YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Toimialakohtaiset eroavaisuudet vastuullisuustyön toteuttamisessa
Kestävyyttä kohti -selvitystyön tuloksena on saatu myös toimialakohtaisia eroavaisuuksia vastuullisuustyön osalta. Käy lukemassa, miten oman toimialaryhmäsi vastaukset ovat jakaantuneet. Tuloksissa on käytetty hankkeen kolmen osion (I Yrityskysely, 347kpl vastausta; II Yrityskysely, 87 vastausta; Haastattelut, 70 vastausta).
Selvitystyön kaikissa osioissa keskityttiin yleisten tulosten lisäksi selvittämään myös toimialakohtaisia eroavaisuuksia, joista lisää seuraavassa:
Seuraavassa on jaettu vastuullisuuden osa-alueet kolmeen eri ryhmään (ESG) mukaisesti, jotka ovat Ympäristövastuullisuus, Sosiaalinen vastuullisuus ja Taloudellinen/Hallinnollinen vastuullisuus:
Ympäristövastuullisuuden (Enviromental) osalta yrittäjät painottivat haastatteluissa (vastaajamäärä 70) seuraavia asioita:
Kuvankaappaus. Haastattelut.
Rakentaminen:
Keskittyy erityisesti jätehuoltoon ja kierrätykseen. Rakennustyömailla syntyvien jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen nähdään arkipäiväisenä vastuullisuutena, joka näkyy myös käytännön tasolla, josta koetaan tulevan myös taloudellista hyötyä. Työmaiden ympäristövaatimukset ohjaavat myös toimintaa vastuullisempaan suuntaan.
Ilmastonmuutoksen hillintään tai vihreään energiaan liittyvät toimet eivät korostu yhtä paljon. Vain noin 15–23 % rakennusalan vastaajista mainitsee päästövähennykset tai energiansäästön vastauksissaan, mikä on alempi osuus kuin palveluiden tai teollisuuden parissa toimivien yrittäjien parissa. Myöskään lähituotteiden käyttö ei ole rakennusalan yrittäjille merkittävä vastuullisuusteko, mikä erottaa heidät esimerkiksi kaupan alasta.
Toisaalta rakennusalan vastaajista 31% kertoo osana ympäristövastuutaan investoineensa ainakin jollain tavalla vihreisiin koneisiin tai kalustoon, joka on toisiksi korkein lukema vertailutoimialoista teollisuuden jälkeen.
Teollisuus:
Teollisuuden parissa toimivien yrittäjien vastauksien perusteella 80 % huolehtii jätevirtojen käsittelystä ja materiaalien kierrätyksestä, ja noin kolmannes teollisuuden parissa toimivista yrittäjistä kiinnittää erityistä huomiota päästöjen vähentämiseen osana ympäristövastuullisuustoimiaan.
Teollisuusyritykset kehittävät tuotantoprosessejaan vastuullisemmiksi muun muassa energiatehokkuuden kautta. 56 % teollisuusvastaajista on samaa mieltä väittämästä “Olemme kehittäneet tuotantoprosessejamme vastuullisuuden näkökulmasta” (II Yrityskysely). Sen sijaan lähituotteiden hyödyntäminen ei teollisuusyrityksille useinkaan ole ajankohtaista, jonka mainitsi alle joka kymmenes vastaaja. Teollisuuden parissa toimivien yrittäjien vastauksissa nousee esille myös ympäristöön liittyviä sertifikaatteja, kuten ISO14001. Teollisuuden parissa toimivat yrittäjät ilmaisivat haastatteluissa kaikista vertailutoimialoista useimmin tehneensä investointeja vihreisiin koneisiin tai kalustoon ja toimialan vastaajien keskuudessa päästöjen tehdään päästöjen seurantaa muita toimialoja useammin.
Palvelut:
Ottaa ympäristövastuussa laajasti eri osa-alueita huomioon. Palvelualan yritykset ovat haastatteluiden perusteella kärjessä kierrätyksessä ja jätehuollossa, jolloin noin 83 % mainitsi jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen omissa vastauksissaan. Myös energian säästö (50 % palveluyrityksistä) ja lähituotteiden käyttö (37,5 %) ovat palvelualalla suhteellisen yleisiä ympäristötoimia verrattuna muihin toimialoihin.
Palveluyritysten ympäristövastuu näkyy konkreettisesti asiakkaille tarjotuissa palveluissa. II yrityskyselyssä palvelualan vastaajat antoivat väitteelle: “Vastuullisuus näkyy asiakkaille tarjoamissamme palveluissa” keskiarvon 4,3/5, eli vastuullisuustoimet näyttäytyvät vastauksen perusteella myös käytännössä. Kokonaisuutena palvelualan ympäristötoimet ovat monipuolisempia kuin vaikkapa rakentamisen alalla, missä toimet keskittyvät harvempiin tekijöihin.
Kauppa:
Ympäristövastuu kaupan alan pk-yrityksillä painottuu sekä myymälän omiin toimintoihin että tuotevalikoimaan. Valtaosa kaupan alan vastaajista huolehtii kierrätyksestä (83 %) ja jätteiden lajittelusta (67 %) osana omaa toimintaansa.
Muista toimialoista erottuva piirre on lähituotteiden suosiminen, jolloin 42 % kaupan yrityksistä mainitsee lähituotteet ympäristövastuutoimenaan, mikä on selvästi korkeampi osuus kuin muilla toimialoilla (palvelut 37 %, teollisuus 8 %, rakentaminen 8 %).
Kaupan alan yritykset myös seuraavat aktiivisesti kuluttajien vastuullisuustrendejä, jolloin 60 % kyseisen toimialan vastaajista II Yrityskyselyssä oli vähintään osin samaa mieltä, että he seuraavat asiakkaidensa vastuullisuuteen liittyviä odotuksia. Kaupan alan erityispiirteenä hävikin torjunnassa mainitaan useissa vastauksissa esimerkiksi -50% alennustuotteet, sekä elintarvikelahjoitukset.
Maa-, metsä- ja kalatalous:
Ympäristövastuu on vastausten perusteella luonteva ja käytäntöön viety osa arkea maa- ja metsätalousyrityksissä. Alan vastaajat esimerkiksi kertoivat hyödyntävänsä luonnonvaroja mahdollisimman tehokkaasti, muun muassa kierrättämällä sivuvirtoja ja panostamalla kiertotalouteen. 67 % alan vastaajista mainitsi kiertotaloustoimet, joka on korkein osuus kaikista tarkastelun alla olleista toimialoista.
Ympäristöasioista viestiminen on myös maa- ja metsätalousyrittäjille tärkeää. Vastaajat olivat keskimäärin vahvasti samaa mieltä, että he viestivät arvoistaan aktiivisesti (60 % melko samaa mieltä, 40 % täysin samaa mieltä) (II Yrityskysely). Lisäksi ympäristömerkit ja -sertifikaatit ovat heille tärkeitä. Keskimääräinen II Yrityskyselyn kanta “Hyödynnämme vastuullisuuteen liittyviä merkkejä/sertifikaatteja” oli 4,6/5, eli erittäin positiivinen. Nämä erottavat alan esimerkiksi rakentamisesta, jossa sertifikaatit eivät nousseet esiin yhtä vahvasti. Maa- ja metsätalousyrityksillä ympäristövastuu on usein sekä liiketoiminnan edellytys että omakohtainen arvovalinta: erään vastaajan mukaan “Ei tietoisesti pilata ympäristöä. Se on itsestään selvää.”.
Sosiaalinen vastuullisuus (Social) osalta vastaajat painottivat haastatteluissa seuraavia asioita:
Kuvankaappaus. Haastattelut.
Rakentaminen:
Rakentamisen alan pk-yritykset painottavat ennen kaikkea työturvallisuutta osana sosiaalisen vastuullisuuden toimiaan. Kaikki alan vastaajat (100 %) ilmoittivat työturvallisuuden olevan olennainen vastuullisuusteema, ja 92 % mainitsi henkilöstön hyvinvoinnin. Sen sijaan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus eivät rakentamisessa korostu, jolloin vain noin 8 % rakennusalan vastaajista mainitsi monimuotoisuuden käytännössä toteutettavana vastuullisuustoimenaan.
Vastuulliset hankintaketjut jäävät rakentamisessa vähälle huomiolle, jolloin vain 8% haastatteluun vastanneista mainitsee tämän ja kyseinen lukema on matala verrattuna esimerkiksi kaupan alan vastaajiin. Rakennusalan yrittäjät siis keskittyvät sosiaalisessa vastuussa oman henkilöstönsä turvallisuuteen ja työkykyyn (69 % mainitsi työkyvyn ylläpidon), kun taas laajemmat yhteiskunnalliset aiheet, kuten hankintaketjujen vastullisuus eivät ole yhtä näkyviä ja päivittäisessä toiminnassa näkyviä asioita.
Teollisuus:
Työturvallisuus nousee myös teollisuuden osalla keskeiseksi sosiaalisen vastuun teoksi. 93% vastaajista mainitsee tämän osana vastuullisuustoimiaan. Esimerkkinä teollisuusalojen vastaajien työturvallisuusteoista mainittiin muun muassa kone- ja laiteriskien hallinnan olevan arkipäivää ja joihin tehdään käytännön toimia muun muassa koulutuksen ja suojavälineiden kautta.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työkyvyn tukeminen ovat teollisuudessa myös vahvasti esillä, joka mainittiin noin 60 % alan vastaajien osalta. Merkillepantavaa on, että monimuotoisuus saa teollisuudessa selvästi enemmän huomiota (53 %) kuin muilla aloilla. Hankintaketjun vastuullisuus on teollisuudessa tärkeämpää kuin rakentamisessa, mutta ei yhtä korostettua kuin kaupalla (40 % teollisuusvastaajista huomioi toimitusketjut). Päämiesten roolista kyselyssä mainittiin “päämiehet ja rahoittajat vaativat vastuullisuuteen liittyvää läpinäkyvyyttä toiminnassa” (keskiarvo 3,6/5), jota voi pitää korkeana lukemana.
Palvelut:
Palvelualan pk-yritysten sosiaalinen vastuu keskittyy vahvasti henkilöstön hyvinvointiin. Lähes kaikki (92 %) palveluyritysten vastaajat pitivät työntekijöiden hyvinvointia olennaisena vastuullisuuden osana. Työkyvyn ylläpito (83 %) ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (62,5 %) ovat laajasti esillä palvelualojen vastaajien keskuudessa. Sen sijaan työturvallisuus ei korostu aivan yhtä paljon kuin rakentamisessa, jolloin 83 % kuitenkin mainitsi sen vastauksissaan.
Tasa-arvo ja monimuotoisuus saavat palvelualan vastaajien keskuudessa huomiota, jolloin 29 % mainitsi monimuotoisuuden, mutta eivät yhtä paljon kuin esimerkiksi teollisuudessa. Ulkoinen sosiaalinen vastuu (esim. verkostoituminen tai vastuullisuus kumppaniverkostoissa) on palvelualojen vastaajien parissa vähäisempää, jossa vain noin 12 % mainitsi yhteistyön verkostoissa osaksi omaa toimintaansa. Palveluyritykset panostavat ennen kaikkea omaan henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen ja pitävät sitä keskeisenä vastuullisuutekijänä. Vastaajajoukolle vastuullisuus on “ihmisissä kiinni” enemmän kuin toimitusketjuissa. Tämä erottaa heitä esim. kaupasta, jossa painopiste on myös ulkoisissa vastuullisuustekijöissä.
Kauppa:
Kaupan alan pk-yrityksillä sosiaalinen vastuu jakautuu sekä henkilöstöön että asiakkaisiin liittyviin asioihin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korostuvat kaupan alalla enemmän kuin yhdelläkään muulla tarkastelluista toimialoista: 66,7 % kaupan vastaajista piti tasa-arvoa tärkeänä vastuullisuuskysymyksenä, joka näkyy myös heidän yrityksensä käytännön toiminnassa. Myös vastuulliset hankintaketjut ovat kaupan alalla tärkeitä. 66,7 % mainitsi toimitusketjun vastuullisuuden, mikä on selvästi enemmän kuin muilla tarkastelluilla toimialoilla.
Haastatteluvastauksissa henkilöstön hyvinvointi on tärkeää myös kaupan alalla (67 %), mutta se jää hieman vähemmälle huomiolle kuin palveluissa ja rakentamisessa. Työturvallisuus (67% mainitsi) on kaupassa oleellista, josta mainittiin esimerkiksi myymälän ergonomia, mahdolliset väkivallan uhat, mutta lukema on alhaisempi kuin muilla vertailussa olevilla toimialoilla.
Yhteisötason (verkostoissa toimiminen, yhteiskuntavastuu laajemmin) mainitsi vain noin 17 %, eli kaupan alan vastuullisuus työntekijöihin ja asiakkaisiin. Teollisuuteen verrattuna työvoiman monimuotoisuus sai enemmän huomiota, mutta kaupassa korostuu tasapuolisuus asiakas- ja henkilöstöpuolella sekä vastuulliset hankintaketjut.
Maa-, metsä- ja kalatalous:
Maa-, metsä- ja kalatalouden parissa sosiaalinen vastuullisuus näkyy vahvasti työturvallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kautta. Kuten rakentamisen alan yrittäjillä, haastatteluissa myös 100 % maa- ja metsä- ja kalatalousyrittäjistä mainitsi työturvallisuuden sosiaalisen vastuun tekonaan. Työturvallisuuden käytännön esimerkkinä mainittiin esimerkiksi maatalouskoneiden turvallisen käytön yhteydessä. Henkilöstön hyvinvointi mainittiin 66,7 % vastauksista ja tasa-arvo nousi esiin 50 %:lla vastaajista. Sen sijaan toimitusketjun vastuullisuus (17 %) ja verkostoissa toimiminen (17 %) eivät ole kovin usein valittuja.
Taloudellis-hallinnollinen vastuullisuuden osalta vastaajat painottivat haastatteluissa seuraavia asioita:
Teollisuus:
Haastatteluiden osalta teollisuusyrittäjien parissa nousevat eniten esille lakien ja asetusten noudattaminen,taloudellinen vakaus ja riskien hallintaan liittyvät toimet. Vastaajayrittäjät tunnistavat, että sidosryhmät, kuten päämiehet vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, mutta monet epäilevät, tuoko kirjallinen ESG-ohjelma suoraa taloudellista hyötyä. II Yrityskyselyn väittämästä “Vastuullisuuteen liittyvä sertifikaatti, auditointi tai ESG-ohjelma tuo meille taloudellista hyötyä” teollisuuden vastaajat olivat enimmäkseen eri mieltä (38 % täysin eri mieltä, vain 19 % samaa mieltä). Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen nousee vastauksissa muita vertailutoimialoja enemmän esille haastatteluvastauksissa.
Kauppa:
2/3 kaupan pk-yrityksistä huomioi hankintaketjun vastuullisuuden. Taloudellinen vakaus nousee muita vertailutoimialoja useammin esille kaupan alan yrittäjien vastauksissa, jossa haastattelujen osalta noin neljä viidestä vastaajasta on maininnut tähän liittyviä toimia osana vastuullisuustyötään. Asiakkaiden odotusten seuraaminen, jota 60% II Yrityskyselyn vastaajista ilmoitti tekevänsä, on myös keino varmistaa kaupan alan yrityksen kilpailukykyä.
Palvelut:
Korruption torjunta ja riskien hallinta nousevat verrokkiryhmien keskinäisessä vertailussa vähiten esille palvelualojen yrittäjien vastauksissa ja vain 13% ja 25% kyseisistä yrittäjistä on maininnut tähän liittyviä toimia omissa vastauksissaan. Palvelualojen vastaajat korostavat erityisesti lakien ja asetusten täsmällistä noudattamista osana omia vastuullisuustoimiaan.
Rakentaminen:
Rakennusalan vastaajien keskuudessa nostetaan haastattelujen vastauksissa hyvään hallintapaan liittyviä toimia muita toimialoja useammin esille, mutta toisaalta kilpailukykyyn liittyvät vastaukset mainittiin kaikkia muita vähemmän. Toisaalta väittämästä: “Haluaisin yritykseni hallitukseen lähipiirin ulkopuolelta tulevia henkilöitä laajalla osaamispohjalla”, rakennusalan vastaajat suhtautuvat toisiksi kielteisimmin, jolloin vain 11% oli samaa mieltä (II Yrityskysely)
Muita muihin toimialoihin verrattaen korostuvia tekijöitä haastatteluiden osalta olivat muun muassa riskienhallintaan, korruption torjuntaan ja taloudelliseen vakauteen liittyvät tekijät.
Maa- ja metsä- ja kalataloudessa taloudellinen vastuu liittyy vastausten perusteella valvonnan täyttämiseen. Avoimissa vastauksissa mainitaan muun muassa tukiehdot, sekä valvonta, joita varten yritykset tekevät raportointia. Taloudellinen vakaus koetaan vastaajien keskuudessa vertailujoukon matalimmaksi ja kilpailukyvyn osalta toisiksi matalimmaksi.