Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi autoverolain muuttamisesta

Valtiovarainministeriö

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi laiksi autoverolain muuttamisesta ehdotetaan, että taksien nykyinen 4 800 euron autoveron alennus poistettaisiin. Isot, esteettömät yhden tai useamman pyörätuolipaikan tilataksit sekä koulukuljetustaksit säädettäisiin kokonaan autoverottomiksi ja samalla invataksien verottomuus poistettaisiin. Myös ruumisautojen ja eläinlääkintäautojen verottomuus ehdotetaan poistettavaksi.

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Taksien autoveron alennuksen poistaminen

Vuoden 2018 heinäkuussa voimaan tulevan lain liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) tavoitteena on edistää liikennepalveluiden syntymistä markkinaehtoisesti kilpailun pohjalta. Liikennepalvelulaki uudistaa henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset ja muuttaa samalla myös taksijärjestelmää olennaisesti.

Käsillä olevan esitysluonnoksen tavoitteena on ensisijassa sopeuttaa taksien autoverotuki taksisääntelyn vapautumiseen liikennepalvelulain voimaantullessa. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että taksien nykyisen autoverotuen kannalta keskeistä on erityisesti taksien lupajärjestelmä, jonka mukaiset lupakiintiöt rajoittavat mahdollisuutta verotuen saamiseen ja kohdistavat veroetuuden tehokkaasti yksinomaan taksikäytössä oleviin autoihin. Edelleen esitysluonnoksessa todetaan, että taksilupien määräsääntelystä luopumisen myötä taksilupien määrän kasvu johtaisi myös verotuen huomattavaan kasvuun ja samalla väärinkäytösriskit kasvaisivat.

Uuden liikennepalvelulain voimaan tultua taksiliikennettä saa harjoittaa taksiliikenneluvan haltijan lisäksi myös henkilöliikenneluvan tai tavaraliikenneluvan haltija. Liikennepalvelulain myötä taksilupa ei myöskään enää ole autokohtainen. Tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen liikennealalle on tärkeää, mutta samalla tulee huolehtia siitä, ettei uudella sääntelyllä kasvateta eri liikennemuotojen välistä verokiilaa. Jo nyt voimassa oleva autoverolainsäädäntö johtaa siihen, että ammattiliikenteen yritykset eivät liikennepalvelumarkkinoiden avautuessa toimi täysin tasapuolisessa kilpailutilanteessa, eikä tätä eroa tule kasvattaa. Liikennepalvelulain tarkoituksena on edistää liikennepalveluiden syntymistä markkinaehtoisesti kilpailun pohjalta. Markkinoiden tasapuolisen kilpailun näkökulmasta tulee ottaa huomioon, että yhtä liikennevälinettä ei autoverolainsäädännön johdosta veroteta olennaisesti muita raskaammin.

Arvioitaessa voimaan tulevan liikennepalvelulain mahdollisia vaikutuksia opportunistiseen käyttäytymiseen veroedun saavuttamiseksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että luvanvaraiseen käyttöön, ja samalla autoveron alennuksen piiriin, rekisteröityjen autojen liikennevakuutusta ja autovakuutusta koskevat kustannukset ovat tietojemme mukaan alennukset ja vakuutusbonukset huomioon ottaenkin ei-luvanvaraisessa käytössä olevan auton vakuutuskustannuksia korkeammat. Ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröityjen autojen korkeammat vakuutuskustannukset kumoavat autoveroetuhyötyä ajassa. Lisäksi liikennepalvelulain II osan 1 luvun 15 §:n mukaan muun muassa taksiluvan haltijan on huolehdittava siitä, että sen liikenteessä käyttämä ajoneuvo on rekisteröity ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa tarkoitettuun rekisteriin ja että sen käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu luvanvarainen käyttö. Autojen tosiasiallista käyttöä voidaan varsin yksinkertaisesti seurata Verohallinnon ja Liikenteen turvallisuusviraston rekisteritietojen perusteella. Taksiautojen luvanvaraisen liikenteen korkeammat vakuutuskustannukset ja rekisteritietoihin perustuva valvontamahdollisuus ovat siten omiaan hillitsemään mahdollisia väärinkäytöksiä.

Autoverotuksen mahdollisten muutostarpeiden arviointi tulisi tehdä osana laajempaa ajoneuvojen käytön verotuksen kokonaistarkastelua, ei yksittäisenä toimenpiteenä. Autoverotuksen kiristyksillä ei tule heikentää tasapuolisten olosuhteiden syntymistä ammattiliikenteen uusille markkinoille liikennepalvelulain voimaantulon myötä. Myös liikennepalvelulakia koskevassa lainvalmisteluaineistossa viitataan verotuksen kokonaistarkastelun ja tasapuoliseen verokohtelun tarpeeseen.

Liikennepalvelulakia koskevassa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan muistiossa (LiVM 3/2017 vp – HE 161/2016 vp, s. 21 – 22) todetaan: ”Nyt säädettävän lainsäädännön lähtökohtana on eri liikenteen muotojen yhteensovittaminen ja niiden yhdenmukainen kohtelu. Nykylainsäädännössä eri liikennemuotoja ja ajoneuvoja verotetaan kuitenkin eri tavoin ja perustein. Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikennemarkkinoiden edelleen kehittämisen yhteydessä tarkastellaan verotuksen yhdenmukaistamista, jotta eri toimijoille saadaan tasapuolinen verokohtelu. Nyt säädettävässä laissa toimintaa ja sitä koskevaa sääntelyä ei aina ole sidottu määrättyyn yhteen ajoneuvotyyppiin vaan tietynlaisen palvelun tarjoamiseen. Esimerkiksi taksitoimintaa onkin mahdollista harjoittaa useilla eri ajoneuvoilla ja laissa määrätyillä eri luvilla. Samalla helpotetaan markkinoille tuloa, mikä voi tuoda erilaisia osa-aikaisia toimijoita liikennemarkkinoille. Tiettyä ajoneuvoa saatetaan siten käyttää vain osan aikaa ammattimaiseen toimintaan yksityisten ajojen lisäksi. Vastaavasti tietyllä ajoneuvolla saatetaan harjoittaa useampaa eri tyyppistä ammattimaista liikennettä. Myös eri toimijoiden verohelpotuksia on siten syytä tarkastella kokonaisuutena tasapuolisuuden varmistamiseksi. Nykykäytännön mukaan verohelpotukset on usein kohdistettu ajoneuvoon, mutta vastaisuudessa saattaa olla syytä tarkastella toimintaa kokonaisuutena ja sitoa siten myös mahdolliset verohelpotukset tietynlaiseen toimintaan.”

Autoverottomuus isoille esteettömille tilatakseille ja koulukuljetustakseille

Suomen Yrittäjät kannattaa esitysluonnoksessa ehdotettua esteettömien tilataksien ja koulukuljetustaksien autoverovapautta. Ehdotus on tärkeä ja tarpeellinen edistämään esteettömän kaluston saatavuutta liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen ja siten parantamaan muun muassa haja-asutusalueiden erityisryhmien liikkumismahdollisuuksia.

Autoverolain 28 §:ää koskevan säännösluonnoksen mukaan sitä, täyttääkö taksi esteettömälle taksille asetettavat tekniset vaatimukset, arvioitaisiin lähinnä liikennepalvelulain nojalla annettavan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen perusteella. Esityksen jatkovalmistelussa tulisi lähtökohdaksi ottaa nykyinen esteettömän ajoneuvon määritelmä minimitasona. Emme pidä perusteltuna, että viranomaismääräystä myöhemmin mahdollisesti tiukentamalla autoverolain huojennuksen soveltamisalaa voitaisiin kaventaa.

Ruumisautojen ja eläinlääkintäautojen verovapauden poistaminen

Esitysluonnoksen mukaan autoverovapaan eläinlääkintäauton rakenneasetuksella säädetyistä vaatimuksista huolimatta eläinlääkintäautot eivät eroa niin merkittävästi muista autoista, että verotuki olisi perusteltu. Luonnoksessa eläinlääkintäauton osalta todetaan olevan epätarkoituksenmukaista, että ”veroedun saamisen edellytykset ohjaavat ajoneuvojen hankintaa ja ominaisuuksia toiminnallisten tarpeiden sijasta.” Tämän jälkeen eläinlääkintäautojen verotuesta todettu rinnastetaan koskemaan suurelta osin ruumisautojen verotukea, ”vaikka niiden rakenne poikkeaakin selvästi muista ajoneuvoista.”

Voimassa olevan autoverolain mukaan yksinomaan ruumiiden ja hautajaistoimintaan liittyvien kukkalaitteiden kuljetukseen käytettävä ruumisauto on autoverosta vapaa asetuksella säädettävin ehdoin. Rakenneasetuksen mukaan ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten. Autoverolaissa tarkoitetun verovapaan ruumisauton edellytetään olevan hautaustointa harjoittava omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa M1-luokan auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori. Verovapaan ruumisauton ohjaamon ja arkkutilan välillä on kiinteä väliseinä, ja arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 metriä. Arkkutilassa on enintään yksi istuin yhdelle henkilölle.

Kiinnitämme huomiota siihen, että ruumisautojen hankinta perustuu yrityksissä nimenomaan toiminnallisiin tarpeisiin. Esitysluonnoksessa todetuin tavoin ruumisautoksi rekisteröityjen autojen omistus keskittyy hautauspalveluja tarjoaviin yrityksiin, joiden tulee toiminnassaan ottaa huomioon vainajien kuljettamiseen liittyvä oikeudellinen sääntely, kuten hautaustoimilaki ja terveydensuojelulain perusteella annettu terveydensuojeluasetus. Hautaustoimilain 2 §:n 2 momentin mukaan vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Terveydensuojeluasetuksen 41 §:n 3 momentin mukaan ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa. Viranomaiskäytännössä tämän on tulkittu tarkoittavan ruumisautoa, joka on siten erityisesti valmistettu ja varustettu laissa määriteltyyn tarkoitukseen.

Ruumisautojen autoverovapaus mahdollistaa vainajien kuljetuksen kannattavuuden pienilläkin paikkakunnilla, mikä parantaa hautaustoimistopalveluiden saatavuutta myös haja-asutusalueilla ja maantieteellisesti kattavasti. Ruumisautojen verovapautta arvioitaessa ruumisauto voidaan nähdäksemme rinnastaa pelastusautoon ja sairasautoon. Esitystä autoverovapauden poistamisesta tulisi jatkovalmistelussa punnita tarkoin myös laajemmasta, yhteiskunnallisen tehtävän hoidon näkökulmasta.

Myös eläinlääkintäautot ovat erityisrakenteisia ajoneuvoja, joilla on erityinen käyttötarkoitus. Autoverotuksen veronhuojennuksia on perusteltua soveltaa erityisrakenteisiin ajoneuvoihin yhdenvertaisesti.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Laura Kurki
pääekonomisti veroasiantuntija