Etsi

Työllistämisen helpottaminen auttaa erityisesti työttömiä

Hallitus aikoo helpottaa työllistämistä alle 10 henkilön yrityksissä. Keinona tähän on päätös lieventää yksilöperusteisen irtisanomisen kriteerejä. Suomen Yrittäjät tukee hallitusta uudistuksessa.

Irtisanominen on aina kova paikka yrittäjälle. Lisäksi irtisanominen maksaa, ja uuden työntekijän perehdyttäminen vie aikaa. Yksikään yrittäjä ei siis nyt eikä tulevaisuudessa irtisano kevyesti.

Työsuhde on jatkumo, ja onnistuneesta rekrytoinnista huolimatta voi työn tekemisessä ja työntekijän toiminnassa tapahtua myöhemmin muutoksia. Siksi työsuhteen alussa oleva koeaika, jolla puolin ja toisin selvitetään sopivuutta, ei yksin ole ratkaisu työllistämisen helpottamisessa.

Eniten uutta työtä syntynee pienyrityksiin

Hallituksen päätös on erittäin hyvä erityisesti nykyisten työttömien ja pätkätyöläisten kannalta: kun rekrytointi ei ole yrittäjälle enää niin iso riski, yrittäjät uskaltavat tarjota enemmän työpaikkoja. Eniten niitä syntynee aivan pieniin yrityksiin, joissa yrittäjät nyt itse puskevat kohtuuttoman pitkää työpäivää. Moni yrittäjä yrittää nyt yksin sen vuoksi, että kokee palkkaamisen riskin liian korkeaksi.

Muutos koskisi viidesosaa yksityisen sektorin palkansaajista. Ja heistäkin vain pientä osaa: Kun työntekijä tekee työnsä hyvin ja käyttäytyy asiallisesti, kuten valtaosa tekee, muutos ei vaikuta heihin mitenkään. Pienyrityksissä on hyvä henki ja yrittäjät irtisanovat vain jos on pakko, sillä jokaisen työntekijän työpanos tärkeä.

Irtisanomissuojassa on kyse riskin jakamisesta: halutaanko, että riski on pienellä yrityksellä ja työyhteisöllä vai tasataanko vaakaa niin, että riskistä nykyistä isompi osa kohdistuu työvelvoitteitaan rikkovalle tai epäasiallisesti käyttäytyvälle työntekijälle. Kaikkien etu on, että lainsäädäntöä kehitetään jälkimmäisen vaihtoehdon suuntaan.  

Virheellisiä väitteitä

Uudistuksen vastustajat levittävät siitä julkisuudessa virheellisiä väitteitä.

On muun muassa väitetty, että työntekijän voisi irtisanoa ilman, että työntekijälle kerrotaan syy. Tai että työsuhde voitaisiin lopettaa esimerkiksi iän, sukupuolen, uskonnon, ay-jäsenyyden, ylipainon tai seksuaalisen suuntautumisen takia.

Se ei ole totta.

Hallituksen esitystekstiä ei vielä ole, mutta sen luonnos oli lausuntokierroksella. Esitysluonnoksen mukaan irtisanoa voi, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työvelvoitteen tai käyttäytyy epäasiallisesti. Lisäksi työntekijälle on ensin annettava varoitus ja mahdollisuus korjata asia.

Nykylain mukaiset syrjivät ja kielletyt irtisanomisperusteet säilyisivät. Niitä ovat muun muassa työntekijän ikä, sukupuoli, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen. Näillä perusteilla irtisanominen olisi kielletty myös jatkossa, niin kuin pitääkin olla. Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten johdosta pärstäkerroinperusteet eivät olisi edes mahdollisia.

On vastuutonta lietsoa turhaa pelkoa.

Työntekijöistä kilpaillaan

Suomessa on kova työvoimapula, ja yritykset kilpailevat työntekijöistä. Yrityksillä ei ole varaa tulla tunnetuksi työnantajana, joka ei arvosta työntekijöitään.

Selvitysten mukaan irtisanomisperusteiden keventäminen pienissä yrityksissä lisää sekä rekrytointeja että irtisanomisia. Mitä enemmän on rekrytointeja, sitä todennäköisemmin työttömyysjaksot lyhenevät, pitkäaikaistyöttömyys alenee ja sitä kautta rakennetyöttömyys alenee. Jos henkilöperusteista irtisanomista kyetään selvästi helpottamaan, se auttaa erityisesti työttömiä. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muutoin saisi mahdollisuutta päästä työhön kiinni, voivat sen saada, kun uskallus palkata lisääntyy.

Kun työntekijät päätyvät juuri heille sopiviin töihin, yritysten tuottavuus paranee. Se taas luo ajan kuluessa mahdollisuuden palkata lisää työntekijöitä, jolloin työllisyys paranee. Tuottavuuden nousu heijastuu ainakin osittain myös parempina palkkoina.

Nykylaki on tulkinnanvarainen ja abstrakti

Suomessa kynnys henkilöperusteiselle irtisanomiselle on korkea. Tämä johtuu lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta ja abstraktiudesta, minkä vuoksi oikeuskäytäntö on muodostunut työnantajalle varsin ankaraksi.

Nykylainsäädännössä irtisanomissyyn pitää olla asiallinen ja painava. Asiallinen syy on kohtuullisen helppo osoittaa toteen – työntekijä ei tule töihin, laiminlyö työtehtäviään tai käyttäytyy työpaikalla sopimattomasti varoituksista huolimatta.

Mutta kun rinnalle vaaditaan painava syy, tilanne mutkistuu. Siksi irtisanomisia puidaan oikeusistuimissa korkeimpaan oikeuteen saakka. Siihen ei pienellä yrityksellä ole varaa, sillä pahimmassa tapauksessa oikeudenkäyntikulut kaataisivat koko firman, ja sitten menisivät työt kaikilta – yrittäjältä ja mahdollisilta muilta työntekijöiltä. 

Suomen kilpailijamaissa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Niissä ei vello potkujen antamisen aalto. Myös kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että pätevä syy riittää.

Esitysluonnosta kannattaa siis vielä hioa selkeämmäksi ja paremmaksi. Laista pitäisi poistaa vaatimus irtisanomisperusteen painavuudesta ja vaatia vain asiallista syytä. Tämä helpottaisi lain tulkintaa ja lisäisi oikeusvarmuutta.

Työtaistelutoimet vastuuttomia

On vastuutonta, että ammattiliitot painostavat hallitusta luopumaan työllistämisen helpottamisesta työtaisteluilla. Ensimmäinen – Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Auto- ja kuljetusala työntekijäliitto AKT:n – julistama ylityökielto on alkanut. Tehy:n ja Superin ylityö- ja vuorovnaihtokielto alkaa 26.9.

Teollisuusliitto väittää tiedotteessaan, että ylityökielto kohdistuu Suomen hallitusta, ei työnantajia kohtaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Työtaistelutoimista kärsivät nimenomaan yritys ja sen asiakkaat. Myös ylityökieltoa noudattavat työntekijät menettävät ansioitaan. Työntekijöiden on kuitenkin hyvä muistaa, että halutessaan ja jos työnantajan kanssa niin sovitaan, ylityötä saa tehdä kiellosta huolimatta. Jokainen päättää itse.

Samassa tiedotteessa väitetään, että ylityökielto koskisi kaikkia Teollisuusliiton sopimusaloilla työskenteleviä työntekijöitä, kuuluvatpa he liittoon tai eivät. Tämäkään ei ole totta. Liittoon kuulumatonta työntekijää ei kukaan ulkopuolinen voi määrätä olemaan tekemättä ylitöitä.

Jos tarkoitus on estää lakiuudistuksen eteneminen, maali on väärä: yrittäjät eivät säädä Suomen lakeja. Sen tekee demokraattisilla vaaleilla valittu eduskunta enemmistöhallituksen esityksen pohjalta. 

Talous kasvaa, mutta hauraasti. Valtiovarainministeriö ennustaa, että talouskasvu heikkenee tämän vuoden kolmesta prosentista ensi vuonna 1,7 ja että kasvun hiipuminen jatkuu sitä seuraavana vuonna.

Poliittinen lakkoilu tässä tilanteessa on järjetöntä. Se heikentää monen yrityksen tilannetta ja vaikeuttaa työllistämistä. Hallitus yrittää sitä helpottaa.

 

Janne Makkula
työmarkkinajohtaja, varatuomari
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Janne Makkula

työmarkkinajohtaja, varatuomari
Suomen Yrittäjät