Alf Ljungqvist, Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

VUODEN YRITTÄJÄ 2000, Suomen Yrittäjät rimanttiristi 2012

Autopelti- ja kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

Alf ja Brita Ljungqvist saivat Suomen Yrittäjien timanttiristin 40-vuotisen yrittäjyytensä kunniaksi Kirkkonummen yrittäjuhlassa 5.12.2012. Brita on jo eläkkeellä, mutta Alf on edelleen mukana Autopelti- ja kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab:n toiminnassa, mutta päävastuun yrityksen toiminnasta kantavat nykyisin kaksi Ljungqvistien kolmesta lapsesta. Kim johtaa korjauspuolta ja Carola hoitaa toimistoa.

Aluksi Ljungqvistien autokorjaamo toimi Espoon Kunnarlassa, mutta kun perhe muutti vuonna 1977 Sepänkylään Alf Ljungqvistin lapsuuden maisemiin, korjaamo siirtyi mukana – ja hyvään palveluun tottuneet asiakaan myös. Aluksi korjaamolla tehtiin myös huoltotöitä, mutta pian siirryttiin kokonaan kolarikorjaukseen: korjaamolla oikaistaan peltejä, suoristetaan autojen runkoja ja maalataan.

Kolarikorjaus on suhteellisen turvallista yritystoimintaa, sillä suurin osa maksuista tulee vakuutusyhtiöiltä. Yrittäjä joutuu harvoin kirjaamaan maksamattomia saatavia tappioksi, eikä perintään kulu ylimääräistä aikaa. Markkinointi ja asiakkaiden tyytyväisyys ovat asioita, joista on kuittenkin pidettävä huolta. Ja toki autonsa kolhineiden asiakkaiden lisäksi myös maksajien on oltava tyytyväisiä. Vaikka auton omistaja yleensä saakin valita, missä autonsa korjauttaa, vakuutusyhtiön suositus on ilman muuta merkittävä valintakriteeri.

Työ on muuttunut näiden neljänkymmenen vuoden aikana: autojen paksut pellit ovat ohentuneet ja vaihtuneet osittain muoviksi. Jykevien puskurien sijaan matkustajia suojaavat teräsrungot, jotka jakavat kolarin iskun voiman koko runkoon: vaikka haljenneet muovipuskurit ja tietokoneohjatut sivupeilit tulevat autoilijoille kalliiksi, nykyisin on harvinaista, että moottori särkyy kolarissa tai tulee matkustajien syliin.

Vaikka moottorit eivät nykyisin hajoakaan niin helposti, kolarivaurioiden korjaaminen vie silti aikaa. Vääntyneitä runkoja ei näet oikaista nopeasti. Kolarikorjaamon autorobotit kyllä pystyisivät vetämään auton rungon suoraksi nopeastikin, mutta metalli palautuisi nopeasti entiseen, vääntyneeseen muotoonsa. Runkoa on suoristettava hitaasti, annettava sen palata, ja suoristettava uudelleen, kunnes se lopulta väsyy taisteluun ja jää suoraksi.

(Autoilijana kyllä toivoisi, että sama pätisi toiseenkin suuntaan: että auton runko palaisi kolarin jälkeen itsekseen suoraksi yhtä innokkaasti kuin se pyrkii pysymään vääntyneenä.)

Myös autojen maalaaminen on muuttunut kovasti Auto Ljungqvistin olemassaolon aikana. Maalit ovat muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi ja maalaustekniikat ja työturvallisuussäädökset maalariystävällisemmiksi.

Oikean maalisävyn löytäminen ei ole aivan yksinkertaista. Sävynumeroa ei suinkaan löydy auton papereista eikä kaupan hyllyltä. Maalikoodit löytyvät joka automerkistä/mallista eri paikoista. Maalaamon värivaakakoneen rekisterissä on värikoodeja joista on valittava oikea sävy värimallien avulla. Tämän jälkeen sävy sekoitetaan ohjeiden mukaan: sävyt valmistetaan punnitsemalla oikeat grammamäärät eri väriaineita, jotka sekoitetaan sidosaineeseen. Valmista maalia on osattava ruiskuttaa tasaisesti juuri oikea määrä. Kun maali on kuivunut, sen päälle ruiskutetaan vielä lakka, minkä jälkeen auto vielä uunitetaan: tila lämmitetään 60 – 80 -asteiseksi, jolloin lakka ja maali kovettuvat.

Aluksi Ljungqvistien kolarikorjaamo toimi omakotitalon kellarissa. Nyt korjaamolla on vuonna 2002 valmistunut suuri korjaamohalli ja vuonna 2009 käyttöön otettu maalaamo, jossa on kaksi uunia. Kimin ja Carolan lisäksi korjaamolla työskentelee kolme peltiseppää ja kaksi maalaria. Korjaamon läpi kulkee yli tuhat autoa vuodessa.

Nyt juuri on kolarikorjaamon paras sesonki. Liukkaat kelit ovat kohtalokkaita pelleille. Vaikka autoihin on tullut ohjaustehosteet, tutkat, liukumisenestojärjestelmät ja automaattiset pysäköintiohjelmat, peltikolarit eivät ole juurikaan vähentyneet. Carola Ljungqvist uskoo, että autojen parantunut tekniikka ja lisälaitteet saattavat antaa kuljettajille valheellisen turvallisuudentunteen. He eivät välttämättä muista, että vaikka autot ovat viisastuneet, niiden jarrutusmatkat eivät ole lyhentyneet lainkaan.

Niinpä hinausautoa tarvitaan usein. Kun rusinannäköiseksi muuttunut auto tuodaan Ljungqvistin korjaamolle, siitä tehdään vakuutusyhtiölle lähetettävä vaurioanalyysi. Jos vakuutusyhtiö antaa korjausluvan, ryhdytään töihin. Varaosat, kuten oikeaan muotoon prässätyt pellit ja uudet muoviosat tilataan rekisteritietojen perusteella tavarantoimittajilta, runko oikaistaan, pellit suoristetaan ja auto maalataan. Tarpeen mukaan asiakkaalle toimitetaan sijaisauto remontin ajaksi.

Millaisen auton kolarikorjaaja hankkisi itselleen? Carola Ljungqvist toteaa, että hänellä on asiaan ehkä naisnäkökulma, mutta hänen kokemuksensa mukaan kaikki autot hajoavat, jos niillä törmää johonkin. Hyvä auto on Carola Ljungqvistin mukaan sellainen, johon saa helposti varaosia.

©Leena Kylliäinen