 2011 (pdf-muodossa)

>> Lue tiedote: Yrittäjän verotus kireämpää kuin palkansaajan

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät
ekonomisti Petri Malinen, p. (09) 2292 2845
petri.malinen@yrittajat.fi
johtaja Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, 050 303 9398
timo.lindholm@yrittajat.fi