Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Miksi yritykset eivät saa digitalisaatiosta kaikkea hyötyä irti? 

Kesäkuussa julkaistu Digibarometri asetti jälleen maita paremmuusjärjestykseen digitaalisen teknologian edellytyksissä, käytössä ja vaikutuksissa. Suomi sijoittui kokonaistuloksissa viime vuoden tapaan hopealle. Tästä yritysten, hallinnon ja kansalaisten yhteissuorituksesta voidaan olla tyytyväisiä.  

Barometrin maalaaman myönteisen yleiskuvan takana on kuitenkin huolestuttavia sävyjä. Vaikka suomalaisyritykset ovat ykkösiä digitaalisten ratkaisujen käytössä, jäävät ne käytön vaikuttavuudessa terävimmän kärjen vauhdista. Toisin sanoen kotimaiset yritykset eivät saa riittävästi tuottavuushyötyjä irti käyttämästään teknologiasta.  

Miksi näin on? Vainuni sanoo, että vastauksia kannattaa hakea neljältä suunnalta. 

1. Yrityksillä on pula digiosaajista

Ensinnäkin yrityksille ei ole tarjolla riittävästi teknistä ja liiketoiminnallista osaamista uusien digiratkaisujen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Työmarkkinoilla vallitseva tekijäpula on vielä astetta vakavampi, kun kyse on digiosaajista: Digibarometrin mukaan ICT-sektorin yrityksistä noin 60 prosenttia kertoo vaikeuksista rekrytoida alan asiantuntijoita. Yleistä osaajapulan kehitystä voi seurata Pk-yritysbarometrista, jota Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa. 

2. Suomi ei tarjoa yrityksille tarpeeksi kannusteita tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Toisekseen kansalliset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet alavireessä viimeisen vuosikymmenen. Suomen yrityksille tarjoamat kannusteet tuotekehitykseen ovat kansainvälisesti vertaillen vähäisiä. Kun tilanne on tämä, ei ole yllättävää, jos yritykset keskittyvät enemmän nykyisten prosessien ja tuotteiden digitaaliseen viilaamiseen kuin uusien digitaalisten tuotteiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Tarvitaan korjausliike. Yhä useampi pk-yritys on saatava innovoimaan ja luomaan näin uutta arvoa. 

3. Yrityksillä on vaikeuksia löytää sopivia digiratkaisuja

Kolmanneksi yrityksillä on ongelmia hankkia tarpeisiinsa parhaiten vastaavia digiratkaisuja. Selvitystemme mukaan varsinkin pienemmät yritykset kokevat oikean ratkaisun löytämisen haastavaksi. Tämä vaimentaa digi-investointeja, joissa Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaista. Se myös ohjaa niitä vähemmän tuottaviin ratkaisuihin tai kokonaan vääriin valintoihin. Tämän vuoksi on tärkeätä, että pk-yritykset pääsisivät konkreettisesti kokeilemaan ja testaamaan erilaisia ratkaisuja ennen hankintapäätöstä. 

4. Hidastaako byrokratia uusien ratkaisujen soveltamista yrityksissä?

Neljänneksi on kysyttävä, hidastaako liiallinen byrokratia tai raskas sääntely uusien ratkaisujen kekseliästä soveltamista? Tätä olisi selvitettävä tarkemmin huomioiden eri toimialojen ja erikokoisten yritysten tilanteet.  

Teknologian kehitystä ja käyttöä edistävässä poilitiikassa tarvitaan rytminvaihdos

Pandemian myötä digitalisaatio etenee globaalisti entistä vauhdikkaammin. Suomella ei ole varaa höllätä tahtiaan. Siksi esitämme yhdessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa kuutta toimenpidettä, joihin tarttumalla Suomi hyötyisi nykyistä enemmän uudesta teknologiasta ja sen tuomasta kilpailukyvystä. On aika tehdä rytminvaihdos teknologian kehitystä ja käyttöä edistävässä politiikassa. 

Joonas Mikkilä 
digi- ja koulutusasioiden päällikkö 
Suomen Yrittäjät 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.